Perustuslaki}{³"a}

Konfederaation artiklat, viralliselta nimeltään Articles of Confederation and Perpetual Union, oli Amerikan yhdysvaltojen alkuperäisten kolmentoista osavaltion välinen sopimus, joka toimi Yhdysvaltojen ensimmäisenä perustuslakina. Kaikki kolmetoista osavaltiota ratifioivat artiklat vuoden 1781 alussa.

Vuonna 1789 perustajaisät korvasivat artiklat Yhdysvaltojen perustuslailla ja liittovaltiomuodolla.

Sisältö

Vaikka monet samat henkilöt loivat liittosopimuksen ja perustuslain, nämä kaksi asiakirjaa olivat hyvin erilaisia. Alkuperäiset viisisivuiset artiklat sisälsivät kolmetoista artiklaa, johtopäätöksen ja allekirjoituksia varten tarkoitetun osion. Seuraavassa luettelossa on lyhyt tiivistelmä kustakin kolmestatoista artiklasta.

(1) Liittovaltion nimi on "Amerikan yhdysvallat".

(2) Kukin osavaltio hallitsee edelleen itse itseään lukuun ottamatta erityisiä asioita, jotka artiklat sallivat liittohallituksen tehdä: "Kukin osavaltio [säilyttää] itsemääräämisoikeutensa, vapautensa ja itsenäisyytensä sekä kaikki valtuudet, toimivaltuudet ja oikeudet, joita tämä liittovaltio ei ole [antanut liittohallitukselle]...."

(3) Yhdysvallat on joukko valtioita, jotka ovat liittyneet yhteen suojellakseen toisiaan ja auttaakseen toisiaan. Osavaltiot ovat yhdistyneet "yhteiseksi puolustuksekseen, vapauksiensa turvaamiseksi sekä keskinäiseksi ja yleiseksi [hyvinvoinnikseen], [kokoontuakseen] auttamaan toisiaan kaikkia niille tarjottuja voimatoimia tai niihin kohdistettuja hyökkäyksiä vastaan....".

(4) Ihmisillä on Yhdysvalloissa liikkumisvapaus: kuka tahansa voi liikkua vapaasti osavaltioiden välillä, lukuun ottamatta "köyhiä, kulkureita ja lainsuojattomia". Kun henkilö matkustaa yhteen osavaltioon, hän saa kaikki ne oikeudet, jotka kyseinen osavaltio antaa siellä asuville ihmisille. Jos henkilö tekee rikoksen yhdessä osavaltiossa ja pakenee toiseen osavaltioon ja hänet löydetään, hänet luovutetaan siihen osavaltioon, jossa rikos tapahtui, ja hänet tuomitaan siellä.

(5) Kukin osavaltio saa yhden äänen liittovaltion kongressissa (jota kutsutaan nimellä "United States in Congress Assembled"). Kukin osavaltio voi tuoda kongressiin kahdesta seitsemään valtuutetun ryhmän. Kunkin osavaltion lainsäätäjä valitsee kongressin jäsenet. Kongressin jäsenet voivat toimia enintään kolme vuotta kuudesta vuodesta.

(6) Vain liittovaltion hallitus saa harjoittaa ulkopolitiikkaa (toimia muiden maiden kanssa) ja julistaa sotaa. Ilman kongressin lupaa yhdelläkään osavaltiolla ei saa olla laivastoa tai kokopäiväistä armeijaa, eivätkä osavaltiot saa taistella missään sodassa. Artikloissa kuitenkin kannustettiin kutakin osavaltiota perustamaan miliisijoukkoja.

(7) Kun yhteistä puolustusta varten perustetaan armeija, osavaltioiden lainsäätäjät valitsevat everstit ja everstiä alemmat sotilasarvot.

(8) Yhdysvallat maksaa asioita osavaltioiden lainsäätäjien keräämillä rahoilla. Kaikkien osavaltioiden ei tarvitse maksaa samaa summaa. Osavaltiot, joissa omaisuuden arvo on korkeampi, maksavat enemmän.

(9) Konfederaatiohallituksella on seuraavat valtuudet: sodan julistaminen, painojen ja mittojen (myös kolikoiden) asettaminen ja se, että kongressi toimii lopullisena tuomioistuimena osavaltioiden välisissä erimielisyyksissä.

(10) "Valtioiden komitea" toimii hallituksena silloin, kun kongressi ei ole koolla.

(11) Yhdeksän valtion on oltava samaa mieltä, ennen kuin uusi valtio hyväksytään liittovaltioon. Kanada on jo hyväksytty, jos se hakee jäsenyyttä.

(12) Liittovaltio hyväksyy sotavelan, joka on peräisin ennen artikloja.

(13) Artikloja voidaan muuttaa vain, jos kongressi ja kaikki osavaltioiden lainsäätäjät hyväksyvät sen.

Toinen Manner-Euroopan kongressi kirjoitti ja hyväksyi liittosopimusartiklat

Amerikkalaisen miliisimiehen patsas. Artikloissa kannustettiin kutakin osavaltiota perustamaan miliisi.

Konfederaation kongressi

Konfederaation artikloilla perustettiin konfederaation kongressi, jonka viralliseksi nimeksi tuli "United States in Congress Assembled". Siitä tuli Yhdysvaltojen hallintoelin. Konfederaation kongressilla oli sekä lainsäädäntö- että toimeenpanovalta. Tämä tarkoitti sitä, että kongressi saattoi säätää lakeja ja panna ne täytäntöön. Osavaltiot lähettivät osavaltioiden lainsäätäjistä valitut edustajat. Kullakin osavaltiolla oli yksi ääni.

Osavaltioiden komitea perustettiin myös liittosopimuksen artikloilla. Se tunnettiin myös nimellä valtioneuvosto. Sen oli tarkoitus toimia hallituksena silloin, kun konfederaation kongressi ei kokoontunut. Jokaisella osavaltiolla oli yksi jäsen. Komitea piti yhden kokouksen vuonna 1784.

Galleria

Konfederaation artiklat, sivu 1

Konfederaation artiklat, sivu 2

Konfederaation artiklat, sivu 3

Konfederaation artiklat, sivu 4

Konfederaation artiklat, sivu 5

Aiheeseen liittyvät sivut

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitä olivat liittosopimuksen artiklat?

A: Liittovaltion artiklat olivat Amerikan yhdysvaltojen ensimmäinen perustuslaki.

K: Kuka ratifioi liittosopimuksen artiklat?

V: Kaikki kolmetoista alkuperäistä Amerikan yhdysvaltojen osavaltiota ratifioivat liittosopimuksen artiklat vuoden 1781 alussa.

K: Mikä oli liittosopimuksen artiklojen tarkoitus?

V: Konfederaation artiklojen tarkoituksena oli luoda puitteet kolmentoista alkuperäisen osavaltion yhtenäiselle hallitukselle.

K: Milloin liittosopimuksen artiklat korvattiin?

V: Konfederaation artiklat korvattiin vuonna 1789, kun perustajaisät korvasivat ne Yhdysvaltojen perustuslailla.

Kysymys: Minkälainen hallintomuoto vahvistettiin liittosopimuksen artiklojen myötä?

V: Konfederaatiopykälät loivat konfederaatiomuodon, jossa osavaltioilla oli enemmän valtaa kuin keskushallituksella.

K: Mikä ero oli liittovaltiosääntöjen ja Yhdysvaltojen perustuslain välillä?

V: Konfederaatiopykälät loivat konfederaatiomuodon, kun taas Yhdysvaltojen perustuslaki loi liittovaltiomuodon.

Kysymys: Miksi liittovaltiosäännökset korvattiin?

V: Konfederaation artiklat korvattiin, koska uskottiin, että artiklojen mukainen konfederaatiomuotoinen hallintomuoto ei kyennyt tehokkaasti ratkaisemaan Yhdysvaltojen tuolloin kohtaamia ongelmia.