B. F. Skinner – behaviorismin pioneeri ja operantti ehdollistamisen kehittäjä
B. F. Skinner — behaviorismin pioneeri ja operanttisen ehdollistamisen kehittäjä. Lue hänen vaikutuksestaan kasvatukseen, käyttäytymisterapiaan ja yhteiskunnalliseen ajatteluun.
Burrhus Frederic Skinner (20. maaliskuuta 1904 – 18. elokuuta 1990) oli johtava yhdysvaltalainen psykologi ja tuottelias kirjailija, joka muokkasi 1900-luvun psykologiaa ja kasvatustiedettä. Hänet tunnetaan etenkin käyttäytymistieteen kehittämisestä ja kokeellisista menetelmistä, joilla pyritään ymmärtämään ja ennustamaan käyttäytymistä.
Skinner oli psykologian merkittävimpiä käyttäytymistieteilijäitä; hän ammensi aiemmasta työstä, erityisesti John B. Watsonin behavioristisista lähtökohdista, mutta laajensi niitä kehittämällä teoriaa operoivasta ehdollistamisesta. Watsonin ja Skinnerin lähestymistapa jätti tarkoituksella sivuun sisäiset mielentilat ja "ajatteluun" liittyvät käsitteet, joita he pitivät vaikeasti mitattavina ja siten epätieteellisinä, ja keskittyi ensisijaisesti havaittuun, mitattavaan käyttäytymiseen.
Keskeiset käsitteet ja menetelmät
- Operantti ehdollistaminen: Skinner kuvasi, miten käyttäytymistä muokataan sen seurauksilla — käyttäytymistä, jota seuraa palkitseva seuraus, esiintyy todennäköisemmin tulevaisuudessa. Tämä eroaa klassisesta ehdollistamisesta, joka korostaa ärsykkeiden välistä assosiaatiota.
- Vahvistaminen: Skinner erotteli positiivisen ja negatiivisen vahvistamisen sekä vahvistamisen ja rankaisun vaikutukset käyttäytymisen esiintymistiheyteen.
- Vahvistusreitit: Hän tutki erilaisia aikatauluja (esim. kiinteä ja vaihteleva suhdeluku- tai väli-aikataulu), jotka vaikuttavat siihen, kuinka nopeasti ja sitkeästi opittu käyttäytyminen esiintyy.
- Kokeellinen lähestymistapa: Skinner kehitti laboratoriokäytännön, kuten niin kutsutun Skinnerin laatikon (operant chamber), jossa eläinten käytöstä voitiin tarkasti mitata ja manipuloida.
- Sovellukset opetukseen: Hän kehitti ideoita ohjelmoidusta oppimisesta ja opetuslaitteista (teaching machines), jotka mahdollistivat vaiheittaisen, yksilöllisen oppimisen ja välittömän palautteen.
Vaikutus käytäntöön
Skinnerin tutkimukset vaikuttivat laajasti eri aloilla: kasvatuksessa, psykoterapiassa (esim. käyttäytymisterapia ja token-järjestelmät), eläinten koulutuksessa ja sosiaalipolitiikassa. Hänen ajatuksistaan kehittyi myöhemmin Applied Behavior Analysis (ABA), joka perustuu operantteihin periaatteisiin ja jota käytetään muun muassa autismikirjon häiriöiden hoidossa ja koulutuksessa. Skinnerin tekniset ratkaisut, kuten leikki- ja opetuslaitteet sekä kokeelliset laitteet, edistivät käytännön sovelluksia.
Kirjallisuus ja yhteiskunnallinen ajattelu
Skinner oli myös sosiaalifilosofi: hän pohti, miten käyttäytymistieteitä voitaisiin hyödyntää yhteiskunnan ongelmien ratkaisemisessa. Hän kirjoitti utopistisen romaanin Walden Two (1948), jossa kuvataan yhteisöä, jossa käyttäytymistieteelliset periaatteet on otettu ohjaaviksi. Myöhemmin hän julkaisi laaja-alaisempia teoksia, kuten Science and Human Behavior ja kiistanalaisen Beyond Freedom and Dignity, joissa hän argumentoi, että tehokkaammat yhteiskunnalliset käytännöt voidaan rakentaa empiiriseen ymmärrykseen perustuen.
Palkinnot, asema ja elämäntyö
Skinner toimi pitkään tieteellisissä ja yliopistollisissa tehtävissä; hän oli muun muassa Harvardin yliopiston psykologian Edgar Pierce -professori vuosina 1958–1974 ja sen jälkeen emeritusprofessori aina kuolemaansa saakka vuonna 1990. Hän sai urallaan useita tunnustuksia, ja hänen käytännöllinen, kokeellinen lähestymistapansa vaikutti laajasti psykologian kehitykseen.
Skinner kirjoitti runoutta ja julkaisi myös omaelämäkerrallista aineistoa; hänen muistelunsa julkaistiin laajempana teoksena ja hän uskoi dokumentoituihin kokemuksiin ja havainnollisiin kertomuksiin tieteellisen työn rinnalla. Lisäksi hän kirjoitti kolmeosaisen omaelämäkertaa, joissa hän käsitteli sekä henkilökohtaista elämäänsä että tieteellistä uraansa.
Kritiikki ja perintö
Vaikka Skinnerin vaikutus on kiistaton, hän sai myös paljon kritiikkiä. Kritiikin ytimenä oli usein se, että hänen menetelmänsä jättivät ulkopuolelle sisäiset mielentilat ja kokemukset, minkä vuoksi jotkut pitivät hänen ihmiskuvaansa kapeana tai deterministisenä. Toisaalta monet tutkijat ja käytännön toimijat ovat arvostaneet operanttien periaatteiden selkeyttä ja niiden tehokkuutta esimerkiksi käyttäytymisenmuutoksen suunnittelussa. Nykypsykologiassa Skinnerin perinteet elävät edelleen monissa sovelluksissa, vaikka modernit mallit usein yhdistävät käyttäytymisen ja kognitiiviset näkökulmat.
Life
Skinner syntyi Susquehannassa, Pennsylvaniassa Grace ja William Skinnerille. Hänen isänsä oli asianajaja. Skinneristä tuli ateisti sen jälkeen, kun liberaali kristitty opettaja yritti lievittää Skinnerin pelkoa helvetistä, jota hänen isoäitinsä kuvaili.
"Vuoden kuluessa olin mennyt neiti Gravesin luo kertomaan hänelle, etten enää uskonut Jumalaan. 'Tiedän', hän sanoi, 'olen käynyt sen läpi itsekin'. Mutta hänen strategiansa epäonnistui: En koskaan käynyt sitä läpi".
Skinner opiskeli Harvardin yliopistossa suoritettuaan englantilaisen kirjallisuuden kandidaatin tutkinnon vuonna 1926. Valmistuttuaan hän vietti vuoden vanhempiensa kotona Scrantonissa yrittäen ryhtyä kaunokirjailijaksi. Hän yritti kirjailijaksi Greenwich Villagessa. Hän pettyi pian kirjallisiin taitoihinsa ja totesi, että hänellä oli vain vähän maailmankokemusta eikä vahvaa henkilökohtaista näkökulmaa, josta käsin hän voisi kirjoittaa. Kohtaaminen John B. Watsonin Behaviorismin kanssa johti hänet psykologian jatko-opintoihin ja oman operanttisen behaviorisminsa kehittämiseen.
Skinner väitteli tohtoriksi Harvardissa vuonna 1931 ja toimi siellä tutkijana vuoteen 1936 asti. Sen jälkeen hän opetti Minnesotan yliopistossa Minneapolisissa ja myöhemmin Indianan yliopistossa, jossa hän toimi psykologian laitoksen puheenjohtajana vuosina 1946-1947. Hän palasi Harvardiin vuonna 1948 ja pysyi siellä koko loppu-uransa ajan.
Vuonna 1936 Skinner avioitui Yvonne Bluen kanssa. Pariskunnalla oli kaksi tytärtä, Julie (puoliso Vargas) ja Deborah (puoliso Buzan). Hän kuoli leukemiaan 18. elokuuta 1990, ja hänet on haudattu Mount Auburn Cemeteryyn, Cambridgeen, Massachusettsiin.
Palkinnot
- 1968 Kansallinen tiedemitali presidentti Lyndon B. Johnsonilta.
- 1971 American Psychological Foundationin kultamitali.
- Vuoden humanisti -palkinto 1972.
- Vuoden 1990 kunnianosoitus erinomaisesta elämäntyöstä psykologian hyväksi
Kirjalliset teokset
- 1938. Eliöiden käyttäytyminen: kokeellinen analyysi. ISBN 1-58390-007-1, ISBN 0-87411-487-X.
- 1948. Walden kaksi. ISBN 0-02-411510-X
- 1953. Tiede ja ihmisen käyttäytyminen. ISBN 0-02-929040-6
- 1957. Vahvistussuunnitelmat, yhdessä C.B. Fersterin kanssa. ISBN 0-13-792309-0
- 1957. Verbaalinen käyttäytyminen. ISBN 1-58390-021-7
- 1961. Käyttäytymisen analyysi: ohjelma itseopiskeluun, yhdessä James G. Hollandin kanssa. Tätä itseopiskelukirjaa ei enää paineta, mutta B.F. Skinner Foundationin verkkosivuilla on interaktiivinen versio. ISBN 0-07-029565-4
- 1968. Opetuksen teknologia. New York: Appleton-Century-Croft.
- 1969. Vahvistamisen kontingenssit: teoreettinen analyysi. ISBN 0-390-81280-3
- 1971. Vapauden ja ihmisarvon tuolla puolen. ISBN 0-394-42555-3
- 1974. Behaviorismista. ISBN 0-394-49201-3; ISBN 0-394-71618-3.
- 1978. Pohdintoja behaviorismista ja yhteiskunnasta. ISBN 0-13-770057-1
- 1980. Muistikirjat, toimittanut Robert Epstein. ISBN 0-13-624106-9
- 1982. Skinner for the Classroom, toimittanut R. Epstein. ISBN 0-87822-261-8
- 1983. Nauti vanhuudesta: itsehoito-ohjelma. (yhdessä M.E. Vaughanin kanssa).
- 1987. Tarkemmin ajatellen. ISBN 0-13-938986-5
- 1989. Käyttäytymisen analyysin viimeaikaiset kysymykset. ISBN 0-675-20674-X.
- 1959, 1961, 1972 ja 1999. Cumulative Record: valikoima asiakirjoja, kuten Cumulative Record: lopullinen painos. Tämä kirja sisältää uusintapainoksen Skinnerin lokakuussa 1945 ilmestyneestä Ladies' Home Journal -lehden artikkelista Baby in a Box, joka on Skinnerin alkuperäinen, henkilökohtainen selostus paljon vääristellystä "Baby in a box" -laitteesta. ISBN 0-87411-969-3 (pehmeäkantinen).
Omaelämäkerta
- Skinner B.F. 1976. Elämäni yksityiskohtia: Omaelämäkerran 1. osa. ISBN 0-394-40071-2
- Skinner B.F. 1979. Behavioristin muotoutuminen: Osa 2 omaelämäkerrasta. ISBN 0-394-50581-6
- Skinner B.F. 1983. Kysymys seurauksista: Omaelämäkerran kolmas osa. ISBN 0-394-53226-0, ISBN 0-8147-7845-3.
B.F. Skinnerin artikkelit
- Kaksi ehdollistetun refleksin tyyppiä ja pseudotyyppi (1935) Journal of General Psychology, 12, 66-77.
- "Superstition" in the pigeon (1947) Journal of Experimental Psychology, 38, 168-172.
- Ovatko oppimisteoriat tarpeellisia? Archived 2005-12-12 at the Wayback Machine Psychological Review,57, 193-216, 1950.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Kuka oli Burrhus Frederic Skinner?
V: Burrhus Frederic Skinner oli johtava amerikkalainen psykologi ja kirjailija. Hän oli psykologian johtava behavioristi, ja hän rakensi John B. Watsonin työtä lisäämällä siihen ajatuksen operoivasta ehdollistamisesta.
K: Mitä vaikutuksia Skinnerin työllä oli?
V: Skinnerin työllä oli vaikutuksia kasvatukseen (ohjelmoitu oppiminen) ja käyttäytymisterapiaan erilaisten psykologisten ongelmien hoidossa.
K: Missä Skinner opetti?
V: Skinner oli Harvardin yliopiston psykologian Edgar Pierce -professori vuodesta 1958 eläkkeelle jäämiseensä vuonna 1974 ja sen jälkeen emeritusprofessori vuoteen 1990.
K: Mitä Skinner halusi tehdä yhteiskunnalle?
V: Skinner oli myös yhteiskuntafilosofi, joka halusi muuttaa yhteiskuntaa, ja hän kirjoitti eutopistisen romaanin, jossa ihmisen käyttäytymistä koskevaa tiedettä käytetään köyhyyden, seksuaalisen sorron ja tuntemamme hallituksen poistamiseen ja sodattoman elämäntavan luomiseen.
K: Mitä muuta hän kirjoitti romaaninsa lisäksi?
V: Romaaninsa lisäksi hän kirjoitti runoutta ja kolme nidettä omaelämäkertaa.
K: Miten Watsonin työ vaikutti Skinnerin ajatuksiin?
V: Watsonin työ vaikutti Skinneriin antamalla hänelle ymmärrystä näkyvistä käyttäytymismalleista, joiden varaan hän saattoi rakentaa kehittäessään omia teorioitaan operanttisesta ehdollistumisesta.
Etsiä