1640-luku (1640–1649): tapahtumat, syntymät ja johtajat

1 Tapahtumat

2 Syntymät

3 Kuolemantapaukset

4 Maailman johtajat

Tapahtumat (1640–1649)

• Portugalin itsenäisyysliike (1640) – 1. joulukuuta 1640 Portugalissa alkoi kapina, joka johti Habsburgien hallinnon päättymiseen ja kuningas João IV:n (John IV) valtaannousuun.
• Englannin sisällissota (alkaa 1642) – 1642 alkoi kuninkaallisten ja parlamentin välinen konflikti, joka huipentui useisiin merkittäviin taisteluihin (esim. Edgehill 1642, Marston Moor 1644, Naseby 1645). Vuoden 1648 poliittiset tapahtumat, kuten Pride’s Purge, johtivat kuningas Kaarle I:n oikeudenkäyntiin ja tämän teloitukseen 30. tammikuuta 1649, minkä jälkeen Englannista tuli tasavalta (Commonwealth).
• Kolmikymmenvuotinen sota päättyy (1648) – Westfalenin rauha (Treaty of Westphalia, 1648) päätti pitkän Euroopan laajuisen sodan. Rauha vahvisti uskonnollista asemaa eri valtioissa, tunnusti Alankomaiden itsenäisyyden ja vahvisti Ruotsin ja Ranskan asemaa Euroopassa.
• Torstensonin sota ja Brömsebron rauha (1643–1645) – Ruotsin ja Tanskan välinen sota päättyi vuoden 1645 rauhassa, jossa Ruotsi sai merkittäviä alueellisia etuja kuten Jämtlandin, Härjedalenin, Gotlannin ja saaren Öselin sekä hallinnollisia etuja Itämeren alueella.
• Kiinan dynamiikka muuttuu (1644) – Ming-dynastian viimeinen keisari Chongzhen kuoli kapinan (Li Zichengin) yhteydessä keväällä 1644. Samana vuonna manchuvaltaiset Qing-sotilaat valloittivat Pekingin, ja Qing-dynastia alkoi hallita suurinta osaa Kiinasta.
• Skotlannin ja Irlannin tapahtumat – 1640-luvulla Britannian saarilla käytiin useita rinnakkaisia konflikteja: irlantilainen kapina (vuoden 1641 seuraukset) sekä skottien ja englannin kuninkaallisten ja parlamentin välinen ristiriita liittyen Kaarle I:n kohtaloon.
• Uudet löytöretket ja siirtokunnat – Hollantilainen tutkija Abel Tasman purjehti vuosina 1642–1643 ja löysi nykyisen Tasmanian (vanha nimi Van Diemen's Land) sekä saapui Uuteen-Seelantiin. Pohjois-Amerikassa New Englandin siirtokunnat perustivat New England Confederationin vuonna 1643.
• Itä-Euroopan myllerrykset – 1648 alkoi Bohdan Khmelnytskyn johtama Cossack-kapina, joka haastoi Puolan–Liiton valtaa Ukrainassa ja johti laajempaan poliittiseen ja sotilaalliseen epävakauteen alueella.
• Ranskan sisäpoliittinen jännite – Kuningas Louis XIII kuoli 1643 ja valta siirtyi nuorelle Louis XIV:lle regentin (äiti Anna Itävallalainen) ja kardinaali Mazarinin valtakaudella. Vuoden 1648–1653 Fronden kapinat ilmensivät aristokratian, aateliston ja kuningashuoneen välistä jännitettä.

Syntymät (valikoituja, 1640–1649)

• Isaac Newton – syntyi 25. joulukuuta 1642 (julian), vastaavasti 4. tammikuuta 1643 gregoriaanisen kalenterin mukaan. Englannin fyysikko, matemaatikko ja tähtitieteilijä, joka myöhemmin loi klassisen mekaniikan perustan.
• William Penn – syntynyt 14. lokakuuta 1644. Englantilainen kolonialisti ja Quakerien johtaja, Pennsylvanian siirtokunnan perustaja.
• Gottfried Wilhelm Leibniz – syntynyt 1. heinäkuuta 1646. Saksalainen filosofi, matemaatikko ja keksijä, tunnettu mm. differentiaalilaskennan itsenäisestä kehittämisestä.
• Pierre Bayle – syntynyt 18. marraskuuta 1647. Ranskalais-hugenotti, filosofi ja leksikografi, vaikutti uskon- ja sananvapauskeskusteluihin.

Kuolemantapaukset (valikoituja, 1640–1649)

• Galileo Galilei – kuoli 8. tammikuuta 1642. Italialainen tähtitieteilijä ja tiedemies, jonka havainnot ja teokset olivat keskeisiä modernin tieteen kehitykselle.
• Kardinaali Richelieu – kuoli 4. joulukuuta 1642. Ranskan vaikutusvaltainen valtiomies, joka hallitsi Ranskaa käytännössä vuosikymmeniä kuningas Louis XIII:n aikana.
• Kuningas Władysław IV Vasa – kuoli 20. toukokuuta 1648. Puolan–Liettuan valtion kuningas, jonka kuolema vaikutti valtiolliseen tilaan Itä-Euroopassa ja osaltaan ennakoi 1648 alkaneita levottomuuksia.
• Kaarle I – teloitettu 30. tammikuuta 1649 (huom. ajankohta kuuluu vuosikymmenen loppuun ja sen seuraukset näkyvät voimakkaasti 1640-luvussa). Englannin, Skotlannin ja Irlannin kuningas, jonka kuolemalla oli syvälliset poliittiset seuraukset.
• Ming-dynastian viimeinen keisari Chongzhen – kuoli huhtikuussa 1644 (kapinan seurauksena). Tämä merkitsi Ming-dynastian loppua Pekingissä ja avasi tien Qing-dynastialle.

Maailman johtajat (valikoima merkittävimmistä valtioista, 1640–1649)

• Pyhä saksalainen keisarikunta – Ferdinand III (hallitsi 1637–1657). Keskeinen henkilö Westfalenin rauhan neuvotteluissa.
• Ranska – Louis XIII kuoli 1643; hänen jälkeensä valtaannousi siirtyi nuorelle Louis XIV:lle regentin (Anna Itävallalainen) ja kardinaali Mazarinin ohjauksessa.
• Englanti – Kuningas Charles I (Kaarle I) hallitsi vuoteen 1649 asti, jonka jälkeen Englanti julistautui tasavallaksi (Commonwealth) ja parlamentti sekä armeijan johtajat (mm. Oliver Cromwell) nousivat keskeiseen asemaan.
• Skotlanti – muodollisesti myös Kaarle I:n alainen; 1649 jälkeen skotit tunnustivat Kaarle II:n kuninkaakseen vastauksena Englannin tapahtumiin.
• Ruotsi – Kuningatar Kristiina (hallitsi 1632–1654). Ruotsi oli 1640-luvulla suurvalta, jolla oli merkittävä rooli Pohjois-Euroopan politiikassa ja Westfalenin rauhassa.
• Espanja – Philip IV (hallitsi 1621–1665). Espanja kamppaili sotilaallisesti ja taloudellisesti 1600-luvun puolivälissä.
• Portugali – Joao IV (John IV) nousi valtaan 1640 Portugalin itsenäisyyden palautuksen jälkeen.
• Alankomaiden tasavalta (Holland) – varteenotettavia poliitikkoja ja sotilasjohtajia; varsinainen hallintorakenne poikkesi monarkioista (stadtholderit: Frederick Henry kuoli 1647; hänen tilalleen William II).
• Puolan–Liettuan yhteisö – Władysław IV kuoli 1648; Jan II Kazimierz valittiin kuninkaaksi 1648–1649 vaiheessa. Alue kohtasi suuria sisäisiä ja ulkoisia uhkia (mm. khmelnitskyn kapina).
• Venäjä – Mihail Fjodorovitš Romanov (Michael I) kuoli 1645; hänen jälkeen Aleksei I (Alexis I) nousi tsariksi ja hallitsi pitkään (1645–1676).
• Ottomaanien valtakunta – Sultanit muuttuvat vuosikymmenen aikana: Murad IV kuoli 1640, hänen seuraajansa Ibrahim hallitsi 1640–1648 ja tämän jälkeen Mehmed IV valittiin 1648.
• Kiina – Ming-dynastian viimeinen aikakausi päättyi 1644; Qing-dynastian varhainen valtaannousu alkoi saman vuoden jälkeen (Shunzhi-keisari ja regentti Dorgon).
• Japani – Tokugawa-shogunaatti jatkoi (Tokugawa Iemitsu oli shogunaatin keskeinen johtaja 1623–1651), jolloin sakoku-politiikan taustat vahvistuivat.

1640-luku oli Euroopassa ja muualla maailmassa merkittävien vallanmuutosten ja sotien aikaa: kansallisvaltiot vahvistivat asemaansa, kolonisaatio ja kauppa levisivät, ja tieteessä sekä kulttuurissa alkoi tapahtua muutoksia, joiden vaikutukset näkyvät pitkälle myöhempään historiaan.