Mahlerin Sinfonia nro 8 (Es-duuri) – 'Tuhannen sinfonia' ja Veni Creator
Gustav Mahlerin (1860–1911) sinfonia nro 8 Es-duuri on yksi klassisen musiikin suurimmista kuoroteoksista. Teoksen esittäminen vaatii poikkeuksellisen laajat voimat: valtavan orkesterin, laajan kuoron sekä lukuisia solisteja ja usein myös lapsikuoron. Koska siihen tarvitaan niin monta esiintyjää, sitä kutsutaan usein "Tuhannen sinfoniaksi", vaikka Mahler itse ei antanut teokselle tätä nimeä.
Sävellysaika ja kantaesitys
Mahler työskenteli intensiivisesti sinfonian parissa ja sävelsi sen melko nopeasti Maierniggissä Etelä-Itävallassa kesällä 1906. Teos oli viimeinen Mahlerin sinfonioista, joka kantaesitettiin hänen elinaikanaan. Sinfonia sai ensi-iltansa Münchenissä 12. syyskuuta 1910.
Rakenne ja tekstit
Sinfoniat ovat perinteisesti orkesteriteoksia, mutta Beethoven loi uuden tavan yhdistää kuoro ja sinfonia yhteen (esimerkiksi yhdeksännessä sinfoniassaan). Mahler jatkoi tätä perinnettä ja käytti laulua useissa sinfonioissaan; esimerkiksi nro 2, 3 ja 4 sisältävät kuoro- tai lauluelementtejä. Sinfonia nro 8 eroaa monista muista sinfonioista myös muodollisesti: siinä ei ole tavanomaisia kolmea tai neljää osaa eikä selkeää sonaattimuodon mukaista jännitettä, vaan teos rakentuu kahdesta laajasta osasta.
Ensimmäisen osan teksti perustuu yhdeksännellä vuosisadalla syntyneeseen kristilliseen helluntaivirteen Veni creator spiritus ("Tule, Luoja Henki") latinankieliseen tekstiin. Toinen osa on saksankielinen ja käyttää sanoja Goethen Faustin loppukohtauksesta, jossa esiintyvä teksti huipentuu tutuksi tulleeseen mystiseen pelastuksen ajatukseen (Chorus mysticus). Näillä kahdella osalla on yhteinen tematiikka: pelastumisen ajatus rakkauden tai myötätunnon voimasta.
Sävelkieli ja kokoonpano
Musiikillisesti Mahler kytkee osia toisiinsa aineksilla ja motivisella materiaalilla, niin että sävelet ja tunnelmat kulkevat läpi koko sinfonian muodostaen laajan, yhtenäisen kokonaisuuden. Teoksessa on monipuolinen orkesterointi, laaja kuorotus ja useita solisteja; esityskäytännössä vaaditaan usein myös lapsikuoro ja urut. Tyypillisiin esityskokoonpanoihin kuuluu usein kahden sekakuoron käyttö sekä useita (usein kahdeksan) vokalistia, minkä vuoksi vaatimukset esiintyjien lukumäärälle ja resurssien järjestämiselle ovat poikkeuksellisen suuret.
Esittäminen ja vastaanotto
Moniin vuosiin Mahlerin kuoleman jälkeen sinfoniaa esitettiin harvoin: sen toteuttaminen on logistisesti ja taloudellisesti raskasta, ja se vaatii suuren konserttisalin (konserttisalissa) sekä laajat resursseja. Käytännössä teos kuitenkin näkyy yhä useammin konserttiyleisön ohjelmistossa, ja suuria juhlaesityksiä on järjestetty eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi teoksen 100-vuotisjuhla esitettiin heinäkuussa 2010 BBC Proms -tapahtuman avajaiskonsertissa Lontoon Royal Albert Hallissa.
Mielipiteet sinfoniasta ovat olleet voimakkaasti jakautuneita. Jotkut pitävät teoksen ilmaisemaa optimismia ja glorifikaatiota liian koristeellisena tai tunneteatterisena, kun taas toiset näkevät siinä yhden ihmiskunnan suurimmista musiikillisista ilmauksista: kollektiivisen, valtavan ja lähes rituaalimaisen musiikillisen kokemuksen, joka tavoittaa pelastumisen ja yhteisön teemojen suuruuden.
Merkitys Mahlerin tuotannossa
Sinfonia nro 8 on sekä sisällöllisesti että mittakaavaltaan poikkeuksellinen Mahlerin teoksissa: se kokoaa yhteen säveltäjän kiinnostuksen kuoromusiikkiin, runolliseen symboliikkaan ja laajaan orkestratiiviseen ilmaisuun. Vaikka teos jakaa kriitikot, sen asema suurena juhlateoksena, joka haastaa sekä esiintyjät että yleisön, on vakiintunut osaksi konserttiperinnettä ja Mahlerin vaikutusperintöä.
München, syyskuu 1910. Mahlerin kahdeksannen sinfonian kantaesityksen loppuharjoitus Neue Musik-Festhallessa.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka sävelsi sinfonian nro 8 Es-duuri?
V: Gustav Mahler sävelsi sinfonian nro 8 Es-duuri.
K: Millä nimellä sinfoniaa usein kutsutaan?
V: Sinfoniaa kutsutaan usein nimellä "Tuhannen sinfonia".
K: Milloin se esitettiin ensimmäisen kerran?
V: Sinfonia nro 8 kantaesitettiin Münchenissä 12. syyskuuta 1910.
K: Minkä perinteen Beethoven aloitti yhdeksännellä sinfoniallaan?
V: Beethoven aloitti perinteen, jonka mukaan sinfonioissa on laulua, yhdeksännellä sinfoniallaan, jonka viimeisessä osassa on Oodi ilolle.
K: Miten Mahler ilmaisee musiikillisesti ajatuksen rakkauden kautta pelastumisesta?
V: Mahler ilmaisee ajatuksen rakkauden kautta pelastumisesta jakamalla säveliä koko sinfoniassa.
K: Miksi tämän sinfonian esittäminen on kallista?
V: Tämän sinfonian esittäminen on kallista, koska se vaatii suuren orkesterin ja kuoron ja koska se on esitettävä suuressa konserttisalissa.
K: Mihin mielipiteet tästä teoksesta jakautuvat?
V: Mielipiteet tästä teoksesta jakautuvat sen suhteen, onko musiikissa ilmaistu optimismi riittävän vakuuttava.
