Alexander Frederick Douglas-Home, Baron Home of the Hirsel, KT, PC (/ˈhjuːm/ (
listen); 2. heinäkuuta 1903 - 9. lokakuuta 1995) oli Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri vuosina 1963–1964. Hänet tunnettiin paremmin nimellä Alec Douglas-Home.
Douglas-Home kuului konservatiivipuolueeseen ja toimi pitkän uran Britannian politiikassa. Nuorempana hän oli parlamentin jäsen (aluksi alahuoneessa) ja toimi parlamentaarisena yksityissihteerinä (parliamentary private secretary) ennen toisen maailmansodan aikaa. Hän oli nuorena mukana korkeatasoisissa diplomaattisissa keskusteluissa: hän oli läsnä, kun Neville Chamberlain matkusti vuonna 1938 Müncheniin tapaamaan Adolf Hitleriä ja osallistui Chamberlainin ja Hitlerin välisiin tärkeimpiin tapaamisiin.
Poliittinen ura ja hallitusvastuu
Douglas-Home toimi useissa ministerintehtävissä ennen pääministerikauttaan. Harold Macmillan nimit si hänet ulkoministeriksi vuosiksi 1960–1963. Macmillanin eroamisen jälkeen vuonna 1963 Douglas-Home valittiin konservatiivipuolueen johtajaksi ja siten myös pääministeriksi. Alkuvaiheessa hän oli vielä perintöaatelissa ja istui ylhäisessä lainsäädäntöelimessä, mutta hän hyväksyi modernin käytännön ja käytti Peerage Act 1963 -lain tarjoamaa mahdollisuutta luopua perintöarvonimestään päästäkseen takaisin alahuoneeseen: hän luopui perintöaatelisuudestaan ja voitti pian sen jälkeen vaalivoiton alahuoneen vaalipiirissä (Kinross and Western Perthshire), minkä seurauksena hänestä tuli jäsen alahuoneessa.
Pääministerikaudellaan 1963–1964 hän pyrki vakauttamaan konservatiivihallitusta ja vastaamaan 1960-luvun talous- ja yhteiskunnallisiin haasteisiin, mutta hänen hallituksensa kohtasi taloudellisia vaikeuksia sekä laajempia poliittisia paineita. Syksyllä 1964 pidetyissä yleisvaaleissa konservatiivit hävisivät tiukasti Labourille, ja pääministerin tehtävä siirtyi Harold Wilsonille. Douglas-Home säilyi puolueen johtajana vielä jonkin aikaa, mutta hänet korvasi myöhemmin Edward Heath vuonna 1965.
Viimeistään 1970-luvulla Douglas-Home palasi hallitustoimintaan: hän toimi uudelleen ulkoministerinä Edward Heathin hallituksessa vuosina 1970–1974. Tässä tehtävässä hän oli mukana tärkeissä kansainvälisissä neuvotteluissa, muun muassa Britannian jäsenyyteen Euroopan yhteisöissä liittyvissä kysymyksissä (EEC), sekä pyrki ylläpitämään Britannian suhteita liittolaisiin ja diplomaattista vakautta kriittisinä aikoina.
Arvonimet, tausta ja perintö
Douglas-Homen nimi ja arvonimet muuttuivat elämän aikana useaan otteeseen. Hän syntyi nimellä Alexander Frederick Douglas-Home. Hänen isänsä ollessa elämässä hän kantoi nuorempaa arvonimeä (esimerkiksi lordi Dunglass), ja perijänä hänestä tuli myöhemmin 14. Earl of Home, jolloin hän sai myös istumaoikeuden ylhäisessä lainsäädäntöelimessä. Lisäksi hänellä oli Yhdistyneen kuningaskunnan baroniarvo (Baron Douglas), joka oikeutti istumaan ylhäisessä lainsäädäntöelimessä.
Kun hän luopui perintöaatelisuudestaan voidakseen palata alahuoneeseen ja toimia siellä kansanedustajana, hän menetti perinteisen isännöintiasemansa ylhäisessä lainsäädäntöelimessä. Myöhemmin, uran päätyttyä, hänet nimitettiin uudelleen aatelisarvoon elinikäisenä baronina nimellä Baron Home of the Hirsel, minkä seurauksena hän palasi ylhäiseen lainsäädäntöelimeen elinikäisenä jäsenenä.
Henkilökohtainen profiili ja perintö
Douglas-Home tunnettiin hillitystä, diplomaattisesta tyylistään ja aristokraattisesta taustastaan, mikä herätti sekä arvostusta että kritiikkiä — joillekin hän edusti vanhaa valtaeliittiä, kun taas toiset pitivät häntä vakaana ja pätevänä diplomaattina. Vaikka hänen pääministerikautensa oli lyhyt ja vaalitulos 1964 oli hänelle epäedullinen, hänestä jäi vaikutus kansainväliseen politiikkaan ulkoministerikausien kautta ja hänet muistetaan yhtenä viimeisistä 1900-luvun puolivälin brittiläisistä poliittisista aristokraateista, joka onnistui sopeutumaan muuttuvaan poliittiseen kenttään.
Douglas-Home kuoli 9. lokakuuta 1995. Hänen laaja uransa sekä rooli pääministerinä ja ulkoministerinä tekevät hänestä merkittävän hahmon Britannian 1900-luvun poliittisessa historiassa.
