Malakostrakat (Malacostraca) — ravut, hummerit, katkaravut ja krillit

Tutustu Malakostrakat (Malacostraca) — 22 000 äyriäislajin monimuotoiseen maailmaan: ravut, hummerit, katkaravut ja krillit, niiden evoluutio, luokittelu ja historia kambrikaudelta.

Malacostraca (kreikaksi "pehmeäkuoriset") ovat äyriäisten suurin alaryhmä. Niihin kuuluvat kymmenjalkaiset (kuten ravut, hummerit ja katkaravut), sirkkakatkaravut ja krillit. Tähän ryhmään kuuluu noin 22 000 tunnettua lajia, mikä edustaa noin kahta kolmasosaa kaikista tunnetuista äyriäislajeista. Ensimmäiset malacostracansit ilmestyivät kambrikaudella, ja ryhmän fossiilinen historia jatkuu runsaana läpi paleozoisen ja mesozoisen ajan.

Malakostrakat ovat morfologialtaan monimuotoinen ryhmä, mutta niille on tyypillistä selkeä segmentaatio: yleensä keho koostuu päästä (cephalon) ja vartalosta, joka jaetaan rinta- (thorax) ja vatsasegmentteihin (pleon). Monet malakostrakat kantavat rintaan liittyvää kuorimaista karapaksia, ja suuremmilla ryhmillä kuten kymmenjalkaisilla on erikoistuneita eturaajoja (esim. pihdit, ravun jalat) ja hengityseliminä kiduksia. Malacostraca-ryhmään kuuluu myös lajeja, jotka ovat täysin maanpäällisiä, kuten monet isopodit (esim. kynsisienet eli pihdit), sekä lajeja, jotka elävät makeassa ja suolaisessa vedessä.

Rakenne ja lisääntyminen

Malakostrakoilla on kitiininen eksoskeleton, jonka uusiutuminen tapahtuu kuoriutumalla (molttaus). Niillä on usein erilaistuneet jalat: maksillipedit (syöntiä ja ruokaa käsittelevät), pereopodit (liikkumiseen) ja pleopodit (uintiin ja/tai lisääntymiseen). Lisääntyminen on yleensä seksuaalista; monet lajit parittelevat ja naaras kantaa munia suojatussa kehon osassa tai ulkoisesti. Larvivaiheet vaihtelevat: monet kymmenjalkaiset kehittyvät zoea- ja mysis-vaiheiden kautta, kun taas toiset ryhmät voivat käyttää erilaisia larvamuotoja tai kehittyä suoraan.

Elinympäristöt ja ekologinen merkitys

Malakostrakat elävät hyvin erilaisissa ympäristöissä: avoimissa merissä, rannikon kiviluolissa, pohja-alueilla, makeissa vesissä ja maalla. Ne toimivat ravintoverkoissa monissa rooleissa: jotkut ovat tehokkaita petoja, toiset laiduntajia tai hajottajia, ja krillit (Euphausiacea) muodostavat monien meriekosysteemien pohjan toimien runsaana ravintolähteenä suurelle määrälle kaloja, valaiden ja lintujen populaatioita. Monilla malakostrakoilla on suuri taloudellinen merkitys ihmisen ruokavarannon ja kalastusteollisuuden kautta.

Taksonomia ja tutkimus

Äyriäisten luokittelusta keskustellaan parhaillaan. Joidenkin mielestä Malacostraca on luokka ja toisten mielestä alaluokka. Ryhmän sisällä on useita tunnettuja lahkoja, muun muassa Decapoda (kymmenjalkaiset), Isopoda (sirkkakatkaravut ja niiden sukulaiset), Amphipoda (ampipodit), Euphausiacea (krillit) ja Stomatopoda (peukaloevähäkkäät, mantis shrimps). Taksonomiset suhteet ja molekyyliset tutkimukset ovat viime vuosikymmeninä tarkentaneet käsitystämme malakostrakoiden sisäisestä kehityksestä ja sukulaisuuksista.

Ihmisen vaikutus ja suojelu

Monet malakostrakat ovat merkittäviä kaupallisesti (hummerit, ravut, katkaravut, krillit), mikä on johtanut intensiiviseen kalastukseen ja paikoin kantaongelmiin. Lisäksi ympäristömuutokset kuten lämpötilan nousu, happamoituminen ja elinympäristöjen tuhoutuminen vaikuttavat malakostrakoihin. Tutkimus korostaa tarvetta kestäville kalastuskäytännöille ja suojelutoimille, jotta avainlajit ja ekosysteemien toiminta säilyisivät.

Malacostraca on laaja ja biologisesti merkittävä ryhmä, jonka lajirunsaus, erilaiset elintavat ja monimuotoiset sovellukset tekevät siitä tärkeän tutkimuskohteen sekä luonnontieteille että luonnon- ja ympäristönsuojelulle.

Morfologia

Malacostraca-lajin päässä on kuusi segmenttiä. Niillä on pari antenneja ja pari antenneja. Niillä on myös suulakit. Suulakien lähellä on lisäkkeitä, joita kutsutaan maksillipedoiksi. Niillä on viisi paria käveleviä jalkoja. Ensimmäinen pari on muotoiltu pihtijalan muotoiseksi. Rintakehän segmenttejä on kahdeksan. Vatsasegmenttejä on kuusi. Niitä käytetään uintiin. Malacostraca-heimon jäsenillä on yhdyssilmät, jotka ovat varsi- tai istukkasilmät. Niillä on kaksikammioinen vatsa ja keskushermosto.

Yleinen malacostracan asettelu

Luokitus

Luokka Malacostraca Latreille, 1802

• Alaluokka Phyllocarida Packard, 1879

·         †Order Archaeostraca

·         †Luokka Hoplostraca

·         †Luokka Canadaspidida

·         Järjestys Leptostraca Claus, 1880

• Alaluokka Hoplocarida Calman, 1904

·         Järjestys Stomatopoda Latreille, 1817 (rukoilijakatkarapu)

• Alaluokka Eumalacostraca Grobben, 1892
• Yläluokka Syncarida Packard, 1885
• †Luokka Palaeocaridacea
• Järjestys Bathynellacea Chappuis, 1915
• Järjestys Anaspidacea Calman, 1904
• Yläluokka Peracarida Calman, 1904
• Järjestys Spelaeogriphacea Gordon, 1957
• Järjestys Thermosbaenacea Monod, 1927
• Järjestys Lophogastrida Sars, 1870
• Järjestys Mysida Haworth, 1825
• Järjestys Mictacea Bowman, Garner, Hessler, Iliffe & Sanders, 1985.
• Järjestys Amphipoda Latreille, 1816
• Järjestys Isopoda Latreille, 1817 (puutiaiset)
• Järjestys Tanaidacea Dana, 1849
• Järjestys Cumacea Krøyer, 1846
• Yläluokka Eucarida Calman, 1904
• Järjestys Euphausiacea Dana, 1852
• Järjestys Amphionidacea Williamson, 1973
• Järjestys Decapoda Latreille, 1802 (ravut, hummerit, katkaravut)

Lysiosquilla maculata , sirkkakatkarapu.


Armadillidium vulgare , isopodi.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mitä ovat Malacostraca?

K: Mitkä äyriäiset kuuluvat Malacostracaan?

K: Kuinka monta jäsentä kuuluu Malacostraca-luokkaan?

K: Kuinka suuri prosenttiosuus kaikista äyriäislajeista on Malacostraca-luokassa?

K: Milloin ensimmäiset malacostracat ilmestyivät?

K: Onko Malacostraca luokka vai alaluokka?

K: Mitä tarkoittaa "Malacostraca"?

Hae kirjaimella