Pueblan taistelu käytiin 5. toukokuuta 1862 lähellä Puebla Cityä Meksikossa. Se oli osa "Ranskan toista interventiota Meksikossa". Taistelussa Meksikon kansalliset joukot onnistuivat pysäyttämään paremmin varustetun ja koulutetun ranskalaisjoukon, minkä seurauksena miehittävät ranskalaiset joukot joutuivat perääntymään ja kärsivät merkittäviä tappioita.
Taustaa
Ranskan hyökkäyksen taustalla olivat velkoihin, politiikkaan ja imperialismin pyrkimyksiin liittyvät syyt. Napoléon III lähetti sotajoukkoja Meksikoon pyrkien perustamaan maahan suosiollisen hallituksen ja taloudellisia etuja. Ranskan joukkojen etenemistä hidastivat kuitenkin meksikolaisten järjestäytynyt puolustus ja paikallisten komentajien johtajuus.
Joukot ja komentajat
Kansallisjoukkoja johti kenraalimajuri Ignacio Zaragoza, ja ne koostuivat sekä siviiliväestön riveihin kootuista miliiseistä että säännöllisistä sotilaista. Arviot osallistuneiden joukkojen koosta vaihtelevat, mutta meksikolaisilla oli yleensä arviolta muutamia tuhansia sotilaita. Ranskaa edustivat hyökkäävät joukot, joita komentoi kenraali Charles de Lorencez; ranskalaisilla oli määrällinen etu ja parempi sodankäyntikalusto.
Taistelun kulku
Meksikolaiset olivat linnoittautuneet kukkuloille ja tärkeisiin asemakohtiin lähellä Pueblaa, erityisesti Loreto- ja Guadalupe-kukkuloille. Ranskalaiset aloittivat hyökkäyksen odottaen nopeaa voittoa, mutta meksikolaiset puolustautuivat tiukasti ja käyttivät maaston antamia etuja. Ranskalaisten suorasukaiset hyökkäykset murentuivat, ja ne joutuivat vetäytymään kärsittyään tappioita.
Tappiot ja jälkivaikutukset
Erilaiset lähteet antavat vaihtelevia lukuja kuolleista ja haavoittuneista, mutta on yksimielisyyttä siitä, että ranskalaiset kärsivät suhteellisesti suuremmat tappiot. Voitto antoi Meksikon armeijalle ja kansalle merkittävän moraalisen nosteen. Vaikka ranskalaiset myöhemmin voittivat muita taisteluja ja jatkoivat etenemistään, voitto Pueblassa hidasti Ranskan etenemistä kohti Mexico Cityä ja antoi meksikolaisille aikaa järjestäytyä uudelleen.
Merkitys ja muistaminen (Cinco de Mayo)
Pueblan taistelun voittoa juhlitaan vuosittain 5. toukokuuta, ja päivää tunnetaan erityisesti nimellä "Cinco de Mayo". Se ei ole Meksikon itsenäisyyspäivä, mutta se symboloi kansallista vastarintaa ja yhtenäisyyttä. Erityisesti Puebla-valtiossa sekä meksikolaisen diasporan yhteisöissä Yhdysvalloissa päivä on saanut kulttuurista ja historiallista merkitystä juhlapäivänä.
Seuraukset pitkällä aikavälillä
Vaikka Pueblan taistelu oli merkittävä hengennostatustapaus, Ranska palasi suuremmilla joukkojoukoilla seuraavana vuonna ja valloitti lopulta Mexico Cityn. Tämä johti keisari Maximilian I:n valtaanastumiseen ja lyhyeen toisen Meksikon keisarikunnan aikaan (1864–1867), joka päättyi ranskalaisten vetäytymiseen ja Maximilianin salamurhaan 1867. Pueblan taistelu jäi kuitenkin kansalliseen muistiin esimerkkinä onnistuneesta puolustuksesta ylivoimaa vastaan.