Abdullah Öcalan – PKK:n perustaja ja pitkäaikainen johtaja

Abdullah Öcalan — PKK:n perustaja ja pitkäaikainen johtaja; vangittu 1999, keskeinen ja kiistanalainen hahmo kurdikysymyksessä ja Turkin poliittisessa konfliktissa.

Abdullah Öcalan on Turkissa toimivan kapinallisen terrorijärjestön Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) johtaja. Turkki leimasi Abdullah Öcalanin terroristiksi, ja hänet on vangittu loppuelämäksi terroristitoiminnasta vuonna 1999. Sukunimi "Öcalan" voidaan turkinkielisenä tulkita tarkoittamaan "hän, joka kostaa", mutta nimi on yleisesti tunnettu ennen kaikkea PKK:n perustajasta ja sen pitkäaikaisesta johtajasta.

Varhaiselämä ja järjestön perustaminen

Öcalan syntyi 4. huhtikuuta 1949 köyhään talonpoikaisperheeseen Ömerlin kylässä Halfetin alueella Şanlıurfan maakunnassa. Hän opiskeli ammattikoulussa ja suoritti sitten kursseja Ankaran yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Nuoruudessaan hän osallistui taistelevaan maolaiseen liikkeeseen, minkä seurauksena hänet pidätettiin ensimmäisen kerran vuonna 1973.

Öcalan siirtyi vuonna 1975 Syyriaan, jossa hän oli yksi PKK:n perustajajäsenistä vuonna 1978. Ensimmäisessä kongressissa marraskuussa 1978 hänet valittiin järjestön johtoon. Vaikka järjestön nimi oli Kurdistanin työväenpuolue, siitä ei koskaan muodostunut perinteistä poliittista puoluetta, eikä sitä rekisteröity sellaiseksi, koska Turkki, joka ei hyväksynyt sen ideologiaa, olisi hylännyt sen. Öcalanin johtajuusmuodot ja PKK:n rakenne muotoutuivat väkivaltaisen vallankumouksellisen liikkeen ja sissisodankäynnin ympärille.

Toiminta ja sodan vaihe

Öcalan lähti Turkista vuonna 1979 ennen syyskuun 1980 sotilasvallankaappausta, joka johti tuhansien järjestön jäsenten ja kannattajien vangitsemiseen. Vuonna 1982 PKK päätti jatkaa sissisodankäyntiä Turkin sisällä, ja elokuussa 1984 sotilaallinen siipi, Kurdistanin vapautusyksiköt (HRK), aloitti toimintansa. Seuraavina vuosina organisaation rakenteita ja nimiä muutettiin: vuonna 1985 poliittinen siipi nimettiin uudelleen Kurdistanin kansalliseksi vapautusrintamaksi (ERNK) ja vuonna 1986 HRK:sta tuli Kurdistanin kansan vapautusarmeija (ARGK).

1990-luvulla Öcalanin puheissa tapahtui siirtymää: hän teki julkisia vetoomuksia maltillisemmasta linjasta ja ilmoitti haluavansa siirtää PKK:n konfliktista kohti poliittisempaa ja neuvottelupainotteista lähestymistapaa. Käytännössä väkivalta jatkui kuitenkin eri asteen intensiteetillä, ja taistelut Turkin valtion kanssa aiheuttivat suuria kärsimyksiä siviiliväestölle erityisesti kaakkoisessa Turkissa.

Pako Euroopasta, pidätys ja oikeudenkäynti

Turkin painostuksen seurauksena Öcalan pakotettiin pois ryhmänsä tukikohdasta Syyriassa marraskuussa 1998. Hän pakeni Venäjälle ja sieltä Eurooppaan. Saavuttuaan Moskovasta Rooman Fiumicinon lentokentälle hänet pidätettiin, mutta vapautettiin pian kun hän haki poliittista turvapaikkaa—Italian laki kieltää luovuttamisen maahan, jossa häntä uhkaa kuolemantuomio. Myös Saksan luovutuspyyntö kariutui poliittiseen manööveriin.

Öcalan lähti Italiasta 16. tammikuuta 1999, palasi lyhyesti Venäjälle ja matkusti pian Kreikkaan, josta hän ilmeisesti aikoi lentää Haagiin. Useat Euroopan maat evättivät häneltä pääsyn, ja Kreikan viranomaiset järjestivät hänen lennätyksensä 3. helmikuuta Nairobiin, Keniaan. Helmikuun puolivälissä 1999 Öcalan pidätettiin Nairobissa Turkin turvallisuuspalvelun toimesta ja kuljetettiin Turkkiin. Hänet nostettiin oikeuteen, ja vuonna 1999 hänet tuomittiin kuolemaan terroristitoiminnasta; tuomio muutettiin myöhemmin elinkautiseksi vankeudeksi, kun Turkki lakkautti kuolemantuomion.

Vankeus, oikeudellinen tilanne ja käynnit

Öcalan on vankilassa veden ympäröimällä İmralı-saarella (İmralı Prison). Hänen oikeudenkäyntinsä ja vankilaolosuhteensa ovat herättäneet kansainvälistä huomiota ja arvostelua ihmisoikeusjärjestöiltä. Alkuvaiheessa hän oli pitkään eristyksissä ja ilman säännöllisiä käyntejä; myöhemmin hänen asianajajansa ja perheenjäseniensä käyntimahdollisuuksia on ajoittain laajennettu. Öcalanin vankilakäytännöt, oikeudenkäyntimenettelyt ja rajoitukset ovat olleet keskeinen kiistanaihe sekä Turkin kotimaan että kansainvälisessä keskustelussa.

Ideologinen muutos ja vaikutus

Alkujaan PKK:n ideologia pohjautui marxilais-leninilaiseen ja maolaiseen aatteeseen. Vankilassa Abdullah Öcalan tarkasteli omaa poliittista ajatteluaan ja omaksui vähitellen uudenlaisen teoreettisen lähestymistavan, jota hän on kuvannut eri kirjoituksissaan. Myöhemmin hän korosti muun muassa itsenäisten, paikallisten hallintamuotojen, naisten asemasta huolehtimisen sekä ekologisen ajattelun merkitystä. Tätä kehitystä on usein yhdistetty termiin "demokraattinen konfederaalismi" ja se on saanut vaikutteita myös länsimaisista yhteiskuntafilosofeista. Öcalanin ideologinen muutos on ollut yksi PKK:n poliittisen strategian muutosajureista viime vuosikymmeninä.

Rauhankeskustelut, aselepot ja uudelleen alkanut konflikti

Öcalanin viestit ja ohjeet ovat vaikuttaneet PKK:n strategisiin valintoihin myös vankilasta käsin. Hän on useaan otteeseen kehottanut kohti poliittisia ratkaisuja ja aseellisuudesta luopumista, mikä on osaltaan mahdollistanut neuvotteluja Turkin hallinnon kanssa etenkin 2010-luvun alussa. Vuonna 2013 alkanut rauhanprosessi kuitenkin kariutui, ja uudelleen käynnistyneessä väkivallassa on ollut laajoja seurauksia sekä siviileille että sotilaille. Öcalanin rooli välittäjänä tai suunnannäyttäjänä on jatkuvasti käynyt läpi sekä sisäistä että ulkoista arviointia.

Kansainvälinen asema ja kritiikki

• PKK on nimetty terroristijärjestöksi useissa maissa ja järjestöissä, ja Öcalan on tämän statuksen myötä leimattu terrorismista vastuulliseksi. Tämä vaikuttaa kansainväliseen keskusteluun ja diplomaattisiin suhteisiin.
• Ihmisoikeusjärjestöt ovat kritisoineet Öcalanin oikeudenkäyntiä, vankilan eristystä ja rajoituksia yhteydenpitoon asianajajien ja perheen kanssa. Samoin on nostettu esiin pidätystilanteeseen liittyviä kysymyksiä kansainvälisellä tasolla.
• Monille kurdeille Öcalan on edelleen symbolinen johtaja ja ideologinen auktoriteetti; toisille hän on kiistanalainen toimija, jonka pitkäaikainen aseellinen taistelu on aiheuttanut suurta inhimillistä kärsimystä.

Nykytilanne ja perintö

Abdullah Öcalanin henkilöhistoria ja hänen johtamansa PKK ovat olleet keskeisiä tekijöitä 1900–2000-luvun loppupuolen ja 2000-luvun alun turkkilaisessa ja alueellisessa politiikassa. Hänen vankilassa kirjoittamansa tekstit ja ideat ovat vaikuttaneet laajempiin kurdilaiseen liikkeeseen ja osin myös muihin etnisiin ja yhteiskunnallisiin liikkeisiin Turkissa ja Syyrian alueella. Öcalanin perintö on monikerroksinen: se kattaa sekä aseellista kapinaa ja terrorismin leimaa että poliittista ajattelua, joka on pyrkinyt etsimään vaihtoehtoja keskitetylle valtiolliselle hallinnolle.

Öcalanin tapaus pysyy kansainvälisesti seurattuna, koska se kytkeytyy laajempaan kysymykseen Etelä-Kaukasian ja Lähi-idän vakaudesta, kansallisten vähemmistöjen oikeuksista sekä Turkin sisäpoliittisista kehityskuluista.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Kuka on Abdullah Öcalan?

K: Mitä "Öcalan" tarkoittaa turkiksi?

K: Missä Abdullah Öcalan on syntynyt?

K: Mitä hän opiskeli yliopistossa?

K: Milloin hän tuli mukaan militanttiin maolaiseen politiikkaan?

Kysymys: Missä Abdullah Öcalan pidätettiin hänen paettuaan Euroopasta?

Hae kirjaimella