Tausta

Sommen taistelu käytiin ensimmäisessä maailmansodassa länsirintamalla. Hyökkäys alkoi 1. heinäkuuta 1916 ja päättyi 18. marraskuuta 1916. Taistelun päätavoite oli puristaa Saksan etulinjaa, helpottaa painetta Verdunin taistelussa olevilta ranskalaisilta ja pyrkiä murtautumaan läpi entrenched länsirintaman linjojen. Taistelu nimettiin ranskalaisen Somme-joen mukaan, jonka läheisyydessä jaettiin suurin osa taisteluista.

Taistelun kulku

Liittoutuneet suunnittelivat suurhyökkäystä yhteisin voimin, mutta koska ranskalaiset olivat sitoutuneina Verdunissa, päähyökkääjinä toimivat pääosin britit. Ennen hyökkäystä tehtiin pitkä tykistötuli, jonka tarkoitus oli tuhota saksalaisten juoksuhaudat ja konekiväärit. Viiden päivän ajan brittiläiset tykistöt tekivät laajoja pommituksia saksalaisten asemia vastaan.

1. heinäkuuta 1916 kello 7.30 brittiupseerit antoivat käskyn brittisotilaiden nousta juoksuhaudoistaan ja hyökätä eteenpäin. Monet odottivat, että tykistötuli olisi tehnyt saksalaisten puolustuksesta murtuneen, mutta saksalaiset olivat suojautuneet syviin juoksuhautoihin ja pystyivät usein nostamaan konekiväärit esiin pommituksen jälkeen. Tuona ensimmäisenä päivänä britit kohtasivat erityisen ankaran vastarinnan.

Syyskuussa 1916 taisteluun otettiin käyttöön ensimmäiset taistelutankit (ensimmäinen suurimuotoinen käyttö oli Flers–Courcelette -hyökkäyksessä), mutta niiden määrä ja luotettavuus olivat aluksi rajallisia. Koko kampanjan aikana liittoutuneet ja saksalaiset kävivät toisiaan vastaan laajoilla rintamasektoreilla; taistelut olivat verisiä ja etenemiset usein vaativia, sääolosuhteiden ja maastonmuotojen vaikeuttaessa toimintaa.

Ensimmäinen päivä ja tappiot

Ensimmäinen hyökkäyspäivä 1. heinäkuuta jäi Britannian armeijalle yhdeksi sodan kalleimmista päivistä. Britit kärsivät tuona päivänä noin 57 470 uhria, joista noin 19 240 oli kuolleita. Ranskan asevoimat menettivät samaan aikaan huomattavasti vähemmän – noin 1 590 uharia – koska ranskalaisten osallistuminen oli vähäisempää Verdunin vuoksi. Saksan tappiot ensimmäisenä päivänä arvioidaan olleen noin 10 000–12 000 miestä.

Yleisesti Sommen taistelun koko keston tappiot olivat valtavat: arvioiden mukaan kaikkiaan yli miljoona ihmistä tuli uhriksi (kuolleet, haavoittuneet ja kadonneet), riippuen laskentatavasta arvio vaihtelee. Taistelusta tuli erityisen raskas isku Britannialle, ja sen jäljet jäivät pitkiksi kansalliseen muistiin ja keskusteluun.

Syyt epäonnistumiseen ja taistelun luonne

Useat tekijät vaikuttivat liittoutuneiden vaikeuksiin Sommen taistelussa. Pitkä tykistötuli ei onnistunut täysin neutraloimaan saksalaisten juoksuhautoja ja varsinkin konekivääripesäkkeitä, jolloin tarpeeksi konekiväärimiehiä jäi hengissä tukemaan puolustusta. Tämä yhdistettynä syvään juoksuhautajärjestelmään teki massahyökkäyksistä erittäin kalliita. Armeijan johtamistavat ja hyökkäysmuodostelmat – rivit ja massahyökkäykset, joissa sotilas eteni usein bajonetin kanssa – osoittautuivat vanhentuneiksi nykyaikaisen puolustustekniikan edessä.

Seuraukset ja merkitys

  • Taktiikka ja teknologia: Sommen taistelu osoitti tarvetta paremmalle yhdistelmätulenteelle, tiedustelulle, yhteistoiminnalle jalkaväen, tykistön ja myöhemmin myös panssaroitujen yksiköiden välillä. Taistelun kokemukset kiihdyttivät sotatekniikan kehitystä ja taktiikan muutoksia.
  • Inhimillinen kustannus: Taistelu jätti syvät jäljet etenkin brittiläiseen yhteiskuntaan; suuri määrä uhreja vaikutti moraaliin ja herätti sodan strategioita koskevaa kritiikkiä ja kiistaa kotirintamalla.
  • Strateginen vaikutus: Vaikka Somme ei murtautunut läpimurtoon, se sitoi saksalaisia ja helpotti jossain määrin ranskalaisten asemaa Verdunissa. Taistelu osoitti myös, ettei läpimurto ollut helppo toteuttaa ilman merkittäviä teknisiä ja taktisia uudistuksia.

Arviointi historiassa

Sommen taistelusta on kirjoitettu runsaasti – sekä akateemista tutkimusta että muistelmia. Britanniassa ensimmäinen heinäkuuta koettiin katastrofipäivänä, ja taistelun korkeat tappiot herättivät pitkään keskustelua komentajien päätöksistä ja sodan julmuudesta. Saksalaisessa ja ranskalaisessa kirjallisuudessa Somme usein asetetaan osaksi laajempaa 1914–1916 aikana tapahtunutta veristä immobilisoitunutta muotoa, jossa tuhannet menettivät henkensä pieninä alueen muutoksina mitattavissa saaliina.

Tämän katastrofin syitä on tutkittu laajasti; vaikka yksittäistä syyllistä ei aina voida nimetä, on selvää, että tykistötulen ja tiedustelun rajoitukset, juoksuhaudaston suojaavuus sekä vanhentuneet hyökkäystaktiikat yhdessä johtivat siihen, että hyökkäys epäonnistui odotetulla tavalla ja aiheutti suuria tappioita.