Sauropelta – alempi liitukauden panssaroitu nodosauridi Yhdysvalloista
Sauropelta oli alemman liitukauden panssaridinosaurus, joka edustaa nodosaurideja. Sen nimi tarkoittaa vapaasti suomennettuna "liskon kilpi" (sauros = lisko, pelta = kilpi). Se muistutti paljon kehittyneempää sukulaistaan Ankylosaurusta, mutta sen hännän päässä ei ollut luisia solmuja eli niin kutsuttua häntäklubia, joka on tyypillisempi ankylosaurideille.
Anatomisesti Sauropelta on yksi parhaiten tunnetuista nodosaurideista, ja sen fossiilisia jäännöksiä on löydetty Yhdysvaltojen Wyomingin, Montanan ja mahdollisesti Utahin osavaltioista. Se on myös varhaisin tunnettu nodosauridien suku; suurin osa sen jäännöksistä on peräisin noin 115–110 miljoonan vuoden takaa. Useita yksilöitä on löydetty, mukaan lukien osittain ehjiä ja hyvässä asennossa säilyneitä luurankoja, mikä auttaa ymmärtämään lajin ulkonäköä ja panssarin rakennetta.
Ulkonäkö ja koko
Se oli keskikokoinen nodosaurus, joka oli noin 5 metriä pitkä. Sauropeltalla oli selvästi pitkä häntä, joka muodosti noin puolet sen ruumiin pituudesta. Vaikka sen ruumis oli pienempi kuin nykyaikaisen mustan sarvikuonon, Sauropelta oli suunnilleen yhtä painava, noin 1 500 kilogrammaa. Lisäpaino johtui suurelta osin sen laajasta panssaroinnista, johon kuuluivat myös sen kaulasta ulkonevat suuret piikit.
Panssari ja kallo
Kuten muillakin ankylosauruksilla, paksut kolmionmuotoiset suomut ulottuivat silmien yläpuolelle ja taakse sekä silmien alapuolelle ja taakse. Nodosaurideille tyypillisemmin sekä ylä- että alaleukaa reunustivat lehdenmuotoiset hampaat, joita käytettiin kasvimateriaalin leikkaamiseen. Kallon etupäätä ei tunneta täydellisesti kaikilta yksilöiltä, mutta siinä olisi ollut keratiininen nokka, jolla se katkoi kasvinosia. Panssari koostui erilaisista osteodermisoluista: pienemmistä suomumaisista levykkeistä ja suuremmista, terävistä piikeistä, erityisesti kaulan ja vartalon sivuilla ja olkavarsien seudulla, jotka tarjosivat suojaa pedoilta.
Liikkuminen ja elintavat
Sauropelta oli nelijalkainen ja matalaeläjä, jonka jalkaluut olivat tukevat ja painoa kantavat. Sen pitkä, jäykähkö häntä saattoi toimia tasapainottimena ja puolustuskeinona, vaikka se ei muodostanut klubimaista rakennetta. Nodosauridit olivat yleensä hitaaliikkeisiä kasvinsyöjiä, jotka ruokailevat matalalla kasvillisuudella tai keskitason pensailla ja varvustoilla.
Ravinto ja ekologia
Ruokavalio koostui todennäköisesti lajeista kuten saniaiset, matalat pensaat, nuoret lehtipuut ja mahdollisesti käpypuutyyppinen kasvillisuus. Lehtimäiset, hieman vinoon leikattavat hampaat soveltuivat kasvimateriaalin viipalointiin mutta eivät tehokkaaseen pureskeluun, joten ruokaa on voitu jauhaa hitaan ruoansulatuksen avulla laajassa suolistossa.
Tärkeys ja tutkimus
Sauropelta on merkittävä fossiililöytö, koska se edustaa varhaista ja selvästi panssaroitunutta nodosauridia Pohjois-Amerikassa. Monipuoliset jäännökset auttavat tutkijoita ymmärtämään ankylosaurien alkuperää, panssarin kehitystä sekä liitukauden ekosysteemejä, joissa erilaiset kasvinsyöjät ja petoeläimet vuorovaikuttivat. Sauropeltan panssari ja piikit kertovat, kuinka panssaroituminen toimi tehokkaana puolustautumismekanismina jo varhaisessa ankylosauriryhmässä.
Sauropelta edwardsorum ja ihminen mittakaavan vuoksi.
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Minkälainen dinosaurus oli Sauropelta?
V: Sauropelta oli alemman liitukauden panssaridinosaurus.
K: Kuinka pitkä Sauropelta oli?
V: Sauropelta oli keskikokoinen nodosaurus, joka oli noin 5 metriä pitkä.
K: Mistä Sauropeltan fossiilisia jäänteitä on löydetty?
V: Sauropeltan fossiilisia jäännöksiä on löydetty Yhdysvaltojen Wyomingin, Montanan ja mahdollisesti Utahin osavaltioista.
K: Kuinka paljon Sauropelta painoi?
V: Vaikka Sauropelta painoi noin 1 500 kiloa, vaikka sen ruumis oli pienempi kuin nykyaikaisen mustasarvikuonon, se painoi noin 1 300 kiloa.
K: Millainen panssari sillä oli?
V: Kuten muillakin ankylosauruksilla, paksut kolmionmuotoiset suomut ulottuivat silmien yläpuolelle ja taakse sekä silmien alapuolelle ja taakse. Nodosaurideille tyypillisemmin lehdenmuotoiset hampaat reunustivat sekä ylä- että alaleukaa, joita käytettiin kasvimateriaalin leikkaamiseen. Kallon etupäätä ei tunneta, mutta siinä olisi ollut keratiininen nokka.
Kysymys: Milloin suurin osa sen jäännöksistä on peräisin?
V: Suurin osa sen jäännöksistä on peräisin noin 115-110 miljoonan vuoden takaa.
K: Mikä muodosti puolet sen ruumiin pituudesta? V: Sen selvästi pitkä häntä muodosti noin puolet sen ruumiin pituudesta.
