Kiinalais-Vietnamilaiset merkit | Kiinalaistyyliset merkit

Historia

Kiinalaiset merkit tulivat Vietnamiin sen jälkeen, kun Han-valtakunta valloitti maan vuonna 111 eaa. Itsenäisyys saavutettiin vuonna 939, mutta kiinalainen kirjoitusjärjestelmä otettiin virallisiin tarkoituksiin käyttöön vuonna 1010. Pian maan itsenäistymisen jälkeen vietnamilaiset alkoivat käyttää kiinalaisia merkkejä oman kielensä kirjoittamiseen. Vuonna 1076 kaiverrettu Van Ban -kello on varhaisin tunnettu esimerkki Nôm-kirjoituksesta. Nguyen Thuyen kirjoitti nôm-runoutta 1200-luvulla. Mitään hänen teoksistaan ei kuitenkaan ole säilynyt. Vanhin säilynyt nôminkielinen teksti on kuningas Tran Nhan Tongin runokokoelma, joka on kirjoitettu 1200-luvulla.

Klassista kiinaa käytettiin kuninkaallisessa hovissa ja muihin virallisiin tarkoituksiin. Hanoissa sijaitseva kirjallisuuden temppeli oli tunnetuin kiinan kielen opintokoulu. Virkamiestutkinnossa testattiin kiinan kielen taitoa. Se järjestettiin kerran kolmessa vuodessa. Kokeen läpäisseet opiskelijat saattoivat valmistua tuomareiksi. Konfutselaiset oppineet pitivät kiinaa koulutuksen kielenä ja halveksivat nômia. Kansan mielipide suosi nômia. Jotkut kuninkaat olivat sitä mieltä, että kaikki kirjoitus oli tehtävä kiinaksi. He tukahduttivat nômin. Toiset kuninkaat edistivät nômia. Vuonna 1867 kuningas Tu Duc antoi asetuksen, jolla rohkaistiin nôminkielen käyttöä. Vain pieni osa väestöstä osasi lukea mitään kieltä. Mutta lähes jokaisessa kylässä oli ainakin yksi henkilö, joka osasi lukea nômia ääneen muille kyläläisille. Jean-Louis Taberd kirjoitti ensimmäisen nôminkielisen sanakirjan vuonna 1838.

Vuonna 1910 siirtomaa-alueen koulujärjestelmä otti käyttöön "ranskalais-vietnamilaisen opetussuunnitelman", jossa painotettiin ranskaa ja vietnaminkielistä kirjaimistoa. Vietnamilaiset aakkoset ovat latinalaisten aakkosten muoto, joka sisältää äänimerkkejä. Kuningas Khai Dinh julisti 28. joulukuuta 1918, että perinteisellä kirjoitusjärjestelmällä ei enää ollut virallista asemaa. Virkamiestutkinto järjestettiin viimeisen kerran keisarillisessa pääkaupungissa Hueissa 4. tammikuuta 1919. Tenttijärjestelmä ja siihen perustuva koulutusjärjestelmä olivat olleet voimassa lähes 900 vuotta. Kiina itse lopetti klassisen kiinan kielen käytön pian sen jälkeen osana Neljännen toukokuun liikettä.

 
Sivu kaksikielisestä sanakirjasta Nhật dụng thường đàm (1851). Kiinalaisia sanoja edustavat merkit on selitetty Nômissa.  


Sininen kirjoitusasu on nykyaikaista vietnaminkielistä, kun taas ruskeat ja vihreät merkit ovat nôminkielisiä. Merkit, joita käytetään myös kiinassa, on merkitty vihreällä, kun taas Vietnamissa käytettävät merkit on merkitty ruskealla. Siinä lukee: "Äitini syö kasvisruokaa temppelissä joka sunnuntai."  

Kielikysymykset

Kiinalaisilla merkeillä kirjoitetaan eri kieliä Kiinassa ja muualla, kuten mandariinia, joka on Kiinan puhutuin kieli, kantoninkiinaa, jota puhutaan Hongkongissa ja Etelä-Kiinassa, sekä klassista kiinaa, jota on perinteisesti käytetty muodolliseen kirjoittamiseen. Merkkejä käytettiin aiemmin Koreassa ja Vietnamissa. Japanissa käytetään kiinalaisia merkkejä ja kahta kotimaista foneettista kirjoitusjärjestelmää. Jopa merkit, jotka säilyttävät alkuperäisen merkityksensä kaikilla kielillä, voidaan lukea eri tavoin. Merkki 十 äännetään kiinalaisessa romanisaatiossa (pinyin) muotoa shí, japanilaisessa romanisaatiossa (Hepburn) muotoa jū, korealaisessa romanisaatiossa (Revised Romanization) muotoa sip ja Vietnamissa käytetyssä Han-Viet-järjestelmässä muotoa thập. Kaikissa näissä kielissä merkin merkitys on "kymmenen".

Suurin osa Nômissa käytetyistä merkeistä on kiinalaista alkuperää, ja ne on valittu siksi, että niiden ääntäminen tai merkitys on sopiva. Esimerkiksi sanan "Nôm" kirjoittamiseen käytetty merkki 喃 lausutaan kiinaksi nán, ja se tarkoittaa "höpöttelyä". Kiinalaisen merkin ja vietnaminkielisen sanan välinen vastaavuus ei aina ole tarkka. Sanalla "Nôm" ei ole vietnamiksi mitään negatiivista konnotaatiota, vaan se viittaa pikemminkin tavalliseen puheeseen, johonkin helposti ymmärrettävään.

Nôm sisältää tuhansia merkkejä, joita ei löydy kiinasta. Sen sijaan Japanissa on kehitetty vain muutama sata kokujia, joista suurin osa kuvaa vain Japanissa esiintyviä kasveja ja eläimiä. Koreassa oli vain muutama harvoin käytetty gukja. Nämä merkit olivat kirjailijoiden luomia, jotka yhdistelivät jo olemassa olevia elementtejä. Yksi elementti, jota kutsutaan radikaaliksi, osoittaa merkin merkityksen tai ainakin semanttisen luokan. Toinen elementti, jota kutsutaan jäännökseksi, antaa ääntämyksen. Tämä on samanlainen kuin useimmat kiinalaiset merkit kirjoitetaan. Vietnamin kieli on kiinan tavoin äänteellinen kieli. Sen sijaan japania ja koreaa voidaan kirjoittaa foneettisella kirjoitusasulla, jossa ei ole äänneilmaisua.

 

Lukemat

Kun merkki luetaan vietnamiksi, se romanisoidaan sen Nôm-lukutavan mukaisesti. Kun se luetaan kiinaksi, se voidaan romanisoida vietnamiksi Han-Viet tai englanniksi pinyin. Alla olevassa kaaviossa on käytetty tummempaa taustaa Nôm-ideografioiden (V0-V3) esittämiseen, joita pidetään Nôm-merkkien ydinjoukkona.

 

Koodaus

Vuonna 1994 ideografian esittelijäryhmä päätti sisällyttää kiinalais-vietnamilaiset merkit Unicodeen. Vuosina 1993-2001 Han-Nom-instituutti kokosi 9 299 "Nôm-ideografin" kokoelman neljään sarjaan. Nämä ovat alla esitetyt V0-, V1-, V2- ja V3-merkit. Sino-vietnaminkieliselle merkille annetaan ensin V-lähdekoodi ja myöhemmin koodipiste. Näitä koodeja käytetään merkin lähettämiseen ja tallentamiseen sähköisesti. Niiden esittämiseksi on asennettava asianmukainen fontti.

Nôm-ideografiat poimittiin kahdesta 1970-luvulla julkaistusta sanakirjasta, joista toinen julkaistiin Saigonissa ja toinen Hanoissa. V Lähdemerkinnät lisättiin jo koodattuihin merkkeihin. Lopuille merkkeille annettiin koodipisteet laajennuksessa B. Hán Nôm -koodattu merkkiluettelo (2008) yhdistää Han-Nom-instituutin ja Yhdysvalloissa toimivan Vietnamese Nôm Preservation Foundationin työn. Kirjassa esitetään kattava luettelo 19 981 kiinalais-vietnamilaisesta merkistä, mukaan lukien Nôm-ideografiat, käsikirjoitusvariantit, Pohjois-Vietnamin Tay-kansan aiemmin käyttämät merkit sekä lukuisat kiinalaiset merkit, joilla on Han-Vietnamin lukutapa.

 

Viittaukset

1. ↑ Terrell, s. 126 harvnb virhe: ei kohdetta: CITEREFTerrell (ohje): "Hán Nôm kiinalais-vietnaminkieliset merkit".
2. ↑ ^2.02.1 Institute of Hán-Nôm Studies & Vietnamese Nôm Preservation Foundation 2008.
3. ↑ ^3.03.1 Hanna 1997, s. 78-79, 82. sfn error: no target: CITEREFHanna1997 (ohje).
4. ↑ VietnamNet (11. marraskuuta 2004), "Kansainvälinen seminaari Nom-käsikirjoituksesta", Vietnamin kommunistisen puolueen verkkolehti.
5. ↑ (vietnamiksi) Trần Nhân Tông, Cư trần lạc đạo phú
6. ↑ Marr 1984, s. 142.
7. ↑ ^{7.07.1 7.2} Phùng Thành Chủng 2009 harvnb error: no target: CITEREFPhùng_Thành_Chủng2009 (ohje)
8. ↑ Nguyễn Phương Mỹ, sisällön pääkehittäjä, "mtd9 EVA, versio 5", LacViet Computing Corp. 1994-2009. Katso kohdat "nôm" ("yksinkertainen, helposti ymmärrettävä") ja "nôm na" ("yksinkertaisin termein").
9. ↑ Tämä merkki on ominaista Pohjois-Vietnamin Tay-kansalle. Se on muunnelma vietnamin kielen vastaavasta merkistä 朝.
   Vietnamese Nôm Preservation Foundation, "Detailed information: U+2B86F."
   VNPF, "List of Unicode Radicals".
   Trần Văn Kiệm 2004, s. 424, "giàu".
   "giàu", VDict.com.
   Hoàng Triều Ân 2003, s. 178.
10. ↑ Tämä koodi on peräisin lähteestä Nguyen Quang Hong, Tự Điển Chữ Nôm Dẫn Giải (2014), s. 106.
11. ↑ The Unicode Consortium 2006
12. ↑ Vũ Văn Kính & Nguyễn Quang Xỷ 1971.
13. ↑ Hồ Lê 1976.
14. ↑ ^{14.014.1 14.2} Nguyễn Quang Hồng 2008.
15. ↑ The Unicode Consortium & 1995-2013 harvnb error: no target: CITEREFThe_Unicode_Consortium1995-2013 (ohje)
16. ↑ Hồ Lê 1976, s. 152, "kích".

 

Fontit

Jotkin tämän artikkelin merkit saattavat vaatia ylimääräisen fontin asentamista, jotta ne voidaan näyttää oikein:

• Hanamin B - Tämä japanilainen fontti tukee lähes 90 000 merkkiä, mukaan lukien Unicode CJK Extension C:n merkit.
• NomNaTongLight - Tämä vietnamilaisen Nôm Preservation Foundation -säätiön luoma fontti perustuu vuonna 1933 julkaistun puupiirroksen (Nhóm Nôm Na 2005) merkkeihin.
• Han Nom Font Set - Tämä avoimen lähdekoodin fontti tukee yli 70 000 Unicode CJK -koodipistettä.
• Kirjasimet nimelle Chu Nom. Miten näyttää ja käyttää Han-Nom-merkkejä.