Temnospondylit — muinaisten sammakkoeläinten määritelmä ja fossiilit
Temnospondylit ovat monimuotoinen ja laaja ryhmä batrachomorfisia tetrapodeihin kuuluva järjestys, jotka hallitsivat monia vesistöjä ja rannikkoalueita hiilikaudesta triaskauteen asti. Muutamat lajit säilyivät vielä matalampaan liitukaudelle. Kokonsa vaihtelu oli huomattava: pienistä muutaman kymmenen senttimetrin yksilöistä aina useiden metrien pituisiksi kasvaneisiin “jättiläisiin”. Monet tunnetuista fossiileista ovat suurista, litteäkalloisista muodoista.
Taksonomia ja evoluutio
Termiä käytetään usein yhdessä historiallisten nimien kanssa: temnospondylit ovat samankaltaisia tai identtisiä kuin labyrinthodontit, kun taas lepospondylit. on erotettu pois. Kyseessä on todennäköisesti enemmän evoluutioaste kuin selkeästi monofyleettinen ryhmä, ja niiden tarkka suhde nykyisiin sammakkoeläimiin (lissamphibia) on edelleen tutkijoiden välinen keskustelun aihe. Sitä on kätevä käyttää taksonomisena ryhmänä, koska monet näistä varhaisista sammakkoeläimistä eroavat selvästi nykyisistä lajeista. s169
Morfologia ja anatomia
Temnospondylien nimi viittaa heidän selkärangan rakenteeseensa (”leikattu selkäranka”), jossa selkärangan osat erosivat toisistaan tietyllä tavalla. Useilla ryhmillä oli suuret, litteät päät ja vahva leuka, monet lajit kantavat palatinaalisia hampaita ja monimutkaisesti uurrettuja hammasjuuria (labyrinthodontinen hammasrakenne). Monilla lajeilla oli myös lateral line -järjestelmä (aistoreikiä pään sivuilla), joka viittaa vesielämässä saalistukseen.
Vaikka useimmat temnospondylit näyttävät sammakkoeläimiltä, monilla oli piirteitä joita ei enää nähdä nykysammakkoeläimillä: suomumaisia tai panssaroituneita luulevyjä, kynsiä ja osin paksuuntuneita iholuutumia. Rangan, raajojen ja pään anatomia osoittavat laajaa sopeutumista erilaisiin elinympäristöihin.
Elintavat ja kehitys
Fossiileja tunnetaan eri elinvaiheista: toukkavaiheista, metamorfooseista ja aikuisvaiheista. s184 Suurin osa temnospondyleistä oli puoliaquaatteja (puolivesieläimiä), mutta joukossa oli myös melko täysin maalla eläviä muotoja, jotka palasivat veteen lähinnä lisääntymään. Monilla lajeilla tunnetaan toukkavaiheita ja niiden ontogenia kertoo kehittymisestä vedessä tapahtuvasta loisesta kohti aikuisen muotoa.
Sopeutumia vesissä elämiseen ovat muun muassa latéralinen aistituntemus, voimakkaat leukalihakset ja laaja, litteä pää, kun taas maalla eläville lajeille on ominaista maatukiin sopiva ruumiinrakenne ja vahvemmat raajaluut.
Levinneisyys ja fossiililöydöt
Temnospondylit ovat hyvin laajalle levinneitä: Fossiileja on löydetty jokaiselta mantereelta, ja niiden jäämistö muodostaa merkittävän osan Permin ja Triaksen herpetofaunasta. Niiden evoluutiohistoria ulottuu yli 200 miljoonan vuoden ajalle ja ne sopeutuivat monenlaisiin elinympäristöihin kuten makean veden, maa- ja jopa rannikkomeriympäristöihin.
Tunnettuja sukuja ja lajeja ovat esimerkiksi permikauden Eryops, triaskauden suurikasvuinen Mastodonsaurus sekä myöhempiä muotoja kuten australialainen Koolasuchus, joka osoittaa että jotkin linjat säilyivät hyvin myöhäiselle geologiselle ajalle. Fossiiliset löydöt kattavat sekä kalloja, luurankoja että harvoin pehmeämpiä rakenteita kuten kiduksia tai toukkavaiheiden rakenteita.
Merkitys ja tutkimus
Temnospondylit tarjoavat arvokasta tietoa varhaisten tetrapodien sopeutumisesta vesi- ja maaympäristöihin sekä sammakkoeläinten alkuperästä. Niiden anatomia ja kehityshistoria auttavat ymmärtämään miten eri elintavat ja morfologiset innovaatiot ovat syntyneet. Taksonomiset ja filogeneettiset kysymykset — kuten modernien sammakkoeläinten (lissamphibian) polveutuminen — ovat edelleen aktiivisen tutkimuksen kohteena.
Ne ovat suuri ryhmä, johon kuuluu noin 40 sukua ja 160 sukua. s322 Useat löydöt eri puolilta maailmaa kertovat laajasta diversiteetistä: on kuvioita, joissa temnospondylit valloittivat niin makean veden altaat kuin rehevät rannikkoalueetkin.
Yhteenvetona: temnospondylit ovat avainasemassa ymmärrettäessä varhaisten sammakkoeläinten evoluutiota ja niiden laaja fossiiliaineisto paljastaa sekä ekologisen että morfologisen monimuotoisuuden, jonka juuret ulottuvat hiilikaudesta aina liitukauden loppuvaiheille asti.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on pienten tai jättiläismäisten batrachomorfisten tetrapodien järjestys?
V: Temnospondylit ovat pienistä jättiläismäisiin batrachomorfisiin tetrapodeihin kuuluva järjestys.
Kysymys: Milloin temnospondylit elivät?
V: Temnospondyylit elivät maailmanlaajuisesti hiilikaudesta triaskauteen, ja muutamat lajit jatkoivat elämäänsä myös alemmalle liitukaudelle.
K: Kuinka pitkä niiden evoluutiohistoria oli?
V: Temnospondyllien evoluutiohistoria ulottuu 210 miljoonan vuoden päähän.
K: Mistä fossiileja on löydetty?
V: Fossiileja on löydetty kaikista maanosista.
K: Mihin elinympäristöihin ne sopeutuivat?
V: Ne sopeutuivat monenlaisiin elinympäristöihin, kuten makeaan veteen, maa-alueille ja jopa rannikkomeriympäristöihin.
K: Olivatko kaikki temnospondylit puolivesieläimiä?
V: Useimmat temnospondyllien lajit olivat puolivesieläimiä, vaikka jotkin niistä olivatkin lähes täysin maaeläimiä, jotka palasivat veteen vain lisääntymään.
K: Mikä on nuorin tunnettu temnospondylli?
V: Nuorin tunnettu temnospondylli on australialainen Koolasuchus, joka eli noin 120 miljoonaa vuotta sitten varhaisella liitukaudella.
