Shuklaphannan kansallispuisto

Shuklaphantan kansallispuisto on suojelualue Teraissa, Nepalin läntisimmällä alueella. Sen pinta-ala on 305 kilometriä² (118 neliömailia). Alueella on avointa ruohomaata, metsiä, jokiuomia ja trooppisia kosteikkoja. Se sijaitsee 174-1 386 metrin (571-4 547 ft) korkeudessa. Se perustettiin vuonna 1976 nimellä Royal Shuklaphanta Wildlife Reserve. Pieni osa suojelualueesta on itä-länsi -valtatien pohjoispuolella. Sen tarkoituksena on luoda reitti luonnonvaraisten eläinten kausittaiselle vaellukselle Sivalik Hillsin alueelle. Syali-joki muodostaa tämän kansallispuiston itärajan. Kansainvälinen raja Intian kanssa muodostaa kansallispuiston etelä- ja länsirajan.

Intian tiikerireservaatti Kishanpur Wildlife Sanctuary sijaitsee tämän suojelualueen eteläosassa. Se on 439 kilometrin²(169 neliömailia) laajuinen suojelualue. Se edustaa tiikerin suojeluyksikköä (TCU) Sukla Phanta-Kishanpur. Se kattaa 1,897 kilometrin ²(0,732 neliömailia) suuruisen lohkon alluviaalisia niittyjä ja subtrooppisia kosteita lehtimetsiä.

Suojelualue on osa Terai-Duar-savannien ja -ruohokenttien ekologista aluetta. Se on yksi parhaiten säilyneitä esimerkkejä tulvaniityistä. Se kuuluu Terai Arc Landscape -maisemaan.

Historia

Alue oli Nepalin hallitsevan luokan metsästysalue. Se julistettiin kuninkaalliseksi metsästyspuistoksi vuonna 1969. Vuonna 1973 alue muutettiin Royal Sukla Phanta Wildlife Reserve -alueeksi. Aluksi sen pinta-ala oli 155 kilometriä ²(60 neliömailia). Aluetta laajennettiin nykyiseen kokoonsa 1980-luvun lopulla. Toukokuussa 2004 siihen lisättiin 243,5 kilometrin ²(94,0 neliömi) puskurivyöhyke. Vuonna 2017 suojelualueen asema muutettiin kansallispuistoksi.

Nimi Suklaphanta tulee yhdestä suojelualueella sijaitsevasta niitystä. Sukla Phanta -niminen pääniitty on Nepalin suurin yhtenäinen niittyalue. Sen pinta-ala on noin 16 km ²(6,2 neliömetriä).

Shuklaphannan kansallispuiston viidakot olivat aikoinaan muinaisen valtakunnan aluetta. Tuon valtakunnan rauniot ovat yhä nähtävissä joissakin paikoissa. Rani Talin, puistossa sijaitsevan järven, lähellä on yhä tiilinen vyöhyke. Kehän ympärysmitta on 1 500 metriä (59 000 tuumaa). Paikalliset pitävät sitä Tharu-kuningas Singpalin linnoituksen jäänteinä.

Kartta Sukla Phanta Wildlife Reserve ja puskurivyöhyke, Nepa

Ilmasto

Alueen ilmasto on subtrooppinen monsuuni-ilmasto. Alueen keskimääräinen vuotuinen sademäärä on 1 579 mm. Sademäärät ajoittuvat kesäkuusta syyskuuhun ja ovat suurimmat elokuussa. Talvikuukaudet joulukuu ja tammikuu ovat melko kylmiä. Päivälämpötilat ovat tähän aikaan vuodesta 7-12 °C (45-54 °F). Joskus voi esiintyä myös pakkasta. Helmikuusta alkaen lämpötila nousee 25 °C:een maaliskuussa. Huhtikuun loppuun mennessä lämpötila nousee 42 °C:een. Kun ensimmäiset sadekuuroja edeltävät sateet saapuvat alueelle toukokuussa, kosteus lisääntyy.

Kasvit

Puistossa on noin 700 kasvilajia. Niihin kuuluu 553 verisuonikasvia, 18 pteridofyyttiä, 410 dikotomista ja 125 monokotista. Ruohot peittävät lähes puolet suojelualueen kasvillisuudesta. Tärkeimmät ruoholajit ovat Imperata cylindrica ja Heteropogon contortus. khagra-ruoko (Phragmites karka) ja Saccharum spontaneum. Ne kasvavat seitsemää pientä järveä ympäröivillä soilla. Tärkein metsätyyppi on sal. Khair ja sissoo kasvavat jokien varsilla. Puiden peittämä ruohikko on suuri uhka tärkeimpien kasvien pitkäaikaiselle säilymiselle. Puut peittävät alleen kaikki niiden alla kasvavat heinäkasvit, lähinnä ne, jotka tarvitsevat enemmän auringonvaloa. Puiden siemeniä leviää kaikkialle nurmialueille. Ne itävät useimmiten olemassa olevien puiden lähellä. Lisäksi puut edistävät varjoa rakastavien heinäkasvien kasvua ja estävät aurinkoa rakastavien lajien kasvua. Tämä sukkessioprosessi muuttaa yleensä ruohoalueet ajan mittaan metsämaiksi.

Imperata cylindrica on yksi tärkeimmistä ruoholajeista, joita tavataan puiston phantasissa.

Eläimet

Avoimet niityt ja kosteikot peittävät suuren alueen järvien ympärillä. Tämä alue on erilaisten eläinten koti. Joissa, järvissä ja lammissa havaittiin 28 kalalajia ja 12 matelija- ja sammakkoeläinlajia. havaittiin. Näihin kuuluvat mahseer ja rohu, ryöstökrokotiili, intialainen kalliopyton, monitorilisko, intialainen kobra, krait ja itämainen rotankäärme.

Nisäkkäät

Nykyisissä tarkistusluetteloissa on 46 nisäkäslajia. Niistä 18 on suojeltu CITES-sopimuksen nojalla, kuten bengalintiikeri, intianleopardi, laiskakarhu, suohirvi, elefantti ja jänis. Sarvikuono siirrettiin Chitwanin kansallispuistosta.

Puiston niittyjen suohirvikokoelma on maailman suurin. Jäniksen populaatiolla saattaa olla kansainvälistä merkitystä. Vuonna 2013 suojelualueella oli 2170 suohirveä. Keväällä 2016 suojelualueella kuvattiin kamerapyydyksellä ensimmäistä kertaa ruostepilkukissa.

Linnut

Yhteensä on havaittu 423 lintulajia. Puistossa elää Nepalin suurin bengalilintukanta. Se on suofrancolinin, Jerdon's bushchatin, rufous-rumped grassbirdin, chestnut-capped babblerin ja Jerdon's babblerin länsiraja. Keltasilmätiaisen osalta se on luoteisraja, ja se on suomenkehrääjän itäraja. Se on myös Hodgson's bushchatin tärkein säännöllinen talvehtimispaikka. Metsäkanalintuihin kuuluvat mm. pilkkupöllö, hämäräpöllö, ruskopöllö ja itämainen pietarsaarentorvi (Oriental pied hornbill). Metsät ovat tärkeitä myös suursiruetana- ja valkovuokkotukille. Valkoposkikorppikotka, sirolokikorppikotka, pikkukirvinen, harmaapäätyinen kalasääski, tikli ja ruohokorppikotka ovat pesiviä asukkaita. Kesävierailijoita ovat saruskurki, maastohaikara ja harjusruoholintu. Talvella täällä vierailevat, mutta ne eivät ole yleisiä, isokoskelo, valkokauluksinen vesipääsky, ruostehäntäinen kärpässiippa ja rufous-gorgeted kärpässiippa.

Tammikuussa 2005 tehdyssä kartoituksessa havaittiin yhteensä 19 Hodgson's bushchatia. Vuotta myöhemmin vuonna 2006 havaittiin vain 8 urosta.

Monitorilisko

Suohirvi

Keltasilmätiainen

Harmaapäinen kalakotka

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Missä Shuklaphannan kansallispuisto sijaitsee?

V: Shuklaphantan kansallispuisto sijaitsee Teraissa Kaukolännen alueella Nepalissa.

K: Millaista maastoa tämä kansallispuisto kattaa?

V: Alueella on avointa ruohomaata, metsiä, jokiuomia ja trooppisia kosteikkoja.

K: Mikä on tämän kansallispuiston korkeusalue?

V: Tämän kansallispuiston korkeuserot ovat 174-1 386 metriä (571-4 547 jalkaa).

K: Milloin se perustettiin kuninkaalliseksi villieläinten suojelualueeksi?

V: Se perustettiin vuonna 1976 nimellä Royal Shuklaphanta Wildlife Reserve.

K: Mikä muodostaa tämän kansallispuiston itärajan?

V: Syali-joki muodostaa tämän kansallispuiston itärajan.

K: Kuinka suuri on Kishanpurin villieläinten suojelualue?

V: Kishanpur Wildlife Sanctuaryn pinta-ala on 439 km2 (169 sq mi).

K: Mihin ekologiseen alueeseen se kuuluu?

V: Se kuuluu Terai-Duar-savannien ja ruohikkoalueiden ekologiseen alueeseen.