John F. Kennedy oli Yhdysvaltojen 35. presidentti. Hänet murhattiin Dealey Plazalla, Dallasissa, Texasissa, perjantaina 22. marraskuuta 1963. Tämä tapahtui, kun hän oli matkalla presidentin autosaattueessa vaimonsa Jacquelinen, Texasin kuvernöörin John Connallyn ja kuvernöörin vaimon Nellien kanssa.

 

Tapahtuman kulku

Saattue ajoi keskustan läpi Dealey Plazan läheisyydessä klo 12.30 paikallista aikaa. Useiden todistajien ja videomateriaalin mukaan laukaukset ammuttiin, kun avoauto kulki osaston- ja sillanseudulla. Presidentti Kennedy sai osuman päähän ja niskaan; hänet kuljetettiin nopeasti Parkland Memorial Hospitaliin, jossa hänet julistettiin kuolleeksi noin klo 13.00. Kuvernööri John Connally haavoittui vakavasti mutta toipui myöhemmin.

Tekijä ja heti sen jälkeen tapahtunut

Virallisen tutkinnan mukaan ampui Lee Harvey Oswald, joka työskenteli Texas School Book Depository -rakennuksessa ja havaittiin myöhemmin poistuvan rakennuksesta. Oswald pidätettiin samana iltapäivänä poliisia vastaan hyökättyään poliisista ja tappaneensa poliisin J. D. Tippitin. Kaksi päivää myöhemmin, 24. marraskuuta 1963, Oswaldia siirrettiin pidätyslaitoksesta ja hänet ampui ja tappoi yökerhon omistaja Jack Ruby suorassa televisiolähetyksessä. Ruby pidätettiin välittömästi.

Tutkimukset ja raportit

Ensimmäinen laaja valtiollinen tutkinta oli Warrenin komission selvitys (The President’s Commission on the Assassination of President Kennedy), joka julkaisi raporttinsa vuonna 1964. Komissio totesi, että Oswald oli toiminut yksin ja että ei ollut luotettavaa näyttöä laajasta salaliitosta. Raportissa esiteltiin myös niin kutsuttu "single-bullet theory", joka selittää Connallyn ja Kennedyn haavat yhdellä luodilla.

Vuonna 1979 kongressin asettama House Select Committee on Assassinations (HSCA) tarkasteli asiaa uudelleen ja totesi lausunnossaan, että Kennedyn murha todennäköisesti oli seurauksena salaliitosta ja että todennäköisesti oli ainakin yksi lisäampuja. HSCA:n johtopäätökset perustuivat osin akustiseen analyysiin, jota myöhemmin on kiistelty ja joka ei anna yksiselitteistä näyttöä.

Todisteet ja materiaalit

  • Zapruderin filmi: Yksityishenkilön ottama kotivideon pätkä dokumentoi laukaukset ja on keskeinen visuaalinen todistusaineisto. Filmi on tutkijoiden ja yleisön tarkastelun kohteena yhä.
  • Autopsia ja lääketieteelliset lausunnot: Presidentin ruumiinavaus tehtiin Bethesda Naval Hospitalissa. Autopsiaraportit ja niihin liittyvä dokumentaatio ovat osa tutkinnan aineistoa, mutta niistä on myös käyty laajaa kiistaa ja tulkintojen erimielisyyksiä.
  • Silminnäkijälausunnot: Useat todistajat kuulivat laukauksia ja näkivät tapahtumia eri paikoista; todistajien kertomukset eroavat yksityiskohdissaan ja ovat olleet tutkinnan keskiössä.

Seuraukset ja julkinen reaktio

Koko maa ja suuri osa maailmaa reagoi järkytyksellä. Kennedyn kuolema vaikutti Yhdysvaltojen politiikkaan, turvallisuuskäytäntöihin ja kansalliseen mielialaan. Varapresidentti Lyndon B. Johnson vannoi virkavalansa samana päivänä, 22. marraskuuta, lennolla takaisin Washingtoniin (Dallas Love Fieldilla), ja Johnson jatkoi presidentin tehtäviä.

Presidentin hautajaiset pidettiin 25. marraskuuta 1963; hautajaisseremonia Washingtonissa ja Kennedy haudattiin Arlingtonin kansalliselle hautausmaalle. Jacqueline Kennedyn näkyvä suru ja hautajaisiin liittyvät kuvat jäivät vahvasti kansalliseen muistiin.

Salaliittoteoriat ja jatkuva kiinnostus

Vaikka Warrenin komissio totesi, että Oswald toimi yksin, murhaan liittyy lukuisia salaliittoteorioita. Teorioita on esitetty muun muassa järjestäytyneen rikollisuuden, CIA:n, KGB:n, Kuuban hallinnon, Taloudellisten eturyhmien ja muiden toimesta. Monet näistä teorioista perustuvat ristiriitaisiin lausuntoihin, puuttuviin dokumentteihin tai tulkintojen eroihin. Tutkimusten ja julkisuuden ansiosta suuri osa aineistosta on myöhemmin avattu, mutta kysymyksiä ja spekulaatioita on yhä paljon.

Miksi tapaus kiinnostaa edelleen?

Kennedyn salamurha on yksi 1900-luvun merkittävimmistä ja vaikutusvaltaisimmista tapahtumista: se yhdistää politiikkaa, mediaa, kansallista traumaattista kokemusta ja epäselviä todistusaineistoja. Julkisuuden, tutkijoiden ja elokuvantekijöiden kiinnostus on pitänyt tapauksen keskusteluissa ja tutkimuksessa elävänä, ja uusia analyyseja tehdään yhä teknologian ja arkistojen avautumisen myötä.

Lopuksi

Vaikka perusfaktat—päivämäärä, paikka, osalliset ja se, että presidentti Kennedy kuoli ammuskelussa 22.11.1963—ovat selviä, monia yksityiskohtia ja johtopäätöksiä on yhä kiistelty. Tapaus on jättänyt pysyvän jäljen Yhdysvaltojen historiaan ja jatkaa tutkimusten sekä keskustelun kohteena.