Averroës (Ibn Rushd) Al-Andaluksen filosofi ja Aristoteleen kommentaattori
Averroës (tunnetaan myös nimillä Ibn Rušd tai Ibn Rushd; 14. huhtikuuta 1126 - 10. joulukuuta 1198) oli muslimipolymatemaatikko Al-Andaluksesta, joka vaikutti laajasti niin islamilaisessa kuin kristillisessäkin maailmassa. Hän oli syvällinen kreikkalaisen ja islamilaisen filosofian tutkija ja pyrki sovittamaan yhteen järjen ja uskonnon vaatimuksia. Ammatiltaan hän toimi muun muassa tuomarina ja lääkärinä, ja hän opiskeli ja opetti myös islamilaista teologiaa, lakia ja politiikkaa. Lisäksi hänen mielenkiintonsa kohdistui klassiseen musiikkiin, lääketieteeseen, psykologiaan, fysiikkaan, tähtitieteeseen, maantieteeseen ja matematiikkaan.
Elämäntilanne ja tausta
Averroes syntyi Córdobassa, joka tuolloin kuului Al-Andalukseen. Hänet tunnettiin laaja-alaisena oppineena ja virkamiehenä, ja hänellä oli merkittävä asema aikansa akateemisissa piireissä. Averroes eli akateemisessa historiassa monivaiheisena aikakautena: kiinnostus filosofiaa ja teologiaa oli vähentymässä osassa muslimimaailmaa, mutta keskustelu Aristoteleen ja antiikin filosofien ajatuksista oli elpymässä ja leviämässä samaan aikaan kristillisessä Euroopassa.
Ajattelun päälinjat ja lähestymistapa
Averroesille keskeistä oli Aristoteleen jäsennelty tutkiminen ja tekstien tarkka kommentointi. Hän katsoi, että filosofia (joka perustui järkeen ja demonstraatioon) ja uskonto (joka perustui ilmoitukseen) eivät ole ristiriidassa, jos pyritään ymmärtämään kumpaakin oikein. Kun näyttö osoitti jonkin uskonnollisen tekstin olevan ristiriidassa järkiperustelun kanssa, Averroes puolsi sitä, että teksti tulisi tulkita allegorisesti tai syvällisemmin, sen sijaan että hylättäisiin järki.
Keskeisiä piirteitä hänen filosofiassaan ovat muun muassa Aristoteleen metodiikan korostaminen, luonnollisen ja loogisen päättelyn painottaminen sekä pyrkimys systemaattisuuteen. Hän käsitteli muun muassa tiedonlähteitä, tietoisuuden ja älyn luonnetta sekä luonnontieteellisiä kysymyksiä. Yksi hänen ajatuksistaan, joka myöhemmin herätti runsaasti keskustelua ja tulkintoja Euroopassa, on niin kutsuttu älyn ykseyden (unity of the intellect) teesi, jonka tulkinnasta ja merkityksestä on käyty laajaa debattia.
Keskeiset teokset
Averroes on erityisen tunnettu Aristoteleen teosten kommentaareistaan, joita hän laati eri tasoisina (pitkät, keskisuuret ja lyhyet kommentaarit). Hän pyrki selittämään Aristoteleen käsitteitä ja paljastamaan alkuperäisen merkityksen, ja nämä kommentaarit toimivat tärkeänä linkkinä antiikin filosofiaan myöhemmille sukupolville.
Merkittävä teos on myös Tahāfut al-Tahāfut (usein käännetään muotoon "Epäjohdonmukaisuuksien epäjohdonmukaisuus"), jossa hän vastaa aiempaan kriittiseen teokseen, joka oli hyökännyt filosofian vastaan. Lisäksi häneltä on peräisin lääketieteellinen oppiteos, joka tunnettiin latinankielisissä maailmoissa nimellä Colliget (arab. al-Kulliyat fi al-Tibb), sekä monia muita kirjoituksia logiikasta, metafysiikasta ja luonnontieteistä.
Vastaanotto ja vaikutus
Muslimiyhteisössä Averroes herätti ristiriitaisia tunteita: toiset arvostivat hänen älyllistä rohkeuttaan ja komentaariaan, kun taas konservatiivisemmat piirit kritisoivat hänen tapojaan tulkita uskonnollista tekstiä. Hän koki vaihtelevia vaiheita urallaan, mukaan lukien kausia suosiossa sekä kausia, jolloin hänen teoksiaan kohdeltiin epäilevästi ja hän itse joutui kokemaan syrjintää ja jopa karkotuksen.
Euroopassa hänen vaikutuksensa oli huomattava: Averroesin latinalaiset käännökset ja kommentaarit toivat Aristoteleen ajattelun uudelleen laajemman oppineiston saataville keskiajalla. Niiden pohjalta syntyneet keskustelut vaikuttivat merkittävästi skolastiikan kehitykseen keskiajan Euroopassa ja auttoivat muodostamaan pohjaa myöhäiskeskiajan ja renessanssin filosofisille suuntauksille. Häntä on kuvattu myös Länsi-Euroopan maallisen ajattelun merkittäväksi edistäjäksi.
Perintö
Averroesin perintö näkyy usealla tasolla: filosofisena metodina, joka yhdisti tarkat tekstianalyysit ja loogisen päättelyn; lääketieteellisenä ja tieteellisenä kirjoitustyönä; sekä siltana, joka välitti antiikin ajattelun uudelleen länteen. Hänen nimensä liittyy usein keskusteluihin järjen ja uskonnon suhteesta, tieteellisen ajattelun alkuperästä Euroopassa sekä filosofisen kommentaariperinteen merkityksestä kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa.
Averroesin tulkinnat Aristoteleen ajatuksista herättivät laajaa kiinnostusta länsimaisessa oppineistossa ja auttoivat palauttamaan antiikin kreikkalaisen filosofian näkyvyyden keskiajan Euroopassa, mistä seurasi pitkäkestoinen vaikutus filosofian ja tieteen historiassa.
Averroesin patsas Córdobassa, Espanjassa
Averroesin elämä
Averroes syntyi nimellä ʾAbū l-Walīd Muḥammad bin ʾAḥAḥmad bin Rušd. Hän syntyi vuonna 1126 Andalusiassa, joka oli tuohon aikaan muslimimaa nimeltä Al-Andalus. Nuorena Averroesilla oli monia opettajia, jotka auttoivat häntä aloittamaan islamin opinnot. Hän menestyi siinä erinomaisesti ja oli kiinnostunut myös oikeustieteestä. Hän aloitti lääketieteen opinnot Sevillassa Abu Jafar al-Turjali -nimisen miehen johdolla.
Averroes aloitti uransa Ibn Tufailin, kalifin hovissa Marrakeshissa työskentelevän lääkärin, avustuksella. Hän pystyi menemään Marrakeshiin ja ryhtymään lääkäriksi fysiikan tuntemuksensa ansiosta. Averroes sai monia kunnianosoituksia, ja hänestä tuli Sevillan qadi (tuomari) vuonna 1169.
Kaksi vuotta myöhemmin hänestä tuli Córdoban kadi. Vapaa-aikanaan hän opiskeli ja kirjoitti. Vuonna 1195 Averroes kirjoitti kirjoituksen siitä, miten hänen mielestään filosofiasta ei ollut hyötyä uskonnollisen totuuden löytämisessä. Hän joutui häpeään, ja monet hänen papereistaan poltettiin. Kalifi vangitsi Averroesin ja karkotti hänet maasta. Hän asui lyhyen aikaa Lucenassa, sitten kalifi toi hänet takaisin tuomariksi. Hän kuoli vuonna 1198.
Averroes, lähikuva Rafaelin Ateenan koulu -freskosta.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Kuka oli Averroës?
V: Averroës oli Al-Andalusista kotoisin ollut muslimipolymatemaatikko, joka opiskeli kreikkalaista ja islamilaista filosofiaa, teologiaa, lakia, politiikkaa, klassista musiikkia sekä lääketieteen, psykologian, fysiikan, tähtitieteen, maantieteen ja matematiikan aloja.
K: Millä aikakaudella Averroës eli?
V: Averroes eli akateemisessa historiassa ainutlaatuisena ajanjaksona, jolloin kiinnostus filosofiaa ja teologiaa kohtaan oli vähenemässä muslimimaailmassa, mutta vasta alkanut saada vaikutusvaltaa kristillisessä Euroopassa.
K: Miten Aristoteles vaikutti Averroëkseen?
V: Aristoteleen ajatukset vaikuttivat Averroesiin. Muslimitoverit arvostelivat usein hänen omaa filosofiaansa.
K: Mistä hän on kuuluisin?
V: Averroes on tunnetuin Aristoteleen teosten kommentoijistaan, jotka herättivät länsimaisen oppineiston kiinnostuksen Aristoteleeseen ja antiikin kreikkalaiseen filosofiaan yleensä sekä johtivat skolastiikan kehittymiseen keskiajan Euroopassa.
K: Miten Aristoteles oli unohtunut 6. vuosisadan jälkeen?
V: Aristoteles oli ollut länsimaissa pääosin unohdettu 6. vuosisadan jälkeen, koska hänen teoksiaan tai niitä koskevaa tietoa ei ollut saatavilla.
K: Miten Averroen tulkinnat herättivät länsimaisen tieteellisen kiinnostuksen uudelleen?
V: Aristoteleen teoksia koskevien kommenttiensa kautta Averroosin tulkinnat herättivät länsimaisen tieteellisen kiinnostuksen Aristoteleeseen ja antiikin kreikkalaiseen filosofiaan kokonaisuudessaan.
K: Minkälaiseksi häntä on kuvattu?
V: Häntä on kuvattu Länsi-Euroopan maallisen ajattelun perustajaksi, koska hän vaikutti länsieurooppalaiseen yhteiskuntaan aristoteelista ajattelua koskevien tulkintojensa kautta.
