Magneettikuvaus (MRI): mitä se on ja miten se toimii
Magneettikuvaus (MRI): selkeä opas—mitä se on, miten se toimii, tutkimuksen kulku ja valmistautuminen. Luotettavat vastaukset potilaille.
Magneettikuvaus (MRI) tai ydinmagneettikuvaus (NMRI) ovat tekniikoita, joita lääkärit käyttävät antaakseen visuaalisen kuvan pehmytkudoksesta (lihasta) kehon sisällä. Magneettitutkimuksessa käytetään ydinmagneettista resonanssia näiden kuvien tuottamiseen. MRI antaa yksityiskohtaisia kuvia ilman ionisoivaa säteilyä, joten se on usein parempi valinta esimerkiksi aivojen, selän, nivelten, sisäelinten ja pehmytkudosten tutkimukseen kuin röntgen tai tietokonetomografia (CT).
Miten magneettikuvaus toimii
Magneettikuvauksessa vahva magneettikenttä järjestää kehon vetyatomien (protonien) suunnan. Kun tähän järjestettyyn tilaan kohdistetaan lyhyitä radioaaltoja, tietyt potilaan kehon atomit siirtyvät poikkeustilaan ja palaavat sitten takaisin perusasentoonsa. Palautumisessa ne tuottavat signaaleja, jotka Magneettikuvauslaite havaitsee.
Laite käyttää myös pienehköjä magneettikentän muunnelmia (gradienttikeloja) paikantamiseen, ja tietokone käsittelee signaalit muodostaen 2D- tai 3D-kuvia. Kuvia voidaan painottaa eri tavoin (esim. T1-, T2- ja diffuusiokuvaukset), jolloin erilaiset kudokset ja sairaustilat erottuvat paremmin. Yleisimmin käytettyjen laitteiden kenttävahvuudet ilmaistaan tesloina (esim. 1,5 T tai 3 T).
Mitä tutkimuksen aikana tapahtuu
Potilas makaa siirrettävällä sängyllä, joka liukuu magneettikenttään. Sänky joutuu voimakkaaseen magneettikenttään, minkä jälkeen siihen kohdistetaan lyhyeksi ajaksi radioaaltoja eri suuntaan. Tämä äkillinen siirtymä saa tietyt potilaan kehon atomit tuottamaan erityisiä signaaleja. Magneettikuvauslaite havaitsee nämä erityiset signaalit. Sen jälkeen magneettikuvauslaite lähettää signaalitiedot tietokoneelle, ja tietokone luo signaalitietojen avulla kuvan kehon sisuksista.
Usein kuvauksen aikana paikkaa ympäröivät coilit (vastaanotinlankakäämit), jotka parantavat kuvanlaatua. Tutkimus voi olla meluisa (koputus- tai naputusäänet), joten korvatulpat tai kuulokkeet ovat yleensä tarjolla. On tärkeää pysyä paikallaan kuvanlaadun takia; liikahdukset heikentävät kuvia. Tutkimuksen kesto vaihtelee tyypistä riippuen yleensä 15–90 minuuttia.
Mihin magneettikuvausta käytetään
- Selkä- ja nikamasairauksien, välilevytyrän ja hermojuuripuristuksen tutkimiseen
- Aivojen ja selkäytimen sairauksien, kasvainten, aivoinfarktin ja tulehdusten arviointiin
- Nivelten ja lihasten vaurioiden, revähdysten ja nivelrikon kuvaamiseen
- Sisäelinten, kuten maksan, munuaisten, sappiteiden ja verenkierron tutkimuksiin
- Syövän paikantamiseen ja hoitovasteen seurantaan
- Erityistekniikoilla, kuten fMRI (toiminnallinen MRI) ja diffuusiokuvauksella, aivojen toiminnan ja akuutin aivoverenkierron muutosten kuvantamiseen
Valmistautuminen ja käytännön ohjeet
Valmistelu riippuu tutkimuksen tyypistä. Usein voit syödä ja juoda normaalisti, mutta joissain tapauksissa saatetaan pyytää paastoa. Kerro aina ennen tutkimusta, jos sinulla on:
- metallisia implantaateja, kuten sydämentahdistin tai neurostimulaattori
- sisäisiä metalliesineitä tai aiempia leikkaustuloksia, joissa voi olla metallia
- raskautta tai epäilys raskaudesta
- vakavaa munuaissairautta (jos harkitaan varjoainetta)
- klaustrofobiaa tai aiempia vaikeuksia pysyä pienessä laitteessa
Joissain tutkimuksissa käytetään varjoainetta (yleisimmin gadoliniumpohjaista). Varjoaine voi parantaa pahanlaatuisten muutosten tai tulehdusten näkyvyyttä. Kerro aina, jos sinulla on ollut allergioita tai aiempia haittavaikutuksia varjoaineille.
Turvallisuus ja vasta-aiheet
Magnettikenttä on erittäin voimakas, joten kaikki metalliesineet – korut, rintaliivit joissa on metalliosia, avaimet, kolikot, puhelimet – pitää jättää pukeutumistiloihin. Monet modernit implantit ovat MRI-yhteensopivia, mutta tietyt laitteet (erityisesti vanhat sydämentahdistimet ja joissain tapauksissa neurostimulaattorit) voivat olla vasta-aiheisia. Lääkäri tai kuvantamishenkilökunta arvioi turvallisuuden ennen tutkimusta.
Varjoaineet ovat yleensä hyvin siedettyjä, mutta harvoin voi esiintyä yliherkkyysreaktioita. Potilailla, joilla on vaikea munuaisten vajaatoiminta, on pieni riski kehittää vakavia haittavaikutuksia gadoliniumpohjaisista varjoaineista (nephrogenic systemic fibrosis), joten munuaistoiminta voidaan tarkistaa ennen varjoaineen käyttöä.
Kokemukset ja vaihtoehdot
Tutkimus voi tuntua pitkältä ja ahtaassa tilassa oleminen voi aiheuttaa ahdistusta. Jos kärsit klaustrofobiasta, kerro siitä etukäteen; saatetaan tarjota avoin MRI-laite, lyhyempi aikaväli kelausten välillä tai kevyt rauhoittava lääkitys. Pienemmät tai avoimet laitteet tuottavat joskus hieman heikompaa kuvanlaatua, mutta voivat olla parempi vaihtoehto ahdistuneille potilaille.
Yhteenvetona: magneettikuvaus on voimakas ja turvallinen kuvantamismenetelmä, joka antaa tarkkoja kuvia pehmytkudoksista ilman säteilyaltistusta. Keskustele lääkärisi kanssa, jos sinulla on kysymyksiä turvallisuudesta, varautumisesta tai siitä, onko MRI oikea tutkimus tavoitteesi kannalta.
MRI-laite
Kuva ihmisen pään magneettikuvauksesta.
MRI:n avulla luotu kuva ihmisen kallosta.
Hyödyt ja haitat
Magneettikuvausta käytetään sellaisten kehon häiriöiden diagnosointiin, joita ei voida nähdä röntgensäteillä. Magneettikuvaus on kivuton, ja sen etuna on, että siinä vältetään vaarallinen röntgensäteily.
Se on kallis lääketieteellinen toimenpide, koska laitteet ovat kalliita. Jotkin metalliesineet voivat vääristää kuvaa, kuten lonkka-, olkapää- ja polviproteesit, mutta tutkimus voidaan silti tehdä. Sisäkorvaimplantit, jotkin (vanhemmat) aivojen aneurysmaleikkeet ja useimmat sydämentahdistimet eivät ole magneettikuvausyhteensopivia. Lihavat ja vakavasti klaustrofobiset potilaat tarvitsevat usein rauhoittavia lääkkeitä ja/tai kuvantamista "avoimella" magneetilla, joka on paljon vähemmän rajoittava. Joillekin potilaille voidaan käyttää tai olla käyttämättä kontrastiaineita, ja potilaat, joiden munuaistoiminta on heikentynyt, eivät välttämättä voi saada kontrastiainetta vakavan mutta harvinaisen ihoreaktion vuoksi.
Mitä kehon osia magneettikuvaus tutkii?
Magneettikuvauksilla voidaan tutkia aivoja, selkäydintä, luita, niveliä, rintoja, sydäntä ja verisuonia. Sitä voidaan käyttää myös muiden sisäelinten tarkasteluun. Magneettikuvauksia voidaan käyttää myös verihyytymien löytämiseen.
Magneettikuvausta voidaan käyttää erittäin tarkkana menetelmänä sairauksien havaitsemiseksi koko kehossa.
Neurokirurgit käyttävät magneettikuvausta aivojen anatomian määrittelyn lisäksi myös selkäytimen eheyden arviointiin vamman jälkeen. Magneettikuvauksella voidaan arvioida sydämen ja aortan rakennetta, jolloin voidaan havaita aneurysmat tai repeämät.
Se antaa arvokasta tietoa vatsan sisällä olevista rauhasista ja elimistä sekä tarkkaa tietoa kehon nivelten, pehmytkudosten ja luiden rakenteesta. Usein leikkausta voidaan lykätä tai suunnata tarkemmin, kun magneettikuvauksen tulokset ovat tiedossa.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Ydinmagneettinen resonanssi
Liikkuva magneettikuvausyksikkö vierailee Glebefieldsin terveyskeskuksessa Tiptonissa, Englannissa.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on magneettikuvaus?
V: MRI on lyhenne sanoista Magnetic Resonance Imaging (magneettiresonanssikuvaus), ja se on tekniikka, jota lääkärit käyttävät antaakseen visuaalisen kuvan pehmytkudoksesta kehon sisällä.
K: Mitä magneettikuvaus käyttää kuvien tuottamiseen?
V: Magneettikuvaus käyttää kuvien tuottamiseen ydinmagneettista resonanssia.
K: Miten magneettikuva otetaan?
V: Magneettikuvausta varten potilas makaa siirrettävällä sängyllä, joka joutuu voimakkaaseen magneettikenttään, minkä jälkeen radioaaltoja käytetään lyhyen aikaa eri suuntaan. Tämä äkillinen muutos saa tietyt potilaan kehon atomit tuottamaan erityisiä signaaleja, jotka magneettikuvauslaite havaitsee.
K: Mitä tapahtuu sen jälkeen, kun magneettikuvauslaite havaitsee erityiset signaalit?
V: Kun magneettikuvauslaite on havainnut erityissignaalit, se lähettää signaalitiedot tietokoneelle.
K: Mitä tietokone tekee signaalitiedoilla?
V: Tietokone luo kuvan kehon sisäosasta signaalitietojen avulla.
K: Mitä magneettikuvaus visualisoi?
V: Magneettikuvaus visualisoi pehmytkudosta tai lihaa kehon sisällä.
K: Mikä on magneettikuvauksen toinen nimi?
V: Toinen nimi MRI:lle on NMRI, joka tarkoittaa Nuclear Magnetic Resonance Imaging.
Etsiä