Saaren altaan alue (saksaksi: Saarbeckengebiet, Saarterritorium; ranskaksi: Le Territoire du Bassin de la Sarre) tunnettiin yleisesti yksinkertaisesti Saarina tai saksaksi: Saargebiet. Se oli Kansainliiton hallinnoima alue Versaillesin sopimuksen määräyksestä 15 vuoden ajan vuodesta 1920 alkaen. Alue muodostettiin osista Preussin Reinin maakuntaa ja Baijerin Reinin pfalzista ja se oli pinta-alaltaan hieman pienempi kuin nykyinen Saksan Saarlandin osavaltio.

Hallinto ja kansainvälinen asema

Neuvosto- ja sotajärjestelyjen mukaisesti Saarin altaa asetettiin Kansainliiton valvontaan, ja aluetta johti Kansainliiton asettama hallintokomissio (Governing Commission), jonka jäsenten tuli edustaa eri valtioita. Komissio toimi pääasiassa Saarbrückenissä sijaitsevasta hallinnosta käsin. Versaillesin sopimus myös antoi Ranskalle erityisoikeuksia alueen kivihiilivarantoihin: Saarin kaivokset olivat tärkeä korvauslähde sodan jälkeisissä korvausjärjestelyissä, mikä loi pysyvän taloudellisen ja poliittisen sidoksen Ranskaan.

Väestö, kieli ja yhteiskunta

Alueen asukasluku oli vuonna 1933 noin 812 000. Suurin osa väestöstä oli saksankielistä ja alueen teollinen rakenne keskittyi raskaan teollisuuden ja erityisesti kivihiilen tuotantoon ja siihen liittyvään metalliteollisuuteen. Kaupungit kuten Saarbrücken olivat alueen hallinnollisia ja teollisia keskuksia. Kansainvälinen hallintomuoto, ranskalaisten taloudelliset intressit ja paikallinen puoluekenttä synnyttivät alueella poliittisesti jännittyneen ilmapiirin 1920- ja 1930-luvuilla; myös natsistisen Saksan vaikutus kasvoi 1930-luvun alussa.

Kansanäänestys 1935 ja paluu Saksaan

Saarin asema piti ratkaista 15 vuoden määräajan jälkeen järjestettävällä kansanäänestyksellä. Kansanäänestys pidettiin 13. tammikuuta 1935, ja äänestystuloksessa enemmistö äänesti alueen liittymisen puolesta takaisin Saksaan. Tuloksen jälkeen Saarin alue liitettiin takaisin Saksaan, ja palautus toteutettiin vuoden 1935 alkupuolella, jolloin alueen kansainvälinen hallinto päättyi ja se palautui Saksan hallintaan.

Merkitys ja jälkivaikutukset

Saarin asema oli keskeinen esimerkki ensimmäisen maailmansodan jälkeisestä kansainvälisestä järjestelystä, jossa alueita asetettiin kansainväliseen valvontaan sotakorvausten ja turvallisuusintressien takia. Saar osoitti kuinka taloudelliset resurssit (erityisesti kivihiili) saattoivat muokata valtioiden välisiä suhteita ja paikallista politiikkaa. Alueella koettu tilanne vaikutti myös myöhempiin järjestelyihin: toisen maailmansodan jälkeen Saar sai taas erityisaseman ja oli Ranskan vaikutuspiirissä ennen lopullista liittämistä Länsi-Saksaan vuonna 1957.

  • Tärkeät päivämäärät: Kansainliiton hallinto 1920–1935; kansanäänestys 13.1.1935; palautus Saksaan 1935.
  • Pääkaupunki: Saarbrücken.
  • Väkiluku (1933): noin 812 000.