Boutros Boutros-Ghali

Koulutus

Boutros-Ghali valmistui Kairon yliopistosta vuonna 1946. Hän väitteli tohtoriksi kansainvälisestä julkisoikeudesta Pariisin yliopistossa. Sen jälkeen hän sai tutkintotodistuksen kansainvälisistä suhteista Sciences Po -yliopistosta vuonna 1949.

 

Poliittinen ura

Boutros-Ghalin poliittinen ura alkoi entisen presidentin Anwar El-Sadatin aikana. Hän oli Arabialaisen sosialistiliiton keskuskomitean jäsen (1974-77). Hän toimi Egyptin ulkoasiainministerinä vuodesta 1977 vuoden 1991 alkuun. Sen jälkeen hänestä tuli apulaisulkoministeri muutamaksi kuukaudeksi ennen siirtymistään YK:hon. Ulkoasiainministerinä hän oli mukana Egyptin presidentin Anwar Sadatin ja Israelin pääministerin Menachem Beginin välisissä rauhansopimuksissa.

 
Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri Boutros Boutros-Ghali Davosissa vuonna 1995.  

Pääsihteerin toimikausi

Boutros-Ghali valittiin YK:n korkeimpaan virkaan vuonna 1991, mutta hänen toimikautensa on edelleen kiistanalainen. Häntä arvosteltiin YK:n toimimattomuudesta vuoden 1994 Ruandan kansanmurhan aikana, jossa kuoli virallisesti noin 937 000 ihmistä, eikä hän pystynyt saamaan YK:n tukea Angolan jatkuneeseen sisällissotaan puuttumiselle. Yksi hänen toimikautensa vaikeimmista ajanjaksoista oli Jugoslavian sotien aiheuttaman kriisin käsittely entisen Jugoslavian hajoamisen jälkeen. Hänen maineensa sotkeutui näin ollen laajempiin kiistoihin YK:n tehokkuudesta ja Yhdysvaltojen roolista YK:ssa. Hänen vastustajilleen hänestä tuli YK:n väitetyn toimettomuuden symboli humanitaaristen kriisien edessä.

Toinen toimikausi

Vuonna 1996 kymmenen turvallisuusneuvoston jäsentä, joiden johdossa olivat afrikkalaiset jäsenet Egypti, Guinea-Bissau ja Botswana, kannattivat päätöslauselmaa, jossa Boutros-Ghalille annettiin tuki toiselle viisivuotiskaudelle, vuoteen 2001 saakka. Yhdysvallat käytti kuitenkin veto-oikeuttaan Boutros-Ghalin toista toimikautta vastaan. Yhdysvaltojen lisäksi Yhdistynyt kuningaskunta, Puola, Etelä-Korea ja Italia eivät tukeneet tätä päätöslauselmaa, vaikka kaikki nämä neljä maata äänestivät Boutros-Ghalin puolesta sen jälkeen, kun Yhdysvallat oli vakaasti ilmoittanut aikovansa käyttää veto-oikeuttaan. Vaikka Boutros-Ghali ei ollutkaan ensimmäinen, joka joutui veto-oikeuden kohteeksi (Kiina asetti veto-oikeuden Kurt Waldheimin kolmannelle kaudelle vuonna 1981), hän oli ensimmäinen ja ainoa YK:n pääsihteeri, jota ei valittu toiselle kaudelle. Häntä seurasi YK:ssa Kofi Annan.

Yhdysvaltain terrorisminvastaisen toiminnan johtaja Richard Clarke, Michael Sheehan ja Jamie Rubin osallistuivat operaatioon, jota he kutsuivat nimellä "Operaatio Orient Express". Clarken kirjan Against All Enemies sivulta 201: "Albright ja minä ja muutama muu (Michael Sheehan, Jamie Rubin) olimme vuonna 1996 solmineet sopimuksen Boutros-Ghalin syrjäyttämiseksi Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerinä, salaisen suunnitelman, jota kutsuimme nimellä Operaatio Orientin pikajuna, mikä kuvastaa toivettamme siitä, että monet kansakunnat liittyisivät joukkoomme YK:n johtajan syrjäyttämiseksi. Lopulta Yhdysvaltojen oli tehtävä se yksin (YK:n veto-oikeudellaan), ja Sheehanin ja minun oli estettävä presidenttiä taipumasta maailman johtajien painostukseen ja jatkamasta Boutros-Ghalin toimikautta, usein juoksemalla kilpaa Oval Officeen, kun saimme tietää, että valtionpäämies oli soittamassa presidentille. Lopulta Clinton oli vaikuttunut siitä, että olimme onnistuneet paitsi syrjäyttämään Boutros-Ghalin myös saamaan Kofi Annanin hänen tilalleen. (Clinton sanoi Sheehanille ja minulle: "Hanki minulle varis, minun pitäisi syödä varis, koska sanoin, ettette ikinä onnistuisi siinä.")"."

 

Myöhempi elämä

Vuosina 1997-2002 Boutros-Ghali toimi ranskankielisten maiden järjestön La Francophonie pääsihteerinä. Vuosina 2003-2006 hän toimi kehitysmaiden hallitustenvälisen tutkimusorganisaation South Centren hallituksen puheenjohtajana. Tällä hetkellä hän toimi Haagin kansainvälisen oikeuden akatemian kuratorion hallintoneuvoston puheenjohtajana. Vuonna 2003 Boutros-Ghali nimitettiin Egyptin kansallisen ihmisoikeusneuvoston johtajaksi.

Huhtikuusta 2007 lähtien Boutros-Ghali oli tukenut kampanjaa Yhdistyneiden Kansakuntien parlamentaarisen yleiskokouksen perustamiseksi. Hän oli yksi kampanjan vetoomuksen ensimmäisistä allekirjoittajista. Kampanjalle lähettämässään viestissä hän korosti, että demokraattinen osallistuminen on saatava aikaan maailmanlaajuisella tasolla.

 

Kuolema

Boutros-Ghali kuoli 16. helmikuuta 2016 sairaalassa Kairossa Egyptissä kärsittyään lantion murtumasta. Hän oli 93-vuotias.

 

Works

Boutros-Ghali julkaisi kaksi muistelmateosta:

• Egyptin tie Jerusalemiin (1997), joka käsittelee Israelin ja Egyptin rauhansopimusta.
• Voittamaton: A U.S.-U.N. Saga (1999), joka kertoo hänen ajastaan YK:n pääsihteerinä.

 

Lainaukset

• "Menisi jonkin aikaa ennen kuin ymmärtäisin täysin, että Yhdysvallat ei näe juurikaan tarvetta diplomatialle. Voima riittää. Vain heikot turvautuvat diplomatiaan... Rooman valtakunta ei tarvinnut diplomatiaa. Eikä Yhdysvalloilla ole."
• "Paras tapa käsitellä byrokraatteja on varkain ja äkillisellä väkivallalla."