Brasilian koillisalue (Região Nordeste) – määritelmä, maantiede ja väestö

Brasilian koillisalue (Região Nordeste) — määritelmä, monipuolinen maantiede, ilmasto ja väestö. Helppolukuinen opas alueen historiaan, kulttuuriin ja tilastoihin.

Brasilian koillisalue (portugaliksi Região Nordeste do Brasil) on yksi Brasilian viidestä maantieteellisestä alueesta, jotka Brasilian maantieteen ja tilastojen instituutti määritteli vuonna 1969. Se on kolmanneksi suurin alue, jonka osuus maan pinta-alasta on 18 prosenttia, ja väestömäärältään toiseksi suurin.

Määritelmä ja historiallinen tausta

Koillisalue on virallinen maantieteellinen ja tilastollinen jako, jota käytetään Brasilian alueiden vertailuun ja hallinnolliseen suunnitteluun. Alueen nykyinen rajaus juontaa juurensa 1900-luvun puoliväliin, jolloin Brasilian maantieteen ja tilastojen instituutti (IBGE) luokitteli maan viiteen suureen alueeseen. Koillisella on keskeinen rooli Brasilian kolonialismin, sokeriruokoteollisuuden ja orjuuden historiassa sekä nykyaikaisessa kulttuuriperinnössä.

Maantiede ja luontotyypit

Koillisalue ulottuu laajalle rannikkokaistaleelle ja sisämaahan, ja sen maisemat vaihtelevat rehevistä rannikkometsistä kuivempiin sisäosiin. Alueella esiintyy useita erilaisia biotooppeja:

• Caatinga – kuiva, pensaikkoinen ja puolikuiva biomi, joka kattaa suuren osan sisämaasta (sertão). Caatinga on endeeminen alue ja sopeutunut pitkään sadekauteen ja kuivaan kauteen.
• Atlantilainen sademetsä (Mata Atlântica) – rehevä rannikkometsä, jota esiintyy rannikon läheisyydessä, erityisesti itäisemmillä osilla.
• Kuiva sisämaa (sertão) – puolikuiva vyöhyke, jolle on tyypillistä pitkäaikaiset kuivuusjaksot ja eroosio.
• Cerrado – ruohovartinen ja puita sisältävä savanni-tyyppinen ekosysteemi esiintyy alueen joillain reuna-alueilla.

Ilmasto

Ilmasto vaihtelee rannikon trooppisesta kosteasta ilmastosta sisämaan semi-aridiseen ja kuivaan ilmastoon. Rannikolla sateet ovat yleensä runsaita ja tasaisempia, kun taas sertãossa kuivuus voi johtaa toistuvasti vaikeisiin kuivuuskausiin, jotka vaikuttavat maatalouteen ja paikallisyhteisöihin.

Alueet ja osavaltiot

Koillisalueeseen kuuluu yhdeksän osavaltiota, jotka ovat perinteisesti laskettu alueeseen kuuluviksi. Ne ovat:

• Bahia (pääkaupunki Salvador)
• Pernambuco (Recife)
• Ceará (Fortaleza)
• Paraíba (João Pessoa)
• Rio Grande do Norte (Natal)
• Alagoas (Maceió)
• Sergipe (Aracaju)
• Maranhão (São Luís)
• Piauí (Teresina)

Alueen suurimmat kaupunkikeskittymät ovat Salvador, Fortaleza, Recife ja São Luís, joissa on merkittävä teollinen, palvelu- ja kulttuuritoiminta.

Väestö ja demografia

Koillis on Brasilian tiheimmin asuttuja alueita ja sen väestö koostuu monesta etnisestä ja kulttuurisesta taustasta. Alueella on vahva afrobrasilialainen perintö, peräisin orjatyövoimasta kolonialismin ajalta. Väestötiheys vaihtelee tiheästi rannikon kaupungeissa ja harvemmin asutuissa sisämaan osissa. Koillisella on historiallisesti ollut korkeammat köyhyys- ja työttömyysasteet verrattuna maan eteläisempiin ja kaakkoisiin osiin, vaikka kehitys- ja infrastruktuurihankkeet ovat parantaneet tilannetta viime vuosikymmeninä.

Talous

Alueen talous perustuu monipuoliseen toimintaan:

• Maatalous: perinteisesti sokeriruoko, tupakka, kahvi, kaakao ja trooppiset hedelmät ovat olleet tärkeitä vientituotteita. Nykyään monin paikoin harjoitetaan myös karjataloutta ja monipuolista viljelyä.
• Energia ja luonnonvarat: rannikkoalueiden offshore-öljy ja maakaasu sekä muut luonnonvarat ovat kasvattaneet merkitystään.
• Teollisuus ja palvelut: kaupunkien teollisuus, tekstiilit, jalostus ja matkailu (erityisesti rannikon lomakohteet ja kulttuuritapahtumat) tuovat työpaikkoja ja tuloja.

Kulttuuri ja perinteet

Koillisalueella Brasilian kulttuurinen monimuotoisuus näkyy voimakkaasti musiikissa, tanssissa, uskonnollisissa perinteissä ja ruoassa. Tärkeitä kulttuurielementtejä ovat muun muassa:

• Musiikki: forró, baião, axé ja muita paikallisia musiikkityylejä.
• Festivaalit: värikkäät karnevaalit ja erityisesti Festa Junina -juhlat, jotka juhlistavat kesäkuun pyhimyksiä ja maatalousperinteitä.
• Ruoka: afrobrasilialaiset vaikutteet näkyvät ruokalajeissa kuten acarajé; meren antimet, palmiyrteistä valmistetut kastikkeet ja mausteet ovat yleisiä.

Haasteet ja ympäristö

Koillisalue kohtaa useita kestävyys- ja kehityshaasteita:

• Kuivuus ja vesipula: sertãon toistuvat kuivuuskaudet asettavat paineita maataloudelle ja vesivarojen hallinnalle.
• Ympäristön heikentyminen: metsätuhot, eroosio ja maan köyhtyminen ovat paikallisia ongelmia erityisesti intensiivisen viljelyn seurauksena.
• Sosioekonomiset erot: alueen köyhyysasteet ja infrastruktuurin puutteet ovat pitkään vaikuttaneet ihmisten elinoloihin ja liikkumiseen, ja monet ovat muuttaneet muille alueille paremman työn perässä.

Tulevaisuuden näkymät

Koillisalueella käynnissä olevat infrastruktuuri- ja kehitysohjelmat, investoinnit matkailuun, uusiutuviin energialähteisiin (tuuli- ja aurinkovoima) sekä paikallisen elinkeinoelämän monipuolistaminen voivat pitkällä aikavälillä parantaa alueen taloudellista asemaa ja elinoloja. Samalla ympäristönsuojelu ja kestävä vesivarojen hallinta ovat avainasemassa alueen kehityksessä.

Hae kirjaimella