Württemberg-Hohenzollern (Wuerttemberg) — Saksan osavaltio 1945–1952
Tämän artikkelin otsikko sisältää merkin ü. Jos sitä ei ole saatavilla tai sitä ei haluta käyttää, nimi voidaan kirjoittaa muodossa Wuerttemberg-Hohenzollern.
Württemberg-Hohenzollern oli yksi Saksan liittotasavallan alkuperäisistä osavaltioista. Sen pääkaupunki oli Tübingen.
Se oli osa Ranskan miehitysaluetta. Joulukuun 16. päivänä 1951 järjestetyn kansanäänestyksen jälkeen se yhdistyi amerikkalaisella vyöhykkeellä olleen Württemberg-Badenin ja ranskalaisella vyöhykkeellä olleen Badenin kanssa ja muodosti nykyisen Baden-Württembergin osavaltion 25. huhtikuuta 1952.
Maailmansodan jälkeen Württembergin kuningaskunnasta tuli Württembergin vapaiden kansojen valtio. Toisen maailmansodan jälkeen Württembergin vapaan kansantasavallan osa ja vanha Hohenzollernin ruhtinaskunta yhdistettiin Württemberg-Hohenzollerniksi. Preussin kuninkaallisen suvun nimi oli Hohenzollern, koska he olivat kotoisin tältä alueelta. Tämän vuoksi se oli myös aina osa Preussia, kunnes Preussi lakkautettiin toisen maailmansodan jälkeen.
Perustaminen ja rajat
Württemberg-Hohenzollern muodostettiin toisen maailmansodan jälkeen 1945, kun Ranskan miehitysvyöhyke järjestettiin uudelleen ja liitettiin yhteen osia entisestä Württembergin vapaasta valtiosta sekä Preussin entisestä Hohenzollernin maakunnasta. Alue sijaitsi Etelä-Saksassa, ja se muodosti maantieteellisesti yhteen toimivan kokonaisuuden, jonka hallinnollinen keskus oli Tübingen. Hohenzollernin entinen alue oli aikaisemmin ollut Preussin hallinnassa ja muodostanut pienen erillisen maakunnan etelässä.
Hallinto ja poliittinen kehitys
Alue oli aluksi ranskalaisen sotilasviranomaisen alainen, joka määrääväsi toimi myös hallinnon ja jälleenrakentamisen ohjauksessa. Vähitellen alueelle palautettiin siviilihallinto ja demokraattiset elimet: perustettiin oma hallitus ja paikallisia toimielimiä. 1940-luvun lopun aikana paikallinen poliittinen elämä normalisoitui, ja useat Saksan valtakunnalliset puolueet toimivat osavaltiossa. Demokraattiset vaalit ja perustuslailliset järjestelyt valmisteltiin osavaltion itsenäisen toiminnan ja myöhemmän yhdistymisen puitteissa.
Talous ja yhteiskunta
Württemberg-Hohenzollernin talous nojasi sodanjälkeisessä vaiheessa paitsi maatalouteen myös pieneen ja keskisuureen teollisuuteen, käsityöhön ja palveluihin. Alueella oli vahva paikallinen teollisuusperinne, ja jälleenrakennuskausi toi mukanaan investointeja infrastruktuuriin, asuntoihin ja julkisiin palveluihin. Sodan vaikutukset näkyivät väestönsiirtoina, pakolaisina ja taloudellisena sopeutumisena; samalla alueella säilyi voimakas alueellinen identiteetti ja swabialainen kulttuuriperintö.
Hallinnollinen perintö ja yhdistyminen
Vaikka Württemberg-Hohenzollern oli olemassa vain lyhyen aikaa (1945–1952), sillä oli tärkeä rooli saksalaisen jälleenrakennuksen ja alueellisen järjestelyn historiassa. Kansanäänestyksellä 16. joulukuuta 1951 päädyttiin yhdistymiseen Württemberg-Badenin ja Badenin kanssa, mikä johti uuden suuralueen, Baden-Württembergin, syntyyn 25. huhtikuuta 1952. Tämä yhdistyminen järkeisti hallinnollisia toimia ja loi pohjan nykyiselle osavaltiolle, joka on yksi Saksan taloudellisesti ja kulttuurisesti merkittävimmistä alueista.
Perintö
Württemberg-Hohenzollernin perintö näkyy nykyisessä Baden-Württembergin hallinnossa, lainsäädännössä ja alueellisissa identiteeteissä. Entisten osavaltioiden hallinnolliset käytännöt ja paikalliset instituutiot vaikuttivat uuden osavaltion muotoutumiseen. Lisäksi Hohenzollernin historiallinen yhteys Preussiin säilyy osana alueen historiaa ja paikallista muistia.
Lisätietoja ja yksityiskohtaisempaa historiankulkua voi löytyä laajemmista lähteistä ja alueellisista arkistoista.
Luettelo hallituksen päämiehistä
- 1945 - 1947: Schmid (SPD)
- 1947 - 1948: Lorenz Bock (CDU)
- 1948 - 1952: Gebhard Müller (CDU)
| ||
Amerikan vyöhyke | Baijeri - Bremen - Hessen (Suur-Hessen) - Württemberg-Baden. | |
Ala-Saksi - Hampuri - Nordrhein-Westfalen - Schleswig-Holstein. | ||
Baden - Rheinland-Pfalz - (Saar) - Württemberg-Hohenzollern | ||
Brandenburg - Mecklenburg-Vorpommern - Saksi - Saksi-Anhalt - Thüringen. | ||
Berliini (1949-90) |
|
Valtiot | Baden-Württemberg - Baijeri - Brandenburg - Hessen - Niedersachsen - Mecklenburg-Vorpommern - Nordrhein-Westfalen - Rheinland-Pfalz - Saarland - Saksin osavaltio - Sachsen-Anhalt - Schleswig-Holstein - Thüringen. | |
Berliini - Bremen - Hampuri | ||
Entiset valtiot | Baden - Württemberg-Baden - Württemberg-Hohenzollern |
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on tämän artikkelin otsikko?
V: Tämän artikkelin otsikko sisältää merkin ü, joka voidaan kirjoittaa Wuerttemberg-Hohenzollern.
K: Mihin Württemberg-Hohenzollern alun perin kuului?
V: Württemberg-Hohenzollern oli yksi Saksan liittotasavallan alkuperäisistä osavaltioista.
K: Mikä oli sen pääkaupunki?
V: Sen pääkaupunki oli Tübingen.
K: Mihin vyöhykkeeseen se kuului toisen maailmansodan jälkeen?
V: Se kuului Ranskan miehitysvyöhykkeeseen toisen maailmansodan jälkeen.
K: Milloin se liittyi muiden osavaltioiden kanssa ja muodosti Baden-Württembergin?
V: Joulukuun 16. päivänä 1951 järjestetyn kansanäänestyksen jälkeen se yhdistyi Württemberg-Badenin ja Badenin kanssa ja muodosti Baden-Württembergin 25. huhtikuuta 1952.
Kysymys: Miten Württembergistä tuli Württembergin vapaiden kansojen osavaltio?
V: Toisen maailmansodan jälkeen Württembergin kuningaskunta tunnettiin nimellä Württembergin vapaa kansanvaltio.
K: Miksi Hohenzollern on osa Preussin nimeä?
V: Nimi Hohenzollern tulee Preussissa sijaitsevasta alueesta, josta kuninkaallisen suvun jäsenet ovat kotoisin, joten se on aina ollut osa Preussia, kunnes Preussi lakkautettiin toisen maailmansodan jälkeen.