Uriel (hepreaksi: אוּרִיאֵל, kreikaksi: Ουριήλ, koptiksi: ⲟⲩⲣⲓⲏⲗ, tarkoittaa "Jumala on minun valoni" tai "Jumalan tuli") on arkkienkeli juutalaisessa ja kristillisessä perinteessä. Itäiset ortodoksit, itäiset ortodoksit ja anglikaanit kutsuvat häntä "Pyhäksi arkkienkeli Urieliksi" tai yksinkertaisesti "Pyhäksi Urieliksi".

Esiintyminen pyhissä teksteissä

Uriel mainitaan useissa apokryfisissä ja pseudepigraafisissa teksteissä, joissa hänellä on selkeä rooli jumalallisena ilmestyksen tuoja ja tulkitsija. Tunnetuimpia lähteitä ovat esimerkiksi Enok-kirjat ja 2. Esra (joissain luetteloissa 4. Esra), joissa Uriel toimii näkyjen selittäjänä ja opastajana. Näissä teksteissä hän vastaa ihmisten kysymyksiin taivaallisista salaisuuksista, näyttää näkyjä tulevasta ja auttaa profeettoja ymmärtämään jumalaisia ilmoituksia.

Tehtävät ja symboliikka

  • Valon ja tiedon enkeli: Urielin nimi viittaa valoon, ja hänet mielletään usein valaistuksen, älyn ja profeetallisen näyn enkeliaksi.
  • Ilmestyksen tulkitsija: monissa kertomuksissa Uriel selittää näkyjä ja salattuja merkityksiä profeetoille ja ilmestyksissä kohdatuille henkilöille.
  • Maailman ja luonnon valvoja: perinteissä Uriel yhdistetään myös luonnonvoimiin, maan aarteisiin ja joskus tulen tai auringon väkeväksi hengelliseksi ilmentymäksi.
  • Symbolit: häntä kuvataan usein liekin, valon säteen, kirjan tai kirjainten, kynttilän tai lyhdyn kanssa — symboleina tiedosta, ilmestyksestä ja hengellisestä näkökyvystä. Joskus hänellä on miekka tai keppi, joka merkitsee suuntaa ja tuomiota.

Kuntien ja kirkkoperinteiden näkemykset

Arkkienkeli Urielin asema vaihtelee kirkkokunnittain. Roomalaiskatolinen kirkko ei muodollisesti luokittele Urielia yhtä virallisesti kuin esimerkiksi Mikaelia, Gabrielia ja Rafaelia, mutta keskiaikaiset ja myöhemmät perinteet sekä yksittäiset piispalliset lähteet tuntevat hänet ja käyttävät hänen nimeään hurskaudessa. Itäiset ortodoksit ja monet anglikaanit kunnioittavat häntä pyhänä arkkienkelinä, ja hänen muistopäiviään vietetään paikallisesti eri ajankohtina. Protestanttisissa perinteissä suhtautuminen vaihtelee, ja Uriel esiintyy erityisesti kirkon ulkopuolisissa hengellisissä ja kirjallisissa yhteyksissä.

Kuvataide, kirjallisuus ja kulttuuri

Uriel on esiintynyt laajalti taiteessa ja kirjallisuudessa. Keskiajan ja renessanssin taiteilijat kuvasivat hänet usein hengellisenä valon tuoja­na. Kirjallisuudessa hänet mainitaan muun muassa eräissä klassikoissa ja apokryfisissa kertomuksissa; myöhemmässä henkisyydessä ja esoteriassa Urielilla on ollut merkittävä rooli. Myös nykyaikaisessa populaarikulttuurissa arkkienkeli Urielia käytetään symbolina valaistukselle ja moraaliselle ohjaukselle.

Kansanperinne ja esoteria

Kansanperinteissä ja esoteerisessa kirjallisuudessa Urielia on yhdistetty niin ennustukseen kuin parantamiseen, maanalaisiin aarteisiin ja henkiseen heräämiseen. Monet okkulttiset tai mystiset suuntaukset käsittelevät enkelien luokittelua ja Uriel sijoittuu usein niissä valo- ja viisauden henkien joukkoon. Tällaiset tulkinnat ovat kuitenkin myöhempiä traditioita eivätkä perustu kirkkokuntien kaanoniin.

Yhteenveto

Uriel on merkittävä hahmo juutalais-kristillisessä enkeliperinteessä: hän edustaa Jumalan valoa, tiedon ja ilmestyksen tulkkia sekä hengellistä näkökykyä. Vaikka hänen asemansa vaihtelee kirkkokunnittain ja osa maininnoista löytyy apokryfisistä teoksista, hänen symboliikkansa ja vaikutuksensa ovat laajat niin liturgiassa, taiteessa kuin kansanuskossa.