Kvestori (quaestor) – Rooman virkamies, talouden ja oikeuden tehtävät
Kvestori (quaestor) — antiikin Rooman virkamies, joka vastasi taloudesta, oikeustehtävistä ja urapolusta politiikkaan. Historia, tehtävät ja roolin muutos Rooman eri vaiheissa.
Quaestor (UK: /ˈkwiːstər/, US: /ˈkwɛstər/) oli virkamies antiikin Roomassa. Quaestor teki erilaisia tehtäviä eri aikoina Rooman historiassa. Rooman valtakunnassa kuningas nimitti kvestorit tutkimaan murhia. Rooman tasavallassa kvestorit valvoivat valtion kassaa ja suorittivat tilintarkastuksia. Se oli julkisen palvelun alin virka. Tämän vuoksi monista poliitikoiksi haluavista ihmisistä tuli kvestoreita uransa ensimmäisenä askeleena. Rooman valtakunnassa kvestorien sijaisena toimi aluksi praefectus (prefekti). Myöhemmin kvestoreista tuli keisarin nimittämä virka, jonka tehtävänä oli johtaa keisarillista neuvostoa ja käsitellä anojia.
Historia ja asema
Sana quaestor tulee latinasta ja viittaa alkujaan tutki–tai selvitystehtäviin. Virka kehittyi läpi Rooman historian: kuningasaikana ja varhaisessa tasavallassa kvestorit toimivat tutkijoina ja paikallisina oikeusviranomaisina, mutta tasavallan aikana heidän keskeiseksi tehtäväkseen muotoutui talouden hoito. Quaestorship oli osa roomalaista cursus honorum-järjestelmää eli poliittisten virkojen porrastusta, ja kvestori oli usein ensimmäinen askel senaattoriuraan. Usein kvestoriksi valittu henkilö sai myös oikeuden liittyä senaattiin palvelustensa jälkeen.
Tehtävät tasavallassa
Talouden hoito: Kvestorit vastasivat valtion kassasta (aerarium) ja sen varojen käytöstä. He pitivät kirjanpitoa, suorittivat maksuja, maksoivat palkkoja sotilaille ja valvoivat julkisia tilejä ja tilintarkastuksia. Kvestorit hoitivat myös varainkeruuta ja saattoivat valvoa julkisia huutokauppoja tai sopimuksia.
Kenttä- ja lääninvastaavat: Sotaretkillä ja provinsseissa kvestorit seurustelivat usein ylempien komentajien kuten konsulien ja preetoreiden mukana huolehtien rahaliikenteestä, varustuksesta ja sotilaiden palkoista. Provinsiassa kvestori toimi käytännössä praetorin tai legatin talouspäällikkönä ja laati tilejä Roomaan.
Valinta ja määrä: Kvestorit valittiin kansankokouksessa (erilaiset äänestyskokoukset) ja heidän asemansa oli virallinen magisteriaatti, mutta heillä ei ollut imperiumia (sotilaallista käskyvaltaa). Kvestorien lukumäärä muuttui ajan kuluessa; varhaisesta kahdeksasta tai muutamasta virkamiehestä määrä kasvoi tasavallan lopulla useampiin kymmeniin, mikä heijasti Rooman laajentumista ja hallinnon monimutkaistumista.
Muutokset keisariaikana
Kun roomalainen tasavalta siirtyi keisarikunnan muotoon, kvestorien rooli muuttui ja osin heikkeni. Keisari perusti uusia talousvirastoja ja oman fiscus-varannon, jolloin perinteisten kvestorien valvontatehtävät siirtyivät osin keisarilliseen hallintoon. Toisaalta keisarillisessa hallinnossa syntyi myös uusia kvestorivirkoja, kuten keisarin hovin ja oikeudenkäynnin yhteyteen kuuluneita virkoja (esim. quaestor sacri palatii), joilla saattoi olla lakiasioiden valmistelua ja anomusten käsittelyä koskevia tehtäviä. Näin osa kvestoreista toimi keisarin nimittäminä virkamiehinä, jotka johtivat keisarillisia neuvostoja ja käsittelivät anojia.
Merkitys ja perintö
Quaestori-virka oli merkittävä urakehityksen portaana roomalaisessa yhteiskunnassa: se antoi kokemusta hallinnosta, taloudesta ja sotilashallinnosta sekä avasi tien korkeampiin maan- ja valtiorooleihin. Termi ja idea taloudenhoitajasta on säilynyt ja kehittynyt monissa Euroopan kielissä ja organisaatioissa.
Nykyaikainen käyttö
Nykyaikaisessa Italiassa ja Romaniassa quaestor on poliisivoimien korkea-arvoinen virkamies. Italiassa vastaava virkanimike on yleensä questore, joka on poliisin johtaja maakunnallisella tasolla (maan sisäisen järjestyksen ja turvallisuuden vastuu). Romaniassa termistä johdettu nimi (esim. chestor) esiintyy poliisissa korkeanasteisena arvona tai virkanimikkeenä. Lisäksi monissa nykyorganisaatioissa ja yhdistyksissä kvestorin tai sitä vastaavan viran tehtäviin kuuluu taloudenhoito, eli vastaaminen rahaliikenteestä ja varainhoidosta samalla tavoin kuin historiallisesti toimi rahastonhoitaja (rahastonhoitaja).
Yhteenveto: Quaestor oli monipuolinen, kehityksen läpi muuttunut virka, joka antiikin Roomassa kattoi sekä rikostutkintaa että laajasti talouden valvontaa. Sen perintö näkyy nykyisissä valtiollisissa ja organisatorisissa tehtävissä, joissa kvestori- tai sitä vastaava nimike edustaa talous- tai turvallisuusvastuuta.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on kvestori?
A: Quaestor on muinaisen Rooman julkinen virkamies.
K: Mitä kvestorit tekivät Rooman valtakunnassa?
A: Rooman valtakunnassa kuningas nimitti kvestorit tutkimaan murhia.
K: Mikä oli kvestorien tehtävä Rooman tasavallassa?
V: Rooman tasavallassa kvestorit valvoivat valtion kassaa ja suorittivat tilintarkastuksia. Se oli julkisen palvelun alin virka.
K: Miksi monet poliitikoksi haluavat ihmiset ryhtyivät kvestoreiksi uransa ensimmäisenä askeleena?
V: Koska se oli julkisen palvelun alin virka, monet poliitikoksi haluavat ryhtyivät kvestoreiksi uransa ensimmäisenä askeleena.
K: Miten kvestorit korvattiin Rooman valtakunnan aikana?
V: Rooman valtakunnan aikana kvestorit korvattiin aluksi prefekteillä (praefectus). Myöhemmin heistä tuli keisarin nimittämiä tehtäviä, joissa he johtivat keisarillista neuvostoa ja käsittelivät anojia.
K: Miten nykypäivän Italia ja Romania käyttävät tätä termiä nykyään?
V: Nykyaikaisessa Italiassa ja Romaniassa kvestori on poliisivoimien korkea-arvoinen virkamies.
Kysymys: Missä muissa organisaatioissa tätä termiä käytetään taloudellisista tehtävistä ?
V: Joissakin järjestöissä Quaestor vastaa taloudesta samalla tavoin kuin rahastonhoitaja muissa järjestöissä.
Etsiä