Skotlannin Luoteisylänkö – maantiede, geologia ja tärkeimmät kohteet
Tutustu Skotlannin Luoteisylänköön: maantiede ja geologia, Lewisin gneiss, Torridonian-kalliot sekä tärkeimmät nähtävyydet Invernessistä Canispiin.
Koordinaatit: 58°01′08″N 4°28′26″W / 58.019°N 4.474°W / 58.019; -4.474
Luoteiset ylängöt (Northwest Highlands) kattavat Skotlannin pohjoisen kolmanneksen ja on erotettu itäisemmästä Grampian-vuoristosta kuiluvalta kulkevan Great Glenin avulla. Alueen länsiosan merellisen yhteyden ja sisämaan yhdistää ihmisen rakentama Caledonian-kanava, joka ulottuu Loch Linnhestä Loch Nessin kautta pohjoisessa sijaitsevaan Moray Firthiin. Luoteisylängöt muodostavat yhtenäisen maantieteellisen ja geologisen vyöhykkeen, jolle on ominaista jyrkät kallioseinämät, erottuvat mesasmaiset huiput sekä syvät laaksot ja merilaaksojen kaltaiset sea loch -lahtimuodostumat.
Geologia
Alueen kallioperä on monikerroksinen ja erittäin vanha. Ylängöt ovat poikkeuksellisella tavalla muodostuneet pääasiassa Lewisin gneissille, joka on Skotlannin vanhimpia kivikerroksia ja kuuluu arkeeiseen–varhaiseen proterozoiseen kivistöön. Tämä erittäin kova ja muinainen kivilaji luo alueelle jyrkkiä harjanteita ja kalliosaarekkeita.
Gneissin päällä ja lomassa esiintyy paksuja kerroksia Torridonianin hiekkakiveä, joiden pystysuorat ja vaakasuorat murtumat ovat muokanneet monia ikonisista maisemamuodoista. Monet vuorten huipuista, esimerkiksi Beinn Eighe ja Canisp, ovat kantaneet päällysteenään vaaleanharmaata tai valkoista kambriumin kvartsiittia, joka kestää hyvin eroosiota ja antaa huipuille niiden terävät siluetit.
Lisäksi alueen geologiaa jäsentää Great Glenin lohko, pitkä siirrosalue, joka aikanaan on ohjannut jääkauden ja jokien muokkausta. Quaternary-jääkaudet ovat muokanneet maisemaa voimakkaasti: laaksot ovat usein U-muotoisia, järvet ja lochit ovat jääkauden kerrostamien suppien täyttämiä ja rannat näyttävät usein syviä, jäätikkökaivertamia vuononomaisia lahtia.
Luonto ja ilmasto
Ilmasto on rannikkoalueilla leuto mutta kostea, sisämaassa koleampi ja tuulisempi. Sään vaihtelu on nopeaa: sumu, sadekuurot ja kirkkaat jaksot seuraavat usein toisiaan. Korkeuserot ja tuuliolosuhteet ylläpitävät erilaisia kasvillisuusvyöhykkeitä, joista tyypillisimpiä ovat heathit ja blanket bog -alueet, alavat suo- ja rahkakerrokset sekä jyrkemmillä rinteillä karu vuoristoylänkö.
Puumetsää esiintyy vain suojaisissa laaksoissa; alkuperäisiä Caledonianin mäntymetsiä on jäljellä pieninä palstoina. Eläimistöön lukeutuvat muun muassa pohjoisen tunturialueen lajit kuten keltasirkku ja tunturikyyhky, lisäksi alueella elää runsaasti peuroja (red deer), kotkia ja kultakotkia, sekä merilintuja rannikolla. Joet ja järvet tukevat vaelluskalakantoja, erityisesti lohta.
Ihmistoiminta ja kulttuuri
Luoteisylängöt ovat harvaan asuttuja; asutus koostuu pienistä kylistä, matkailukeskuksista ja perinteisistä crofting-tiloista. Alueen historiaan kuuluvat muinaiset asutukset, brochit ja pyyntikulttuurit, myöhemmin Pictit ja viikinkivaikutteet pohjoisessa. 1800-luvun tilajärjestelyt, niin kutsutut Highland Clearances -evakuoinnit, muuttivat väestörakennetta ja johtivat karjatilanpitoon ja poronhoitoon sekä väestön siirtymiseen rannikkoalueille tai poistumiseen.
Invernessin kaupunki, joka tunnetaan "Highlandsin pääkaupunkina", on alueen ylivoimaisesti suurin kaupunki. Se on Highland Councilin alueen hallinnollinen keskus ja tärkeä liikenteen solmukohta. Muita tunnettuja paikkakuntia ja satamia luoteisylängöillä ovat esimerkiksi Ullapool, Gairloch, Durness ja Wick, jotka toimivat palvelu- ja matkailukeskuksina sekä yhteysreitteinä läntisille saarille.
Matkailukohteet ja palvelut
Alue on suosittu vaellus- ja luontomatkailukohde. Tunnettuja nähtävyyksiä ja aktiviteetteja ovat:
- Torridonin ja Wester Rossin muurien jyrkät kalliorinteet ja maisemat, erityisesti Liathach, Quinag ja Suilvenin erottuvat muodot.
- Beinn Eighe ja sen luonnonsuojelualueet, joissa on monipuolinen vuoristoluonto ja harvinaisia kasveja.
- Loch Ness ja kanava-alueet; alueella on runsaasti vesistöaktiviteetteja, veneilyä ja mahdollisuus luontoretkiin.
- North Coast 500 -maisematierata, joka kulkee osin Luoteisylängöillä ja tarjoaa näyttäviä rannikkomaisemia, rantoja ja historiallisia kohteita.
- Pienet paikallismuseot, linnojen rauniot, kivikautiset ja historialliset muistomerkit sekä paikallinen kädentaito ja perinneruoka.
Liikenneyhteydet muodostuvat pääteistä (esim. A9 ja sitä sivuavat maantiet), lauttayhteyksistä läntisille Hebrideille (esim. Ullapool–Stornoway) sekä rautatieyhteyksistä Invernessiin saakka. Monet retkeilyreitit, majoituspaikat ja opaspalvelut palvelevat ulkoilma- ja luontomatkailijoita.
Säilyttäminen ja uhat
Luoteisylängöt kohtaavat haasteita kuten turismin lisääntyminen, metsänraivaus, laidunnus ja ilmastonmuutoksen vaikutukset suoluontoihin ja lajistoon. Paikalliset suojelualueet, kansallispuistot ja yhdistykset tekevät työtä monimuotoisuuden säilyttämiseksi sekä kestävän matkailun ja perinteisten elinkeinojen yhteensovittamiseksi.
Luoteisylängöt tarjoavat voimakkaan sekoituksen geologiaa, historiaa ja karuja luonnonmaisemia — alue, jossa muinaiset kivilajit, jääkaudet ja ihmisen historia ovat yhdessä muovanneet yhden Skotlannin ilmeikkäimmistä vyöhykkeistä.
Skotlannin tärkeimmät maantieteelliset alueet
Eilean Donanin linna kaukana luoteessa.
Liathach Beinn Eighestä nähtynä. Etualalla Munro "Top" Stuc a' Choire Dhuibh Bhig (915 metriä) ja taustalla kaksi Munro-huippua.
Näkymä itään Sgurr Mhòrilta Beinn Alliginin "sarvien" ylle.
Great Glenin jyrkänne
Säätyneen Lewisian gneissin esiintymä, 5 km Loch Inverin luoteispuolella.
Hebridien terraanin geologinen kartta, jossa näkyy Lewisin-kompleksin kivien jakautuminen.
Ilmasto
Alueen ilmasto vaihtelee korkeuden mukaan. Kesät ovat kosteita ja lämpimiä, keskimäärin alle 17 C (62,6 F). Talvet ovat leutoja matalalla, mutta muuttuvat lumisemmiksi ja kylmemmiksi korkeammalla.
Vuorilla voi olla jopa 6 kuukautta lunta. Luonnollisesti alue olisi laaja koivu-, mänty- ja vuoristometsä, kuten Glen Affricissa. Lunta voi olla yli kuukaudesta 105 päivään, mutta ei rannikolla tai hyvin matalalla.
Maantiede
Alueella on jyrkkiä, jäätikön kaivertamia vuoria, laaksoja ja tasankoja. Rannikon edustalla on useita saaria (joiden määrä vaihtelee suuresti).
Noin 800 metrin tai yli 800 metrin korkeudet ovat yleisiä, samoin kuin yli 1000 metrin vuoria.
Luoteiset ylängöt eivät yleensä ole yhtä kylmiä kuin Cairngorms. Maastonmuodot ja noin 57-58 pohjoista leveysastetta huomioon ottaen alue on yllättävän lämmin: tämä johtuu Golf-virran lievästä vaikutuksesta. Revontulet näkyvät joskus talviöinä, jos sää sallii, erityisesti 11-vuotisen syklin huipentumishetkellä.
Alueen koillispuolella on Caithnessin alankoalue.
Alueen asukastiheys on hyvin alhainen. Merkittäviä taajamia ovat Kyle of Lochalsh, Mallaig, Dingwall, Dornoch ja Ullapool.
Geologia
Geologisesti Luoteis-Ylämaat käsittää Hebridit, erityisesti Lewisin ja Harrisin.
Lewisin kompleksi
Lewis-kompleksin tärkeimmät esiintymät ovat Ulko-Hebridien saarilla, mukaan lukien Lewis, josta kompleksi on saanut nimensä. Sitä on myös useilla Sisä-Hebridien saarilla, Skotlannin mantereen pohjoispuolella sijaitsevilla pienillä saarilla, ja se muodostaa rannikkokaistaleen mantereella.
Lewisian-kompleksi tai Lewisian-gneissi on Skotlannin luoteisosassa esiintyvä prekambrikauden metamorfisten kivien sarja, joka on osa Hebridean-terraania. Nämä kivet ovat arkeeisen ja paleoproterotsooisen ajan kiviä, joiden ikä vaihtelee 3,0-1,7 miljardin vuoden välillä.
Ne muodostavat pohjan, jolle myöhemmät sedimentit kerrostuivat. Lewisian koostuu pääasiassa graniittisista gneisseistä. Lewis-kompleksin kivet joutuivat Kaledonian orogenian piiriin, ja ne esiintyvät monien tämän tektonisen tapahtuman loppuvaiheessa syntyneiden työntömurtumien ripustusseinämissä.
Sen esiintyminen merenpohjassa ja paleotsooisten ja mesotsooisten kerrostumien alla Shetlandin länsipuolella on vahvistettu matalissa porakaivoissa ja hiilivetyjen etsintäporauksissa.
Samantyyppisiä pohjakiviä esiintyy Moine-superryhmän pohjalla, ja joskus niissä on hyvin säilyneitä, muodoltaan muuttumattomia yhteyksiä. Nämä muodostavat osan Lewisian-kompleksista, joten Lewisian-kompleksi ulottuu ainakin Great Glen Faultin kaakkoispuolelle asti.
Kalidonian orogenia
Ylämaat ovat muodostuneet Pohjois-Euroopan vanhan Kaledonian vuoriston jäännöksistä, Kaledonian orogeniasta. Siihen kuuluivat nykyiset Skandinavia (Norja, Ruotsi), Skotlanti, Wales, Normandia ja Bretagne Ranskassa.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitkä ovat Luoteisylängön koordinaatit?
V: Luoteisen ylängön koordinaatit ovat 58°01′08″N 4°28′26″W / 58.019°N 4.474°W / 58.019; -4.474.
K: Miten Luoteis-Ylämaat on erotettu muusta Skotlannista?
V: Luoteisylängön erottaa muusta Skotlannista Caledonian kanava, joka ulottuu lännessä sijaitsevasta Loch Linnhestä Loch Nessin kautta pohjoisessa sijaitsevaan Moray Firthiin.
K: Minkälaista kalliota tällä alueella esiintyy?
V: Ylämaat ovat muodostuneet Lewisin gneissistä, joka on yksi Skotlannin vanhimmista kivikerroksista. Alueella on myös vaikuttavia kalliosaaria, jotka koostuvat tummanpunaisesta tai harmaasta Torridonian hiekkakivestä, ja joidenkin huippujen päällä on vaaleanharmaata tai valkoista kambriumin kvartsiittia.
K: Millä nimellä Inverness tunnetaan?
V: Inverness tunnetaan nimellä "The Capital of the Highlands".
K: Mikä rooli Invernessillä on tällä alueella?
V: Inverness toimii Highland Councilin alueen hallinnollisena keskuksena, ja se on tämän alueen ylivoimaisesti suurin asutus.
K: Mihin asti Loch Linnhe ulottuu?
V: Loch Linnhe ulottuu lännestä pohjoiseen Moray Firthiin Loch Nessin kautta.
Etsiä