Taikahuilu (Die Zauberflöte) — Mozartin ooppera: juoni, historia

Ensimmäinen näytös

Prinssi Tamino on eksynyt metsään ja on nyt maassa, jota hallitsee Yön kuningatar. Valtava hirviö jahtaa häntä, ja hän on hyvin peloissaan. Hän kaatuu pyörtyneenä. Kolme Yön kuningattarelle työskentelevää naista tulee ja tappaa hirviön. Sitten he näkevät komean prinssin ja kiistelevät siitä, kumpi heistä jää huolehtimaan hänestä.

Kolme naista lähtevät ja Papageno astuu sisään. Papageno on lintujen pyydystäjä, jonka tehtävänä on pyydystää lintuja Yön kuningattarelle. Hän on iloinen, yksinkertainen nuori mies. Tamino herää, näkee hänet ja kysyy, kuka hän on. Papageno esittelee itsensä. Hän ei ole huomannut kuollutta hirviötä. Tamino näkee, että hirviö on kuollut, ja kysyy häneltä, kuka sen tappoi. Papageno huomaa sen yhtäkkiä ja päättää sitten teeskennellä tappaneensa sen itse. Kolme naista kuulevat, mitä hän sanoo, ja tulevat rankaisemaan häntä antamalla hänelle leivän ja viinin sijasta kiven ja lukitsemalla hänen suunsa niin, ettei hän voi puhua. Sitten he antavat Taminolle prinsessa Paminan muotokuvan. Hän on Yön kuningattaren tytär. He kertovat Taminalle, että Sarastro-niminen paha mies on vanginnut Paminan. Itse asiassa Sarastro on hyvä mies, ja hän huolehtii Paminasta, koska hänen äitinsä, Yön kuningatar, on paha. Prinssi ei tiedä tätä. Hän on rakastunut prinsessaan jo pelkästään tämän kuvan perusteella ja päättää mennä pelastamaan hänet.

Kolme naista antaa prinssille taikahuilun, joka suojelee häntä, jos hän joutuu vaaraan. He lupaavat Papagenolle, että hänkin löytää itselleen ihanan vaimon, jos hän lähtee Taminon mukaan. He ottavat hänen riippulukkonsa pois ja antavat hänelle taikakellot, jotka auttavat häntä, jos hän joutuu vaaraan. Heille kerrotaan, että kolme ihanaa poikaa näyttää heille tietä.

Seuraavassa kohtauksessa näemme prinsessa Paminan, jota vartioi julma mauri Monostatos. Hän on sitonut prinsessan. Papageno saapuu paikalle, ja molemmat miehet pelkäävät toisiaan. Monostatos juoksee karkuun, Papageno irrottaa köyden prinsessan ympäriltä ja kertoo tälle prinssistä, joka on tulossa pelastamaan hänet.

Seuraavassa kohtauksessa Tamino löytää itsensä pyhästä paikasta. Kolme poikaa on opastanut hänet sinne. He kertovat hänelle, että hänen on oltava kärsivällinen ja hiljaa. Tamino tapaa papin, joka sanoo hänelle, ettei hänen pidä ajatella Sarastron olevan julma. Hän kertoo hänelle, että Pamina on elossa. Tamino on hyvin iloinen kuullessaan tämän, ottaa huilunsa ja soittaa. Metsän eläimet tulevat hänen ympärilleen. Pamina ja Papagena jäävät Monostatosin vangiksi. Hän aikoo sitoa heidät, mutta Papageno soittaa taikakellojaan, ja kun ne kuulevat musiikin, Monostatos ja kaikki eläimet eivät voi olla tanssimatta, vaan ne katoavat tanssiessaan. Sarastro astuu sisään. Hän sanoo Paminalle vielä kerran, että hänen on jäätävä hänen luokseen oppiakseen elämään hyvää ja hyveellistä elämää. Hänestä ei saa tulla paha kuten äidistään. Monostatos astuu sisään Taminon kanssa, jonka hän on saanut kiinni. Tamino ja Pamina näkevät toisensa ja syleilevät toisiaan. Sarastro sanoo, että Monostatos saa selkäänsä. Hän sanoo, että Tamino ja Pamina eivät voi vielä saada toisiaan. Ensin heidän on mentävä temppeliin ja läpäistävä koettelemuksia osoittaakseen, että he ovat hyviä.

Toinen näytös

Sarastro selittää papeille, että Taminon ja Paminan on käytävä läpi koettelemukset osoittaakseen, että he ovat toistensa arvoisia. Jos he pystyvät siihen, he pystyvät voittamaan Yön kuningattaren pahan voiman.

Tamino ja Papageno käyvät koettelemukset läpi yhdessä. Tamino pysyy rauhallisena ja rohkeana. Papageno on peloissaan ja hänen on vaikea pysyä hiljaa, mutta hän jatkaa, koska hänelle on luvattu, että Papagena-niminen tyttö odottaa häntä.

Ensimmäisessä oikeudenkäynnissä kolme naista yrittää saada heidät uskomaan, että pimeä paikka, jossa he ovat, johtaa heidät kuolemaan. Toisessa oikeudenkäynnissä he näkevät Monostatosin olevan raiskaamassa Paminaa. Yön kuningatar selittää, miksi hän haluaa valtaa. Hän sanoo, että Tamino ja Pamina kirotaan, ellei Sarastroa tapeta. Tamino tajuaa, että tämä kaikki kuuluu oikeudenkäyntiin, eikä hän saa tehdä mitään. Vanhaksi naiseksi naamioitunut Papagena antaa Papagenolle ruokaa ja juomaa. Tamino soittaa huiluaan. Pamina ilmestyy, mutta kääntää hänelle selkänsä. Yön kuningatar laulaa tässä osassa hyvin kuuluisan laulun. Se on kuuluisa, koska se yltää naisäänen korkeimpiin äänenkorkeuksiin.

Taminon ja Paminan on käytävä viimeinen koettelemus läpi yhdessä. Papagena astuu sisään ja tanssii, mutta kun Papageno lupaa olla uskollinen, hän riisuu valepukunsa ja katoaa. Pamina luulee äitinsä käyttävän tikariaan, mutta viime hetkellä pojat pelastavat hänet ja vievät hänet Taminon luo. Tamino soittaa huilua, kun he kulkevat yhdessä tulen ja veden läpi. Kuoro laulaa voitonriemua.

Papageno ei voi kutsua Papagenaa takaisin paimenpillillään. Kolme poikaa muistuttavat häntä hänen taikakelloistaan. Hän soittaa niitä, ja Papagena ilmestyy. He yhdistyvät.

Viimeisessä kohtauksessa Monostatos ja Yön kuningatar tulevat taistelemaan, mutta heidät kukistetaan. Hyvä voittaa pahan.

Mozart kuului vapaamuurarien ryhmään. Taikahuilu on täynnä vapaamuurari-symboleita. Esimerkiksi: numero kolme on tärkeä luku vapaamuurareille, ja oopperassa tapahtuu paljon asioita kolmosissa: alkusoiton alussa on kolme pitkää sointua, ja kolme sointua toistuu temppelissä tapahtuvassa kohtauksessa. Jopa oopperan sävellaji on Es-duuri, jossa on kolme desiä. On kolme naista, kolme nuorta poikaa ja kolme oikeudenkäyntiä. Varhaisissa produktioissa käytetyt lavasteet saavat näyttämään siltä, että tarina on peräisin Egyptistä tai jostain idästä. Mozart ja Schickaneder tarkoittivat tällä olevan vapaamuurarillinen merkitys. Kokeet muistuttavat vapaamuurarien seremonioiden rituaaleja.

• Trollflöjten (1975), ohjannut Ingmar Bergman, ruotsiksi.
• Taikahuilu (2006), jonka on ohjannut Kenneth Branagh ja joka sijoittuu ensimmäisen maailmansodan aikaan.