Ken Clarke (s. 1940) – brittiläinen poliitikko, entinen oikeusministeri
Ken Clarke (s.1940) — vaikutusvaltainen brittiläinen poliitikko ja entinen oikeusministeri; pitkä ura Thatcherin ja Majorin kabineteissa, parlamentin isänä 2017.
Kenneth Harry "Ken" Clarke CH MP QC (s. 2. heinäkuuta 1940) on brittiläinen poliitikko. Hän toimi oikeusministerinä koalitiohallituksessa. Clarkella on pitkä ura politiikassa, ja hän on toiminut Margaret Thatcherin ja John Majorin kabineteissa. Clarkesta tuli 26. helmikuuta 2017 parlamentin isä Gerald Kaufmanin kuoltua.
Ura ja tärkeimmät tehtävät
Ken Clarkeilla on poikkeuksellisen pitkä ja monipuolinen ura Westminsterin parlamentissa. Hän toimi kansanedustajana vuodesta 1970 aina vuoteen 2019 saakka, edustaen pitkään Nottinghamin läänin alueella sijaitsevaa Rushcliffen vaalipiiriä. Clarken ministeriuralla on ollut useita merkittäviä ministerin salkkuja: hän toimi muun muassa Chancellor of the Exchequer (valtiovarainministeri), Home Secretary (sisäministeri) sekä muissa ministerintehtävissä Thatcherin ja Majorin hallituksissa. Lisäksi hänellä on oikeudellinen tausta ja hänet on merkitty arvomerkein kuten QC (Queen’s Counsel) ja CH (Companion of Honour).
Poliittinen profiili ja vaikutus
Clarke tunnetaan konservatiivipuolueen keskuudessa liberaalimpana ja Euroopan unionin myöntävämpänä hahmona. Hän on ollut näkyvä ääni sisäpolitiikan ja talouspolitiikan kysymyksissä sekä keskustelussa Britannian ja Euroopan suhteista. Clarke osallistui useisiin puolueen johtajakilpailuihin, mutta ei onnistunut nousemaan puolueen johtajaksi. Hänen pitkään kestänyt läsnäolonsa parlamentissa ja ministereissä on tehnyt hänestä yhden modernin konservatiivipuolueen tunnetuimmista "grandee"-hahmoista.
Viimeiset vuodet kansanedustajana ja eläkkeelle jäänti
Vuonna 2017 Clarke sai parlamentin kokeneimman jäsenen arvonimen (Father of the House) Gerald Kaufmanin kuoleman jälkeen. Hän jatkoi kansanedustajana vielä muutaman vuoden, mutta ilmoitti lopulta jättävänsä parlamentin ja ei asettunut ehdolle vuoden 2019 yleisvaaleissa. Poistuessaan parlamentista hänestä jäi muisto pitkästä urasta, laajasta ministerikokemuksesta ja aktiivisesta roolista keskusteluissa Britannian EU-politiikasta.
Perhe ja tausta
Clarke on koulutukseltaan juristi ja hänen taustansa kattaa sekä oikeudellisen että poliittisen työn. Yksityiselämässä hänet tunnetaan pitkästä sitoutumisestaan julkiseen palveluun ja kiinnostuksestaan kulttuuriin ja urheiluun. Tarkempia yksityiselämän tietoja ja päivämääräkohtaisia virallisia nimityksiä voi hakea virallisista lähteistä ja biografioista.
Clarke oli Yhdistyneen kuningaskunnan oikeusministeri.
Varhainen elämä ja politiikka
Clarke syntyi West Bridgfordissa, Nottinghamshiressä, Englannissa, ja opiskeli Cambridgen yliopistossa. Hänestä tuli Rushcliffen parlamentin jäsen vuoden 1970 parlamenttivaaleissa, ja hänestä tuli kuningattaren asianajaja vuonna 1980. Hän toimi useissa alemmissa tehtävissä Margaret Thatcherin hallituksessa, kunnes tämä nimitti hänet terveysministeriksi vuonna 1988. Hänestä tuli opetusministeri vuonna 1990, ja kun Thatcher erosi pääministerin tehtävästä ja hänen tilalleen tuli John Major, hän jatkoi terveysministerinä vuoteen 1992, jolloin hänet ylennettiin valtiovarainministeriksi. Hän toimi liittokanslerina vuoteen 1997, jolloin konservatiivit hävisivät parlamenttivaalit.
Vastalause
John Major erosi konservatiivipuolueen johtajan tehtävästä pian sen jälkeen, kun hän oli hävinnyt parlamenttivaalit, ja Clarke asettui ehdolle korvatakseen hänet johtajana ja tullakseen siten oppositiojohtajaksi. Hän kuitenkin hävisi William Haagelle tässä kilpailussa. Kun Hague itse erosi hävittyään vuoden 2001 parlamenttivaalit, Clarke asettui jälleen ehdolle johtajaksi, mutta Iain Duncan Smith voitti hänet. Vuonna 2005 hän asettui ehdolle kolmannen kerran, mutta David Cameron kukisti hänet. On arveltu, että Clarke ei päässyt johtajaksi, koska monet konservatiivipuolueen jäsenet eivät halua, että Yhdistynyt kuningaskunta korvaa punnan päävaluutalla eurolla, vaikka Clarke on aina kannattanut voimakkaasti tätä politiikkaa.
Varjo-elinkeinoministerinä
Clarke palasi konservatiivien etupenkille vuonna 2009 varjo-elinkeinoministeriksi, jossa hänen tehtävänään on valvoa nykyisen elinkeinoministerin Peter Mandelsonin toimintaa. Kun koalitiohallitus muodostettiin 11. toukokuuta 2010, Clarkesta tehtiin oikeusministeri.
Etsiä