Averroës
Averroës (tunnetaan myös nimillä Ibn Rušd tai Ibn Rushd; 14. huhtikuuta 1126 - 10. joulukuuta 1198) oli muslimipolymatemaatikko Al-Andaluksesta. Hän oli kreikkalaisen ja islamilaisen filosofian tutkija. Hän opiskeli myös islamilaista teologiaa, lakia, politiikkaa, klassista musiikkia sekä lääketieteen, psykologian, fysiikan, tähtitieteen, maantieteen ja matematiikan aloja.
Averroes syntyi Córdobassa, Al-Andalusissa. Hän eli akateemisessa historiassa ainutlaatuisena ajanjaksona. Kiinnostus filosofiaa ja teologiaa kohtaan oli hiipumassa muslimimaailmassa, mutta se oli juuri alkanut vaikuttaa kristillisessä Euroopassa. Averroes itse sai vaikutteita Aristoteleen ajatuksista. Muslimitoverit arvostelivat usein hänen filosofiaansa. Hänellä oli suurempi vaikutus länsieurooppalaiseen yhteiskuntaan. Häntä on kuvattu Länsi-Euroopan maallisen ajattelun perustajaksi.
Averroes on tunnetuin Aristoteleen teosten kommentaareistaan. Aristoteles on ollut länsimaissa enimmäkseen unohdettu 6. vuosisadan jälkeen. Averroesin tulkinnat Aristoteleen ajatuksista herättivät länsimaisen oppineiston kiinnostuksen Aristoteleeseen ja antiikin kreikkalaiseen filosofiaan yleensä. Ne johtivat myös skolastiikan kehittymiseen keskiajan Euroopassa.
Averroesin patsas Córdobassa, Espanjassa
Averroesin elämä
Averroes syntyi nimellä ʾAbū l-Walīd Muḥammad bin ʾAḥAḥmad bin Rušd. Hän syntyi vuonna 1126 Andalusiassa, joka oli tuohon aikaan muslimimaa nimeltä Al-Andalus. Nuorena Averroesilla oli monia opettajia, jotka auttoivat häntä aloittamaan islamin opinnot. Hän menestyi siinä erinomaisesti ja oli kiinnostunut myös oikeustieteestä. Hän aloitti lääketieteen opinnot Sevillassa Abu Jafar al-Turjali -nimisen miehen johdolla.
Averroes aloitti uransa Ibn Tufailin, kalifin hovissa Marrakeshissa työskentelevän lääkärin, avustuksella. Hän pystyi menemään Marrakeshiin ja ryhtymään lääkäriksi fysiikan tuntemuksensa ansiosta. Averroes sai monia kunnianosoituksia, ja hänestä tuli Sevillan qadi (tuomari) vuonna 1169.
Kaksi vuotta myöhemmin hänestä tuli Córdoban kadi. Vapaa-aikanaan hän opiskeli ja kirjoitti. Vuonna 1195 Averroes kirjoitti kirjoituksen siitä, miten hänen mielestään filosofiasta ei ollut hyötyä uskonnollisen totuuden löytämisessä. Hän joutui häpeään, ja monet hänen papereistaan poltettiin. Kalifi vangitsi Averroesin ja karkotti hänet maasta. Hän asui lyhyen aikaa Lucenassa, sitten kalifi toi hänet takaisin tuomariksi. Hän kuoli vuonna 1198.
Averroes, lähikuva Rafaelin Ateenan koulu -freskosta.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Kuka oli Averroës?
V: Averroës oli Al-Andalusista kotoisin ollut muslimipolymatemaatikko, joka opiskeli kreikkalaista ja islamilaista filosofiaa, teologiaa, lakia, politiikkaa, klassista musiikkia sekä lääketieteen, psykologian, fysiikan, tähtitieteen, maantieteen ja matematiikan aloja.
K: Millä aikakaudella Averroës eli?
V: Averroes eli akateemisessa historiassa ainutlaatuisena ajanjaksona, jolloin kiinnostus filosofiaa ja teologiaa kohtaan oli vähenemässä muslimimaailmassa, mutta vasta alkanut saada vaikutusvaltaa kristillisessä Euroopassa.
K: Miten Aristoteles vaikutti Averroëkseen?
V: Aristoteleen ajatukset vaikuttivat Averroesiin. Muslimitoverit arvostelivat usein hänen omaa filosofiaansa.
K: Mistä hän on kuuluisin?
V: Averroes on tunnetuin Aristoteleen teosten kommentoijistaan, jotka herättivät länsimaisen oppineiston kiinnostuksen Aristoteleeseen ja antiikin kreikkalaiseen filosofiaan yleensä sekä johtivat skolastiikan kehittymiseen keskiajan Euroopassa.
K: Miten Aristoteles oli unohtunut 6. vuosisadan jälkeen?
V: Aristoteles oli ollut länsimaissa pääosin unohdettu 6. vuosisadan jälkeen, koska hänen teoksiaan tai niitä koskevaa tietoa ei ollut saatavilla.
K: Miten Averroen tulkinnat herättivät länsimaisen tieteellisen kiinnostuksen uudelleen?
V: Aristoteleen teoksia koskevien kommenttiensa kautta Averroosin tulkinnat herättivät länsimaisen tieteellisen kiinnostuksen Aristoteleeseen ja antiikin kreikkalaiseen filosofiaan kokonaisuudessaan.
K: Minkälaiseksi häntä on kuvattu?
V: Häntä on kuvattu Länsi-Euroopan maallisen ajattelun perustajaksi, koska hän vaikutti länsieurooppalaiseen yhteiskuntaan aristoteelista ajattelua koskevien tulkintojensa kautta.
