Royal Flying Doctor Service (RFDS) – australialainen lentävä lääkäripalvelu
The Royal Flying Doctor Service of Australia (RFDS) on lääketieteellinen palvelu Australiassa. Se oli maailman ensimmäinen lentävä lääkäripalvelu. Se tarjoaa hätä- ja muuta terveydenhuoltoa maaseudulla ja syrjäseuduilla asuville ihmisille. Se on voittoa tavoittelematon organisaatio.
Outbackissa ja pusikossa asuvat yhteisöt ovat yleensä pieniä ja levittäytyvät laajoille etäisyyksille. Monet maatilat, asemat ja ulkopaikkakunnat sijaitsevat kaukana kaupungeista karujen polkujen varrella. Tämän vuoksi monissa näistä paikoista ei ole sairaaloita tai lääkäreitä. Lentävä lääkäripalvelu tuo lääkäripalvelua näihin paikkoihin. Se voi laskeutua lentokoneilla mihin tahansa yhteisöön, jossa on kiitorata.
Nykyään sillä on noin 60 lentokonetta. Ne lentävät 21 tukikohdasta, jotka sijaitsevat eri puolilla Australiaa.
Lyhyt historia
RFDS perustettiin 1928 pastorin ja lääketieteen kehityksen puolestapuhujan John Flynnin aloitteesta, kun haluttiin järjestää terveydenhuoltoa laajoille, harvaan asutetuille alueille. Flynnin vision toteuttamisessa keskeinen tekninen edistysaskel oli Alfred Traegerin kehittämä polku- eli polkupyöräkäyttöinen radio, joka mahdollisti yhteydenpidon kaukana asuviin perheisiin ja lääkäriasemiin. Lentoyhteyksien, radiotekniikan ja paikallisyhteisöjen tukien yhdistelmä loi mallin, joka on sittemmin levinnyt muihin maihin.
Toiminta ja palvelut
- Hätä- ja ensihoito: RFDS vastaa akuutteihin sairastapauksiin ja onnettomuuksiin tekemällä potilassiirtoja ilmateitse ja antamalla ensihoitoa paikan päällä.
- Ennaltaehkäisevä ja perusterveydenhuolto: palveluihin kuuluu mielenterveys-, synnytys- ja raskauden seuranta, rokotukset sekä kroonisten sairauksien hoidon tuki.
- Telelääketiede: RFDS käyttää puhelinta ja telelääketieteellisiä yhteyksiä tarjotakseen neuvontaa ja ohjausta alueellisille asukkaille silloin, kun henkilökohtaista käyntiä ei voida järjestää heti.
- Koulutus ja yhteisötyö: henkilöstö kouluttaa paikallisia terveydenhoitajia ja yhteisön jäseniä hätätilanteiden varalta sekä tekee terveystiedotuskampanjoita.
- Syrjäalueiden erityispalvelut: RFDS tekee yhteistyötä alkuperäiskansayhteisöjen kanssa tarjoten kulttuurisesti sopivia terveyspalveluja ja tukee vaikeasti saavutettavien alueiden asukkaita.
Koneet, henkilöstö ja tukitoimet
RFDS-kalustoon kuuluu erilaisia potilassiirtoihin soveltuvia lentokoneita: pienemmistä yksimoottorisista koneista nopeampiin potilassiirtokoneisiin. Lentotoiminta tapahtuu vuorokauden ympäri, ja miehistönä on kokenut yhdistelmä lääketieteen ammattilaisia (lääkäreitä, sairaanhoitajia) ja ammattipilotteja. Lisäksi organisaatiota tukevat lääketieteelliset neuvontakeskukset, logistiikka, mekaaninen huolto sekä vapaaehtoiset ja paikalliset tukiryhmät.
Rahoitus ja yhteisön merkitys
RFDS toimii voittoa tavoittelemattomasti ja saa rahoitusta useasta lähteestä: osavaltiolliset ja liittovaltion tuet, lahjoitukset, yhteisön varainhankinta sekä erilaiset sponsorit ja hyväntekeväisyystempaukset. Monille syrjäseutujen asukkaille RFDS on elintärkeä palvelu, joka takaa kiireellisen hoidon ja vähentää etäisyyksien aiheuttamaa terveyseriarvoisuutta.
Haasteet ja tulevaisuus
RFDS kohtaa jatkuvasti haasteita, kuten pitkät etäisyydet, vaihtelevat sääolosuhteet, tukiresurssien riittävyys sekä tarve nykyaikaistaa kalustoa ja telelääketieteellisiä ratkaisuja. Tulevaisuudessa organisaatio panostaa entistä enemmän teknologiaan (telelääketiede, parempi potilastiedon hallinta) ja yhteistyöhön paikallisten yhteisöjen kanssa, jotta palvelut pysyvät saavutettavina myös muuttuvissa olosuhteissa.
RFDS on osa Australian kansallista terveydenhuollon historiaa ja käytännön ratkaisujen esimerkki siitä, miten vaikeasti saavutettavissa paikoissa voidaan tarjota korkeatasoista hoitoa ilmateitse.


Vanha RFDS-logo Alice Springsin tukikohdassa.
Historia
Alku
Jumalanpalveluksen aloitti pastori John Flynn. Hän oli työskennellyt Victorian maaseudulla. Vuonna 1912 presbyteerikirkko pyysi häntä tutkimaan pohjoisen alueen asukkaiden tarpeita. Hänen siitä laatimansa raportti johti Australian sisämaan lähetysjärjestön (Australian Inland Mission, AIM) perustamiseen. Flynnistä tuli tämän johtaja. Se aloitti yhtenä hoitoklinikkana. Vuoteen 1926 mennessä siitä oli tullut kymmenen hoitoklinikan verkosto.
Flynn perusti 15. toukokuuta 1928 AIM Aerial Medical Servicen. Kyseessä oli kokeilu, jonka kotipaikka oli Cloncurry, Queenslandissa. AIM vuokrasi de Havilland DH.50 -lentokoneen Queensland and Northern Territory Aerial Service (Qantas) -yhtiöltä. Koneen nimi oli Victory. Se lennätti lääkäreitä syrjäisiin yhteisöihin. Palvelu vastasi ensimmäiseen kutsuunsa 17. toukokuuta 1928. Cloncurrysta kone lensi 137 kilometrin päähän Julia Creekiin Queenslandin keskiosassa. Ensimmäisen toimintavuotensa aikana palvelu lensi yli 30 000 kilometriä 50 lennolla. Siitä tuli maailman ensimmäinen lentävä ambulanssipalvelu.
1920-luvun puolivälistä lähtien Flynn oli kokeillut radiota yhdessä Alfred Traegerin kanssa. Traeger rakensi ensimmäisen pedaalikäyttöisen lähettimen vuonna 1929. Sen avulla syrjäisillä paikoilla asuvat ihmiset saattoivat ottaa yhteyttä keskitettyyn lääkintätukikohtaan. Lähettimiä jaettiin vähitellen asemille, lähetysasemille ja muille yhteisöille Cloncurryn ympäristössä. Cloncurry oli suuren lähettimen tukikohta.


Yksi Qantasin alkuperäisistä de Havilland DH.50 -koneista. Tässä se kuljettaa potilasta sairaalaan Brisbanessa vuonna 1931.
Tuki
Ensimmäisinä vuosikymmeninään palvelu sai suurimman osan rahoistaan yhteisön varainkeruulla, vapaaehtoisilla ja lahjoituksilla. Nykyään palvelu saa taloudellista apua liittovaltion ja osavaltioiden hallituksilta. Se tarvitsee kuitenkin edelleen rahaa yhteisön varainhankinnasta ja lahjoituksista.
1960-luvulle asti palvelu vuokrasi enimmäkseen lentokoneita ja lentäjiä. Tämän jälkeen palvelu siirtyi ostamaan omaa kalustoa ja palkkaamaan omia lentäjiä ja mekaanikkoja.
Kasvu
1930-luvun alussa kiinnostus palvelun laajentamiseen koko mantereelle kasvoi. Palvelujen kysyntä kasvoi. Vastauksena tähän palvelu laajensi laivastoaan palkkaamalla lisää lentokoneita ja lentäjiä. Rahankeräykset ja Australian hallituksen varat auttoivat hankkeen rahoittamisessa. Vuonna 1934 siitä tuli Australian Aerial Medical Service. Se avasi uusia tukikohtia eri puolille maata: Wyndhamiin, Port Hedlandiin, Kalgoorlieen, Broken Hilliin, Alice Springsiin, Meekatharraan, Charters Towersiin ja Charlevilleen. Nämä tukikohdat järjestettiin "osastoihin". Vuonna 1936 perustettiin järjestöä hallinnoiva neuvosto.
Palvelun nimi muutettiin vuonna 1942 lentolääkäripalveluksi (Flying Doctor Service). Se sai kunniamerkin "Royal" vuonna 1955.


RFDS Beechcraft Super King Air syrjäisellä kiitoradalla.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Connellan Airways
Lisää lukemista
- Richard Woldendorp ja Roger McDonald (2002) Australian lentävät lääkärit: The Royal Flying Doctor Service of Australia. Fremantle Arts Centre Press. ISBN 9781863683852.
- Bill Marsh (2012) The Complete Book of Australian Flying Doctor Stories. HarperCollins Australia. ISBN 9781743099261.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Australian kuninkaallinen lentolääkäripalvelu?
V: Australian kuninkaallinen lentävä lääkäripalvelu (RFDS) on Australiassa toimiva lääkäripalvelu, joka tarjoaa hätä- ja muuta terveydenhuoltoa maaseudulla ja syrjäseuduilla asuville ihmisille.
Q: Milloin se perustettiin?
V: RFDS oli maailman ensimmäinen lentolääkäripalvelu, joka perustettiin yli 90 vuotta sitten.
K: Miksi joillakin paikkakunnilla ei ole pääsyä sairaaloihin tai lääkäreihin?
V: Monet maatilat, asemat ja etuvartioasemat sijaitsevat kaukana kaupungeista ja kulkevat epätasaisia polkuja pitkin, minkä vuoksi niihin on vaikea päästä perinteisin keinoin. Siksi näissä paikoissa ei ole pääsyä sairaaloihin tai lääkäreihin.
K: Miten lentävä lääkäripalvelu tarjoaa sairaanhoitoa?
V: Lentävä lääkäripalvelu tuo lääkäripalveluja näihin syrjäisiin paikkoihin laskeutumalla lentokoneilla mihin tahansa yhteisöön, jossa on kiitorata.
K: Kuinka monta lentokonetta sillä on?
V: Palvelulla on noin 60 lentokonetta, jotka lentävät 21 tukikohdasta eri puolilla Australiaa.
K: Onko RFDS voittoa tavoitteleva organisaatio?
V: Ei, se on voittoa tavoittelematon organisaatio.