Maracaibojärvi (Lago de Maracaibo) – Venezuelan suuri murtovesilahti

Maracaibojärvi (espanjaksi Lago de Maracaibo) on suuri murtovesipitoinen vuorovesilahti (tai vuorovesisuisto) Venezuelassa. Se on "Karibianmeren sisääntulo". Sitä kutsutaan usein järveksi eikä lahdeksi tai laguuniksi. Pohjoisessa 55 km pitkä kanava yhdistää sen Karibianmereen.

Järvi on nimetty Maracaibon kaupungin mukaan, joka sijaitsee tämän kanavan itäpuolella. Maracaibossa tämä kanava on noin 8,5 km leveä. Kenraali Rafael Urdanetan silta ylittää tämän kanavan. Se on yksi maailman pisimmistä silloista ja tärkeä liikenneyhteys alueen kaupunkien ja öljykenttien välillä.

Järvi on kooltaan noin 160 kilometriä (99 mi) kertaa 110 kilometriä (68 mi). Järveen laskee 135 jokea. Suurin niistä on Catatumbo-joki, joka on 500 kilometriä pitkä. Muita ovat Escalante-joki ja Chama-joki.

Järven pohjoisosassa on murtovettä. Järven eteläosassa on makeaa vettä. Järvessä on monia saaria.

Sijainti, koko ja vesitasapaino

Maracaibojärvi sijaitsee Venezuelan luoteisosassa ja muodostaa laajan, matalan lahdiston, joka yhtyy Karibianmereen pohjoisessa kanavan kautta. Järven alueella makean veden virtaus jokisuista kohtaa murtovettä, joten suolapitoisuus vaihtelee paikasta ja vuodenaikojen mukaan. Alueen matala syvyys ja laajat hiekkadeltat vaikuttavat veden kiertoon ja sedimentaation voimakkuuteen.

Luonto ja ilmiöt

Järven rannoilla ja suistoissa esiintyy erilaisia elinympäristöjä, kuten mangrovemetsää ja kosteikkoja, jotka tukevat runsaasti lintujen, kalojen ja muiden vesieläinten kannatuksia. Alueella tavataan sekä makean veden että murtoveden lajeja. Erityisesti Catatumbo-joen suisto on tunnettu ilmakehän ilmiöistään: Catatumbo-salamointi on paikallinen ukkosilmiö, jossa salamointi on hyvin tiheää ja näkyvää yöllä.

Ihmistoiminta ja talous

Maracaibojärvi on ollut vuosisatojen ajan tärkeä liikenneyhteys ja kalanpyynnin alue. 1900-luvulla järven ympärille kehittyi merkittävä öljyteollisuus: alueella on laajoja öljyesiintymiä ja runsaasti poraus- ja jalostustoimintaa. Öljykentät, satamat ja infrastruktuuri tekevät järvestä taloudellisesti tärkeän Venezuelalle, mutta samalla toiminta on vaikuttanut paikalliseen ympäristöön ja elinkeinoihin.

Ympäristöongelmat ja suojelutoimet

Öljytuotannon ja muun teollisuuden seurauksena Maracaibojärvi kohtaa useita ympäristöhaasteita: öljyvuodot, vesien pilaantuminen, rehevöityminen ja mangrovien häviäminen ovat merkittäviä uhkia. Lisäksi sedimenttikerrostumat ja muuttuvat jokivirtaamat muuttavat suistoalueiden rakennetta. Paikalliset viranomaiset, kansalaisjärjestöt ja kansainväliset toimijat ovat pyrkineet rajoittamaan saastumista ja edistämään kunnostustoimia, mutta haasteita riittää sekä valvonnassa että kunnostusresursseissa.

Liikenne ja infrastruktuuri

Maracaibon kaupunki ja muut rannikkokaupungit hyödyntävät järveä merenkululle ja rahtiliikenteelle. Kenraali Rafael Urdanetan silta on tärkeä yhteys järven itä- ja länsirannikon välillä. Järven tarjoama navigoitavuus on yksi syy sille, miksi alueelle on sijoittunut öljynporaus- ja jalostustoimintaa sekä satamatoimintoja.

Tulevaisuuden näkymät

Maracaibojärven tulevaisuus riippuu pitkälti siitä, miten öljyteollisuuden ympäristövaikutuksia hallitaan ja miten vesistöä suojellaan. Toimet, jotka vähentävät päästöjä, parantavat jäteveden käsittelyä ja tukevat mangrovien sekä muiden elinympäristöjen suojelua, ovat keskeisiä järven ekologisen ja taloudellisen arvon ylläpitämiseksi.

Maracaibojärvi on luonnoltaan ja kulttuurihistorialtaan merkittävä alue Venezuelalle: se yhdistää jokiluontoa, meren vaikutusta, ainutlaatuisia ilmakehän ilmiöitä ja laajoja ihmistoiminnan muokkaamia maisemia.

Ympäristöongelmat

Järven ympäristössä on useita ongelmia. Osa järvestä on sorsalemmikkien (Lemna) saastuttama. Sorsalevät ovat kasveja, jotka kelluvat vapaasti vedessä. Lemnan ongelma on, että se leviää hyvin nopeasti. Sen vesipeite voi kaksinkertaistua 48 tunnissa. Kasvit voidaan poistaa vain fyysisesti. Vuoden 2004 puolivälissä noin 18 prosenttia järvestä oli sen peitossa.

Sorsalevä ei ole myrkyllistä kaloille, mutta se vie järvestä happea hajotessaan. Tämä tappaa kaloja. Vaikka viranomaiset sanovat, että rikkaruoho ei ole vielä vahingoittanut kaloja, se vahingoittaa paikallista kalataloutta. Kasvi tukkii pienten veneiden moottorit, minkä vuoksi kalastajat eivät voi laskea aluksiaan vesille.

Sorsalevä uhkaa myös paikallista ekosysteemiä, koska se varjostaa järveä: Muut järven kasvit eivät saa tarpeeksi valoa ja kuolevat. Tietyissä olosuhteissa rikkaruoho voi keskittyä raskasmetalleihin ja bakteereihin, kuten salmonellaan ja Vibrio cholerae -bakteeriin, joka aiheuttaa koleraa. Vaikka rikkaruoho aiheuttaa monia ongelmia, sillä voi olla myös käyttöä: Sorsaruohoa voidaan käsitellä siipikarjan ruokintaan tai paperin valmistukseen.

Järvellä on muitakin ongelmia. Siihen päästetään käsittelemätöntä jätevettä, ja öljynporaustoiminta saastuttaa sitä raakaöljyllä.

Suuri osa järven rannasta on saastunut jätteistä.


Väärävärikuva, joka osoittaa järven saastumisen: Sinertävällä alueella olevat tummat laikut ovat öljyvuotoja.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on Maracaibojärvi?

K: Mikä yhdistää Maracaibojärven Karibianmereen?

K: Miksi Maracaibojärveä kutsutaan usein järveksi eikä lahdeksi tai laguuniksi?

K: Mikä on Maracaibojärven ja Karibianmeren yhdistävän kanavan itäpuolella sijaitsevan kaupungin nimi?

K: Mikä joki on suurin Maracaibojärveen virtaava joki?

K: Onko Maracaibojärven pohjoisosa murtovettä vai makeaa vettä?

K: Onko Maracaibojärvessä saaria?

Hae kirjaimella