Arthur Honegger (10. maaliskuuta 1892 - 27. marraskuuta 1955) oli sveitsiläinen säveltäjä, joka syntyi Le Havressa, Ranskassa ja asui suuren osan elämästään Pariisissa. Hän kuului Les Six -nimiseen säveltäjäryhmään, jonka tunnetuimpiin jäseniin kuuluvat muun muassa Darius Milhaud ja Francis Poulenc. Honeggerin tunnetuimpia teoksia on höyryveturin ääntä jäljittelevä orkesteriteos Pacific 231, joka kuvastaa hänen kiinnostustaan koneisiin ja liikkeeseen (höyryveturin ääntä).
Elämä ja opiskelu
Hänen koko nimensä oli Oscar-Arthur Honegger, mutta etunimeä ei koskaan käytetty. Nuorena hän opiskeli Pariisissa harmoniaa ja viulunsoittoa, kunnes perhe muutti takaisin Zürichiin, Sveitsiin, missä hän opiskeli paikallisessa konservatoriossa. Myöhemmin hän palasi Pariisiin ja jatkoi opintojaan Charles-Marie Widorin ja Vincent d'Indyn johdolla. Opintojensa ja uransa aikana Honegger yhdisti klassiset perinteet ja kiinnostuksen moderniin orkesterinkäyttöön.
Perhe ja yhteistyö
Vuonna 1926 Honegger avioitui pianisti Andrée Vaurabourgin kanssa; Andrée oli myös hänen opiskelutoverinsa Pariisin konservatoriossa. Pariskunta konsertoi usein yhdessä: vaimo soitti piano-osuuksia hänen sävellyksissään ja he tekivät yhteisiä esiintymis- ja säveltyöprojekteja. Pariskunnalla oli tytär Pascale (s. 1932). Honeggerilla oli myös poika Jean-Claude (1926–2003), jonka äiti oli laulaja Claire Croiza.
Tärkeimmät teokset
1920-luvun alussa Honegger nousi laajemman yleisön tietoisuuteen teoksellaan, jota on kutsuttu "dramaattiseksi psalmiksi" – Le Roi David ("Kuningas Daavid"). Teos on edelleen kuorojen ja orkestereiden ohjelmistossa. Hän kirjoitti runsaasti musiikkia sotien välisenä aikana: esimerkiksi baletin Le dit des jeux du monde (1918) sekä suurenmoisen oratorion Jeanne d'Arc au bûcher, joka on yksi hänen arvostetuimmista ja draamallisimmista teoksistaan ja kertoo Jeanne d'Arcin tarinan.
Toinen maailmansota ja myöhemmät vuodet
Toisen maailmansodan aikana Honegger ei voinut lähteä Pariisista. Hän oli yhteydessä Ranskan vastarintaliikkeeseen ja jatkoi vakavan, syvällisen musiikin kirjoittamista myös vaikeina vuosina. Sodanaikana ja sodan jälkeen hän sävelsi useita sinfonisia teoksia, mukaan lukien neljä sinfoniaa (numerot 2–5) sekä uskonnollisempaa tuotantoa.
Pacific 231 ja junainspiraatio
Honegger rakasti junia. Opiskelijana hän matkusti usein junalla, ja nämä kokemukset heijastuvat hänen tunnetuimmassa orkesteriteoksessaan Pacific 231, joka kuvaa höyryveturia ja sen liikettä: lähdön hitaasta voimasta, kiihtymisestä ja lopullisesta pysähtymisestä. Teos syntyi varhain 1920-luvulla (sävelletty vuonna 1923) ja herätti huomiota etenkin rytmiikkansa, orkestrointinsa ja kuvailevan musiikillisen kielen ansiosta. Teos käyttää orkesterin eri soitinryhmiä luodakseen koneen mekanisen ja samalla inhimillisen rytmin tunteen, ja se on yhä usein soitettu ja äänitetty.
Terveys, kuolema ja perintö
Vuonna 1947 Honegger sai vakavan sydänkohtauksen, jonka jälkeen hän jaksoi säveltää vain rajoitetusti. Toinen sydänkohtaus aiheutti hänen kuolemansa kahdeksan vuotta myöhemmin Pariisissa. Honeggerin tuotantoa arvostetaan erityisesti sen dramaattisuuden, orkesterin värikkyyden ja tiukasti muotoillun ilmaisun vuoksi.
Musiikkityyli ja vaikutteet
Honeggerin musiikki erosi monin tavoin Les Sixin muiden jäsenten tuotannosta. Hän arvosti edelleen erityisesti Wagnerin, Straussin ja Regerin romanttista musiikkia, ja samaan aikaan hänen tuotantonsa pohjautuu usein selkeään, tonaaliseen sävelkieleen, jossa esiintyy kuitenkin useita voimakkaita dissonansseja. Hänen tyylinsä on yhdistelmä suuren orkesterin värejä, polyfonista rakennetta ja joskus jyrkkää rytmistä energiaa; lisäksi vaikutteita on havaittavissa Bachin musiikillisesta järjestelmällisyydestä.
Vaikutus ja nykyinen merkitys
Honeggerin teokset ovat säilyttäneet asemansa konserttiohjelmissa: kuoroteokset, oratoriot, sinfoniat ja orkesterikappaleet kuten Pacific 231 ovat yhä suosittuja. Hänen musiikkinsa on vaikuttanut sekä säveltäjiin että muusikoihin, ja äänitteitä hänen tuotannostaan julkaistaan säännöllisesti. Kappaleiden elokuvallinen ja kuvaileva luonne tekee niistä edelleen kiinnostavia myös laajemmalle yleisölle.
