Laurasiatheria
Laurasiatheria on suuri istukkanisäkkäiden ryhmä. Nimi tulee alueesta, jossa kehittyneet nisäkkäät kehittyivät. Se sijaitsi Laurasian pohjoisella superkontinentilla, joka vastaa suunnilleen nykyistä Euraasiaa ja Pohjois-Amerikkaa. Pangaian hajotessa se jakautui ensin Laurasiaan pohjoisessa ja Gondwanaan etelässä.
Ryhmän jäseniä ovat muun muassa sirkat, siilit, pangoliinit, lepakot, valaat, useimmat sorkkaeläimistä koostuvat nisäkkäät ja lihansyöjät.
Laurasiatheria määritellään DNA-sekvenssianalyysin perusteella. Ryhmällä ei ole yhteisiä selviä anatomisia piirteitä. Siihen kuuluvat nämä elävät luokat:
- Eulipotyphla: siilit, kääpiösiilit, myyrät, varikset, solenodonit (kosmopoliittiset).
- Cetartiodactyla: kosmopoliittinen; sisältää entiset järjestykset Cetacea (valaat, delfiinit ja pyöriäiset) ja Artiodactyla (sorkka- ja kavioeläimet, mukaan lukien siat, virtahepo, kamelit, kirahvit, peurat, antiloopit, nautaeläimet, lampaat ja vuohet).
- Pholidota: pangoliinit tai suomumuurahaiskarhut (Afrikka, Etelä-Aasia).
- Chiroptera: lepakot (kosmopoliittinen)
- Carnivora: lihansyöjät (kosmopoliittiset).
- Perissodactyla: parittomat sorkkaeläimet.
On olemassa erilaisia käsityksiä siitä, miten nämä ryhmät ovat sukua toisilleen, eivätkä asiantuntijat ole toistaiseksi päässeet yksimielisyyteen syntyperäpuusta.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Laurasiatheria?
V: Laurasiatheria on suuri istukkaisten nisäkkäiden ryhmä, joka kehittyi pohjoisella Laurasian superkontinenteilla, jotka vastaavat suunnilleen nykyistä Euraasiaa ja Pohjois-Amerikkaa.
K: Mitä eläimiä ryhmään kuuluu?
V: Ryhmän jäseniä ovat muun muassa sirkat, siilit, pangoliinit, lepakot, valaat, useimmat sorkkajalkaiset nisäkkäät ja lihansyöjät.
K: Miten Laurasiatheria määritellään?
V: Laurasiatheria määritellään DNA-sekvenssianalyysin perusteella. Sillä ei ole mitään selviä anatomisia piirteitä.
K: Mihin järjestyksiin tämän ryhmän elävät jäsenet kuuluvat?
A: Tähän ryhmään kuuluvat elävät järjestykset ovat Eulipotyphla (siilit, gymnures, myyrät, sirkat ja solenodonit), Cetartiodactyla (Cetacea - valaat, delfiinit ja pyöriäiset; Artiodactyla - parilliset sorkka- ja kavioeläimet, kuten sika virtahepo kameli kirahvi peura antilooppi nauta lammas ja vuohi), Pholidota (pangoliinit tai suomumuurahaiskarhut), Chiroptera (lepakot) Carnivora (lihansyöjät) ja Perissodactyla (parittomat sorkka- ja kavioeläimet).
Kysymys: Onko näille ryhmille olemassa sovittu polveutumispuu?
V: Ei vielä - on olemassa erilaisia ajatuksia siitä, miten nämä ryhmät ovat sukua toisilleen, mutta asiantuntijat eivät ole toistaiseksi sopineet syntyperäpuusta.
