Arthur Neville Chamberlain FRS (/ˈtʃeɪmbərllɪn/; 18. maaliskuuta 1869 - 9. marraskuuta 1940) oli brittiläinen poliitikko, Birminghamin lordipormestari, valtiovarainministeri ja Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri vuosina 1937-1940.

Varhaiselämä ja tausta

Neville Chamberlain syntyi vaikutusvaltaiseen poliitikkojen perheeseen: hänen isänsä Joseph Chamberlain oli merkittävä kansallinen poliitikko ja hänen veljensä Austen Chamberlain myös tunnettu valtiomies. Neville sai kasvatuksensa ja koulutuksensa kaupunkikeskeisessä ympäristössä, ja hän tuli jo varhain kiinnostuneeksi julkisesta hallinnosta ja kaupunkisuunnittelusta.

Paikallispolitiikka ja uudistukset Birminghamissa

Chamberlain oli ennen kansallista uraa aktiivinen Birminghamin paikallishallinnossa, ja hän toimi kaupungin johdossa useissa tehtävissä, mukaan lukien lordipormestarin tehtävä. Hänet tunnettiin käytännönläheisistä uudistuksistaan kaupunkisuunnittelussa, terveydenhuollossa ja asuntopolitiikassa. Chamberlain edisti laajoja slummi­alueiden saneerauksia, julkisen terveydenhuollon parantamista ja kohtuuhintaisten asuntojen rakentamista, ja nämä saavutukset vahvistivat hänen mainettaan tehokkaana hallintomiehenä.

Valtiollinen ura

Chamberlain siirtyi myöhemmin kansalliselle näyttämölle ja toimi useissa hallitustehtävissä ennen pääministeriksi tuloaan. Hän oli keskitetty konservatiivinen johtaja, jonka talouspolitiikka painotti budjettitasapainoa ja valtiontalouden kurinalaisuutta. Merkittävin ministerintehtävä ennen pääministeriyttä oli valtiovarainministerin tehtävä kansallishallituksessa, jossa hän vastasi valtiontalouden johdosta ja veropolitiikasta.

Pääministerikausi ja ulkopolitiikka

Vuonna 1937 Chamberlain nousi Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeriksi. Hänen kautensa merkittävin ja historiallisesti kiistanalaisin kysymys oli suhtautuminen nousevaan natsi-Saksaan. Chamberlain pyrki ensisijaisesti välttämään sotaa Euroopassa ja edisti lähentymistä ja sovittelua Saksan kanssa. Tämä linja huipentui syksyllä 1938 allekirjoitettuun Munchenin sopimukseen, jossa Tšekkoslovakian Sudeettialueet luovutettiin Saksalle. Chamberlain palasi sopimuksen jälkeen kotiin ja lausui kuuluisasti toiveikkaan arvion, jota on siteerattu englanniksi muodossa "peace for our time" (suom. "rauha meidän ajallemme").

Sopimusta ja Chamberlainin niin kutsuttua appeasement-politiikkaa on sittemmin arvosteltu laajasti, koska se antoi Saksalle lisää vaikutusvaltaa ja jäi monen mielestä myöhäiseen vastatoimintaan johtaneeksi tekijäksi. Toisaalta jotkut historioitsijat katsovat, että Chamberlain hankki samalla lisää aikaa Britannian puolustusjärjestelyille ja että hänen tekonsa heijastivat laajempaa ajan henkeä ja poliittisia rajoitteita.

Toisen maailmansodan syttyminen ja ero

Kun Saksa hyökkäsi Puolaan syyskuussa 1939, Britannia julisti sodan Saksaa vastaan 3. syyskuuta 1939, ja Chamberlain johti maata sodan alkuvaiheessa. Keväällä 1940 Norjan sotatoimet kärjistyivät epäonnistuneeseen kampanjaan, ja sodan johtaminen sai osakseen kovaa kritiikkiä. Poliittinen paine kasvoi ja Chamberlain luopui pääministerin virasta 10. toukokuuta 1940; hänen tilalleen tuli Winston Churchill. Chamberlain jäi kuitenkin vielä hallitukseen toimien muun muassa Councilin puheenjohtajana, mutta terveydentila heikkeni nopeasti.

Terveys ja kuolema

Chamberlainin terveys heikkeni sodan aikana. Hän sairastui keuhkosyöpään ja menehtyi 9. marraskuuta 1940. Kuolemansa jälkeen hän sai sekä syytteitä että myötätuntoa: monet pitivät häntä vilpittömänä rauhanpyrkijänä, kun taas toiset katsovat hänen ulkopoliittisten ratkaisujensa olleen virheellisiä ja lyhytnäköisiä.

Perintö

Neville Chamberlain on historian arvioissa kiistanalainen hahmo. Hänet muistetaan saavutuksistaan paikallishallinnossa ja talouspolitiikassa sekä ennen kaikkea yrityksestään estää uusi suuri sota Euroopassa. Munchenin sopimus ja appeasement-politiikka määrittävät edelleen hänen julkista kuvaansa, ja hänen toimiaan tutkitaan laajasti sekä poliittisissa että moraalisissa perspektiiveissä.

Keskeisiä muistettavia seikkoja:

  • Syntyi 18.3.1869 ja kuoli 9.11.1940.
  • Toimi Birminghamin johtotehtävissä ja edisti kaupunkien sosiaalipoliittisia uudistuksia.
  • Toimi valtiovarainministerinä ennen pääministeriyttä.
  • Pääministerinä 1937–1940; tunnetaan erityisesti Munchenin sopimuksesta ja appeasement-politiikasta.
  • Erottiin pääministerin tehtävästä toukokuussa 1940, ja hänen terveytensä heikkeni nopeasti sodan aikana.