Marokon ylempi ja alempi Fezouata-muodostuma on Burgess Shale -tyyppinen esiintymä, joka on peräisin Ordovician-kauden varhaisesta ajasta (Tremadokki, noin 485–470 miljoonaa vuotta sitten). Muodostuma sijaitsee Anti-Atlas -vuoriston alueella Kaakkois-Marokossa ja muodostuu pääosin hienorakeisista liuskeista ja mutakivistä, joiden ilmestysolosuhteet ovat suotuisat pehmeiden kudosten erinomaiselle säilymiselle.

Säilymistapa ja geologia

Fezouata-lajiin kuuluvat kerrostumat ovat klassinen Lagerstätte-esiintymä: fossiilit säilyvät usein hyvin säilyneinä, myös pehmeät elimet. Säilyminen tapahtuu tyypillisesti hienojakoisen sedimentin ja ajoittaisen hapettomien olosuhteiden yhteisvaikutuksesta, jolloin pehmeät rakenteet korvautuvat tai päällystetään muodostuman mineraaleilla (esim. pyriitti, hiiliaines) ja jäävät selkeiksi fossiilijäljiksi. Tällainen taphonomia muistuttaa Pohjois-Amerikan Burgess Shalen ja Kiinan Chengjiangin esiintymiä, minkä vuoksi Fezouataa pidetään Burgess Shale -tyyppisenä fossiilikertymänä.

Fossiiliyhteisö

Fezouata-muodostuman fossiilikirjo on monipuolinen. Löydöistä löytyy niin kovakuorisia selkärangattomia (kuten trilobiitteja, brachiopodeja ja hyoliitteja) kuin pehmeävartisiakin ryhmiä (esimerkiksi erilaisia matomaisia ja piileviä organismeja, sienimäisiä ja sieniä muistuttavia rakenteita sekä selkärangattomia, joiden pehmeitä osia on säilynyt). Lisäksi kertymässä on merkkejä varhaisista niveljalkaisista ja muista arthropodeista, putkilomaisista rakenteista ja varhaisista selkärangattomien ryhmien edustajista, joita aiemmin on pidetty pääasiassa kambrikauden endeemisinä lajeina.

Tieteellinen merkitys

Fezouata-muodostuman löydöt ovat muuttaneet käsityksiä varhaisen paleozoisen eliöstön kehityksestä. Löydökset osoittavat kiistattomasti, että Burgess Shalen kaltaiset eliöyhteisöt eivät täysin kuolleet sukupuuttoon kambrikauden jälkeen, vaan useita kambrikauden tyyppisiä linjoja jatkoi olemassaolo Ordovician-ajan alkuun. Tämä on tärkeää, sillä se antaa uutta tietoa siitä, miten monimuotoisuus kehittyi ennen ja aikana suurta ordovikikauden biodiversifikaatiotapahtumaa (GOBE, Great Ordovician Biodiversification Event).

Mitä löydöt auttavat selventämään?

  • Fezouata tarjoaa ikkunan varhaisen ordovikikauden ekosysteemeihin ja lajien vuorovaikutussuhteisiin.
  • Se auttaa ymmärtämään, mitkä kambrikauden ryhmät säilyivät pidempään ja millä tavoilla ne muovautuivat ordovikikauden ympäristöihin sopeutumisen myötä.
  • Muodostuma tarjoaa myös tärkeitä tietoja fossiilisäilymisen prosesseista ja siitä, miten erilaiset ympäristöolosuhteet edistävät pehmeiden kudosten säilymistä.

Kaiken kaikkiaan Fezouata-muodostuma on yksi varhaispaleozoisen ajan merkittävimmistä fossiililähteistä, joka täydentää ja laajentaa kuvaa elämän kehityksestä kambrikauden ja ordovikikauden vaihteessa.