Fátiman Neitsyt Maria – Nossa Senhora de Fátima ja 1917 ilmestykset

Historia

Toukokuun 13. päivänä 1917 Lucia ja hänen kaksi serkkuaan, Jacinta ja Francisco Marto, olivat paimentamassa lampaita Cova da Iria -nimisessä paikassa lähellä heidän kotikyläänsä Fatimaa. Lúcia kuvaili nähneensä naisen, "joka oli kirkkaampi kuin aurinko ja joka säteili kirkkaampia ja voimakkaampia valonsäteitä kuin kristallipallo, joka oli täytetty kaikkein kimaltelevimmalla vedellä ja jonka läpi auringon palavat säteet olivat lävistäneet". Hämmästyneenä Lucia ja hänen serkkunsa juoksivat takaisin kyläänsä ja kertoivat kaikille, mitä he näkivät. Muita Neitsyt Marian ilmestymisiä raportoitiin tapahtuvan kesä- ja heinäkuussa kuukauden kolmantenatoista päivänä. Näissä Neitsyt Maria pyysi lapsia tekemään katumus- ja hyvitystekoja sekä henkilökohtaisia uhrauksia syntisten pelastamiseksi. Tämän jälkeen lapset pitivät vyötärönsä ympärillä tiukkoja naruja aiheuttaakseen itselleen kipua, ruoskivat itseään nokkosia käyttäen, pidättäytyivät veden juomisesta kuumina päivinä ja tekivät muita katumustekoja. Lúcian kertomuksen mukaan nainen kertoi lapsille ilmestymisensä aikana kolme salaisuutta, jotka tunnetaan nykyään Fátiman kolmena salaisuutena.

Auringon ihme

Jo heinäkuussa 1917 väitettiin, että Neitsyt Maria lupasi ihmeen lokakuun 13. päivän viimeiseen ilmestymiseensä, jotta kaikki voisivat uskoa. Tapahtuneesta tuli tunnetuksi "auringon ihme". Valtava, noin 70 000 ihmisen täyttämä väkijoukko tuli todistamaan tätä ihmettä. Ihmiset, jotka todistivat tätä ihmettä, sanoivat nähneensä "auringon tanssin". He sanoivat myös, että he pystyivät katsomaan aurinkoa ilman mitään ongelmia. Kun väkijoukko katsoi aurinkoa, Lucio, Jacinta ja Fransisco sanoivat nähneensä ihania kuvia Pyhästä perheestä, Surevasta Neitsyt Mariasta Jeesuksen Kristuksen kanssa ja sitten Karmel-vuoren Neitsyt Mariasta. He sanoivat nähneensä Pyhän Joosefin ja Jeesuksen siunaavan ihmisiä.

Fatiman kolme salaisuutta

Ensimmäinen salaisuus

Fatiman ensimmäinen näky oli näky helvetistä, jota Lúcia kuvailee kolmannessa muistelmakirjassaan seuraavasti:

"Neitsyt Maria näytti meille suuren tulimeren, joka näytti olevan maan alla. Tähän tuleen oli upotettu demoneita ja ihmismuotoisia sieluja, jotka olivat kuin läpinäkyviä palavia hiiliä, kaikki mustuneita tai pronssiksi kiillotettuja, ja jotka leijuivat ympäriinsä tulipalossa, milloin nostettuina ilmaan liekkien vaikutuksesta, jotka nousivat sisältään yhdessä suurten savupilvien kanssa, milloin putoillen takaisin joka puolelta kuin kipinät valtavassa tulipalossa, ilman painoa tai tasapainoa, ja tuskan ja epätoivon kiljahdusten ja huokausten saattelemina, jotka kauhistuttivat meitä ja saivat meidät vapisemaan kauhusta. Demonit erottuivat toisistaan siitä, että ne muistuttivat kauhistuttavasti ja vastenmielisesti pelottavia ja tuntemattomia eläimiä, jotka olivat kaikki mustia ja läpinäkyviä. Tämä näky kesti vain hetken. Kuinka voimmekaan koskaan olla tarpeeksi kiitollisia ystävälliselle taivaalliselle Äidillemme, joka oli jo valmistanut meidät lupaamalla ensimmäisessä näyssä viedä meidät taivaaseen. Muuten olisimme varmaan kuolleet pelkoon ja kauhuun."

Toinen salaisuus

Toiseen salaisuuteen sisältyivät Marian ohjeet siitä, miten sieluja pelastetaan helvetistä ja käännytetään maailma kristinuskoon, jotka Lúcia paljasti myös kolmannessa muistelmakirjassaan:

"Olen nähnyt helvetin, jonne köyhien syntisten sielut menevät. Pelastaakseen heidät Jumala haluaa perustaa maailmaan hartauden tahrattomalle sydämelleni. Jos se, mitä sanon teille, tehdään, monet sielut pelastuvat ja tulee rauha. Sota loppuu: mutta jos ihmiset eivät lakkaa loukkaamasta Jumalaa, pahempi sota puhkeaa Pius XI:n paavin aikana. Kun näette tuntemattoman valon valaiseman yön, tietäkää, että tämä on Jumalan teille antama suuri merkki siitä, että hän on rankaisemassa maailmaa sen rikoksista sodan, nälänhädän ja kirkon ja Pyhän Isän vainojen avulla. Tämän estämiseksi tulen pyytämään Venäjän pyhittämistä Tahrattomalle Sydämelleni ja katumuksen ehtoollisella ensimmäisinä lauantaipäivinä. Jos pyyntöni otetaan huomioon, Venäjä kääntyy, ja tulee rauha; jos ei, se levittää erehdyksiään kaikkialle maailmaan aiheuttaen sotia ja kirkon vainoja. Hyvät joutuvat marttyyrikuoleman uhriksi, Pyhä Isä joutuu kärsimään paljon, eri kansat tuhoutuvat. Lopulta Tahraton Sydämeni voittaa. Pyhä Isä pyhittää Venäjän minulle, ja se kääntyy, ja maailmalle suodaan rauhan aika."

Kolmas salaisuus

Pyhä istuin ei paljastanut kolmatta salaisuutta ennen 26. kesäkuuta 2000. Leirian piispa kirjoitti kolmannen salaisuuden, joka on näky paavin ja muiden uskonnollisten henkilöiden kuolemasta, puhtaaksi:

"Niiden kahden osan jälkeen, jotka olen jo selittänyt, Neitsyt Marian vasemmalla puolella ja hieman ylempänä näimme enkelin, jolla oli liekehtivä miekka vasemmassa kädessään; se leimahti, ja siitä leimahti liekkejä, jotka näyttivät sytyttävän maailman tuleen; mutta ne sammuivat kosketuksissa loistoon, jota Neitsyt Maria säteili häntä kohti oikeasta kädestään: osoittaen oikealla kädellään maata kohti enkeli huusi kovalla äänellä: "Katumus, katumus, katumus!".". Ja me näimme valtavassa valossa, joka on Jumala: "jotakin samanlaista kuin ihmiset näkyvät peilissä, kun he kulkevat sen edestä", valkoiseen pukeutuneen piispan "meillä oli vaikutelma, että se oli Pyhä Isä". Muita piispoja, pappeja, miehiä ja naisia Uskonnolliset nousivat jyrkkää vuorta, jonka huipulla oli suuri risti, joka oli tehty karkeasti hakatuista rungoista kuin korkkipuun kuoresta; ennen kuin Pyhä Isä pääsi sinne, hän kulki suuren kaupungin läpi, joka oli puoliksi raunioina ja puoliksi vapisevin askelin pysähtyneenä, tuskan ja surun vaivaamana, hän rukoili matkalla kohtaamiensa ruumiiden sielujen puolesta; Saavuttuaan vuoren huipulle, polvillaan suuren ristin juurella hänet tappoi joukko sotilaita, jotka ampuivat häntä luoteja ja nuolia, ja samalla tavalla kuolivat yksi toisensa jälkeen muut piispat, papit, miehet ja naiset, jotka olivat uskovaisia, sekä erilaiset maallikot, jotka olivat eri arvoasteissa ja asemissa. Ristin molempien käsivarsien alla oli kaksi enkeliä, joilla kummallakin oli kädessään kristallinen aspersorium, johon he keräsivät marttyyrien veren ja sirottivat sillä sieluja, jotka olivat matkalla Jumalan luo."

Pontevedran ilmestykset

Kahdeksan vuotta Fátiman tapahtumien jälkeen sisar Lúcia asui Dorothean luostarissa Pontevedrassa Espanjassa. Hän kertoi, että 10. joulukuuta 1925 hän koki toisen Neitsyt Marian ilmestyksen. Sisar Lúcian omien sanojen mukaan Neitsyt palasi, kuten hän oli Fatimassa luvannut, kertoakseen ensimmäisinä lauantaipäivinä vietettävän katumuksen ehtoollisen erityisvaatimuksista.

Sisar Lúcia kuvailee ulkonäköä näin: "Hänen vierellään, valoisan pilven päällä, oli Jeesus-lapsi. Kaikkein pyhin Neitsyt lepuutti kättään olkapäälläni, ja samalla hän näytti minulle piikkien ympäröimän sydämen, jota hän piti toisessa kädessään."

Tämän väitetyn ilmestyksen aikana Jeesus-lapsi pyysi sisar Lúciaa armahtamaan äitiään ja viittasi häneen sisar Lúcian taivaallisena äitinä. Myöhemmin 15. helmikuuta 1926 Lucia kertoi nähneensä Jeesus-lapsen tyhjentäessään roskakoria puutarhassa. Lapsi (Jeesus) käski Luciaa olemaan tekemättä enää mitään edistämistä ensimmäisen ensimmäisen lauantaipäivän hartauden ajaksi.

Tässä vaiheessa Neitsyt Marian sanotaan asettaneen viiden ensimmäisen lauantaipäivän hartauden parametrit. Jos henkilö täytti nämä ehdot viiden peräkkäisen kuukauden ensimmäisenä lauantaina, Neitsyt Maria lupasi erityisiä armoja kuoleman hetkellä.

Eräät uskovat, että viitenä ensimmäisenä lauantaina tapahtuva katumuksen ehtoollinen, jonka Neitsyt mainitsi Fátimassa 13. heinäkuuta 1917 ja jonka hän sitten vahvisti Pontevedrassa edellä kuvatulla tavalla, on olennainen osa Fátiman viestiä.

Aiheeseen liittyvät sivut

• Fátima, Portugali