Englantilaisen rockyhtyeen Oasiksen diskografia kattaa seitsemän studioalbumia, yhden livealbumin, kaksi kokoelmalevyä, kaksi Extended Play -julkaisua (EP), viisi videoalbumia ja kolmekymmentäkolme singleä. Yhtye on saavuttanut suuren kaupallisen menestyksen: arvioiden mukaan Oasis on myynyt yli 75 miljoonaa levyä maailmanlaajuisesti ja heidän julkaisunsa ovat saaneet lukuisia platina- ja kultasertifikaatteja eri maissa.

Yhtyeen alku ja kokoonpano

Oasis perustettiin vuonna 1991 laulaja Liam Gallagherin, kitaristi Paul Arthursin (tunnetaan myös nimellä "Bonehead"), basisti Paul McGuiganin (tunnetaan myös nimellä "Guigsy") ja rumpali Tony McCarrollin toimesta. Pian mukaan liittyi kitaristi, laulaja ja lauluntekijä Noel Gallagher, Liamin isoveli, joka muodostui yhtyeen pääasialliseksi lauluntekijäksi ja johtohahmoksi. Kokoonpanoon tapahtui muutoksia vuosien varrella (mm. rumpali Alan White ja myöhemmin muita muokkauksia), ja yhtye toimi aktiivisesti 1990-luvulta aina siihen asti kunnes se hajosi virallisesti vuonna 2009.

Studioalbumit ja tärkeimmät julkaisupisteet

Oasiksen debyyttialbumi Definitely Maybe (1994) nousi suoraan Britannian albumilistan ykköseksi ja sai laajalti tunnustusta kriitikoilta ja yleisöltä. Levy sai Britannian ääniteollisuusyhdistykseltä seitsenkertaisen platinasertifikaatin sekä Amerikan ääniteollisuusyhdistykseltä ja Kanadan ääniteollisuusyhdistykseltä platinasertifikaatit. Debyyttisingle "Supersonic" ylsi parhaimmillaan sijalle 31 Yhdistyneen kuningaskunnan singlelistalla, ja albumin muut singlejulkaisut kuten "Live Forever" vakiinnuttivat yhtyeen aseman brittiläisen rockin kärjessä.

Definitely Maybe seuraaja oli yhtyeen kenties tunnetuin ja kaupallisesti menestynein levy, (What's the Story) Morning Glory? (1995). Se äänitettiin uuden rumpalin Alan Whiten kanssa ja on yksi Britanniassa myydyimmistä albumeista: tähän mennessä albumi on myynyt miljoonia kappaleita (BPI on sertifioinut sen 14-kertaiseksi platinaksi). Albumi nousi listaykköseksi useissa maissa, kuten Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Ruotsissa ja Sveitsissä. Ensimmäinen singlelohkaisu, "Some Might Say", oli yhtyeen ensimmäinen UK-listan ykkössingle, ja levyn tunnetuimpia kappaleita ovat mm. "Wonderwall", "Don't Look Back in Anger" ja "Champagne Supernova", jotka ovat sittemmin muodostuneet brittipopin 1990-luvun ikonisiksi hiteiksi.

Seuraava studioalbumi Be Here Now (1997) julkaistiin suuren hypen saattelemana ja nousi yhdeksän maan albumilistan kärkeen; se oli myös yhtyeen menestynein albumi Billboard 200 -listalla, sijoittuen parhaimmillaan sijalle 2. Julkaisun jälkeen albumia on arvioitu uudelleen: vaikka myynti oli valtavaa heti julkaisun jälkeen, kriittinen vastaanotto oli osin jakautunutta.

Myöhemmät studioalbumit olivat Standing on the Shoulder of Giants (2000), Heathen Chemistry (2002), Don't Believe the Truth (2005) ja Dig Out Your Soul (2008). Näillä julkaisuilla Oasis jatkoi menestyksekästä uraansa, vaikka bändin dynamiikka ja musiikillinen suunta muuttuivat vuosien varrella. Singleistä mainittavia ovat mm. "The Hindu Times", "Lyla", "The Importance of Being Idle" ja muita, jotka menestyivät listoilla eri maissa.

Kokoelmat, B-puoleja ja livejulkaisut

Vuonna 1998 Oasis julkaisi B-puolien kokoelman The Masterplan, joka ylsi listamenestykseen ja sai platinasertifikaatin Britanniassa. Toinen merkittävä kokoelma on konserttimateriaalia ja valikoituja hittejä sisältävä Stop the Clocks (2006), joka esittelee yhtyeen merkittäviä kappaleita uran varrelta. Yhtyeen ainoa virallinen livealbumi on mm. vuonna 2000 julkaistu Familiar to Millions, ja videoalbumeita julkaistiin useita dokumentoimaan bändin live-esiintymisiä ja musiikkivideoita.

Singlet, EP:t ja visuaaliset julkaisut

Oasis julkaisi kolmekymmentäkolme singleä, joista monet ovat saavuttaneet ikonisen aseman brittiläisessä populaarimusiikissa. Definitely Maybe-aikakauden "Supersonic" ja "(What's the Story) Morning Glory?" -albumin "Some Might Say", "Wonderwall" ja "Don't Look Back in Anger" ovat esimerkkejä singleistä, jotka ovat kestäneet aikaa ja saaneet laajaa radiosoittoa. Bändillä oli myös kaksi EP-julkaisua sekä useita videoalbumeita, jotka dokumentoivat live-esiintymisiä ja musiikkivideoita.

Vaikutus ja perintö

Oasisin vaikutus 1990-luvun brittiläiseen rockiin on kiistaton: yhtye oli keskeinen osa britpop-liikettä ja sen kappaleista tuli sukupolviklassikoita. Oman aikansa kulttuurinen näkyvyys, suurten stadionkonserttien menestys ja myyntiluvut tekivät Oasiksesta yhden aikakautensa suurimmista rockbändeistä. Vuonna 2009 yhtye hajosi, kun Noel Gallagher ilmoitti lähtevänsä, ja jälkimmäisinä vuosina molemmilla veljeksillä oli omia projektejaan: Liam Gallagher muodosti Beady Eye -yhtyeen ja myöhemmin jatkoi soolouraa, kun taas Noel on luotsannut omaa projektiaan Noel Gallagher's High Flying Birds -nimellä.

Oasiksen levyjä ja kokoelmia kuunnellaan edelleen laajalti, ja yhtyeen kappaleet löytyvät usein listauksista, jotka esittelevät 1990-luvun parhaimpia pop- ja rock-kappaleita. Diskografia tarjoaa monipuolisen läpileikkauksen bändin kehityksestä debyytistä huippumenestykseen ja lopulta ratkaisevaan muutokseen 2000-luvun lopulla.