Agnostilaisuus: määritelmä, muodot ja ero ateismiin
Agnostilaisuus selitetty: määritelmä, muodot ja ero ateismiin — selkeä, historioitu opas agnostikoille ja uteliaille.
Agnostilaisuus on filosofinen näkemys, jonka mukaan on epävarmaa tai tiedon ulottumattomissa, onko jumalia (jumalaa tai jumalia) olemassa vai ei. Jotkut itsensä agnostikoksi kutsuvat ihmiset katsovat, että kenenkään ei koskaan ole mahdollista saada ratkaisevaa tietoa jumalien olemassaolosta. Toiset taas ilmoittavat vain, etteivät he henkilökohtaisesti tällä hetkellä tiedä, onko jumaluuksia olemassa.
Englantilainen biologi Thomas Henry Huxley loi termin "agnostikko" vuonna 1869. Vuonna 1889 hän kirjoitti: "Agnostilaisuus... ei ole uskontunnustus vaan menetelmä... modernin tieteen perusaksiooma... Älyllisissä asioissa ei pidä teeskennellä, että johtopäätökset ovat varmoja, joita ei ole osoitettu tai todistettavissa." Huxleyn painotus oli siis tiedon rajoista ja siitä, milloin on perusteltua väittää tietävänsä jotain varmasti.
Muodot
Agnostilaisuutta voidaan hahmottaa useissa eri muodoissa riippuen siitä, miten suhde tietoon ja uskoon määritellään:
- Absoluuttinen agnostilaisuus (tunnetaan myös nimillä kova, suljettu, tiukka tai vahva agnostilaisuus) on näkökanta, jonka mukaan ei ole periaatteessa mahdollista tietää, onko jumalaa tai jumalia olemassa. Tämän mukaan jumaluuden olemassaolo kuuluu pysyvästi tiedon ulkopuolelle.
- Empiirinen agnostilaisuus (tai pehmeä, avoin, heikko tai ajallinen agnostilaisuus) katsoo, että tällä hetkellä ei ole riittävästi näyttöä tai perusteltua tietoa jumalien olemassaolon ratkaisemiseksi, mutta tuleva näyttö voi muuttaa asian. Tämä pitää tiedon mahdollisena, mutta ei vielä saavutettuna.
- Apaattinen agnostilaisuus tarkoittaa asennetta, jonka mukaan kysymys jumalien olemassaolosta ei ole merkityksellinen tai ei vaikuta käytännön elämään; ihmiselle on yhdentekevää, onko jumalia vai ei.
Ero ateismiin
Usein ihmiset sekoittavat agnostilaisuuden ja ateismin. Tärkeä ero perustuu käsitteisiin "usko" ja "tieto":
- Ateistit eivät usko jumalien olemassaoloon. Jotkut ateistit väittävät myös tietävänsä, ettei jumaluutta ole olemassa, mutta useimmat perustavat kantansa siihen, että ei ole riittävästi todisteita uskomuksen tueksi.
- Agnostikot puolestaan korostavat, etteivät he näe kysymystä tietona ratkaistuna: he pitävät jumalien olemassaolon todistamista tai kieltämistä joko mahdottomana tai toistaiseksi ratkaisemattomana. Agnostilaisuus siis sanoo jotain tiedon (epä)varmuudesta, kun taas ateismi sanoo jotain uskon puutteesta.
Tämän seurauksena samassa henkilössä voivat yhdistyä agnostinen asenne tietoon ja erityinen kanta uskoon:
- Agnostinen teisti: uskoo johonkin jumaluuteen, mutta ei väitä tietävänsä sitä varmuudella.
- Agnostinen ateisti: ei usko jumaliin, mutta ei väitä tietävänsä varmaksi, etteikö jumalia voisi olla olemassa.
Usein esiintyvät väärinkäsitykset ja tarkennuksia
- Väärin: agnostilaisuus on sama kuin epävarmuus tai "epäpäätös". Totta: se on ennen kaikkea kanta tiedon saavutettavuudesta kyseisessä asiassa.
- Väärin: agnostikot eivät ota kantaa millään tavalla. Totta: monet agnostikot muodostavat luontevia arkipoliittisia, moraalisia tai katsomuksellisia kantoja ilman teologista vakuuttuneisuutta.
- Väärin: agnostilaisuus on uusi tai marginaalinen ajatus. Totta: ajatus tiedon rajoista on vanha filosofinen teema, ja Huxleyn nimitys vakiinnutti käsitteen laajempaan käyttöön.
Mitä agnostilaisuus merkitsee käytännössä?
Agnostilaisuus voi näkyä monin tavoin: joku voi elää uskonnollisen yhteisön jäsenenä mutta myöntää, ettei voi tietää jumalasta varmasti; toinen voi olla uskonnottomampi mutta pitää mahdollisuutta jumaluudesta avoimena; kolmas voi olla apaattinen ja pitää asian merkityksettömänä. Filosofisesti agnostilaisuus kannustaa kestävään epäilyn ja näytön vaatimiseen ennen lopullisia johtopäätöksiä.
Lopuksi: agnostilaisuus ei automaattisesti tarkoita passiivisuutta tai välinpitämättömyyttä maailmaa kohtaan — se on ensisijaisesti näkemys tiedon rajoista uskonnollisissa kysymyksissä ja yksi monista tavoista jäsentää suhdetta uskoon, tietoon ja epävarmuuteen.
Ihmisillä on usein vaikeuksia erottaa agnostilaisuus ja ateismi toisistaan. Ateistit eivät usko jumalien olemassaoloon, ja jotkut sanovat olevansa varmoja, ettei jumaluutta ole olemassa. Jotkut (ehkä useimmat) ateistit kuitenkin sanovat, että teistien (jumaluuteen uskovien) tehtävänä on esittää todisteita jumalasta tai osoittaa, miksi jonkun pitäisi uskoa jumalaan. Heidän mukaansa ei ole riittävästi todisteita eikä tarpeeksi vahvoja perusteluja uskoa, että jumalia on olemassa, joten he torjuvat uskomuksen jumalien olemassaoloon. Vaikka agnostikot ovat sitä mieltä, että emme voi tietää varmasti, onko jumalia olemassa, jotkut agnostikot uskovat, että ainakin yksi jumala on olemassa. Nämä ihmiset ovat sekä agnostikkoja että teistejä - he uskovat, että ainakin yksi jumaluus on olemassa, mutta eivät väitä tietävänsä sen olevan totta. Jotkut ihmiset ovat sekä ateisteja että agnostikkoja - he hylkäävät uskon johonkin jumaluuteen väittämättä kuitenkaan tietävänsä, että jumaluuksia ei ole olemassa. Jotkut agnostikot eivät vain osaa itse päättää, uskovatko he, että jumalia on olemassa vai ei.
Bertrand Russell, kuuluisa agnostikko vuonna 1907.
Agnostisismiin liittyvät uskomukset
- Ignostilaisuus on uskomus, jonka mukaan jumalalle/jumalille ei ole tarpeeksi hyvää määritelmää, joten sanomalla "jumala on olemassa" tai "jumalaa ei ole olemassa" ei tarkoiteta mitään. Joidenkin mielestä ignostilaisuus on eräänlaista agnostilaisuutta, joidenkin mielestä se on eräänlaista ateismia, ja joidenkin mielestä se eroaa molemmista.
- Agnostinen teismi on sitä, että ihmiset uskovat enimmäkseen jumalaan/jumaliin, mutta eivät ole täysin varmoja.
- Agnostinen ateismi on näkemys, jonka mukaan jumala/jumalia voi olla olemassa tai sitten ei, mutta ei ole mitään hyvää syytä uskoa, että niitä on olemassa.
- Post-teismi on näkemys, jonka mukaan uskonto oli ennen tärkeä, mutta ei ole enää.
Aiheeseen liittyvät sivut
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on agnostilaisuus?
V: Agnostilaisuus on filosofinen näkemys, jonka mukaan on tuntematonta (tai jopa tuntematonta), onko jumaluuksia (jumalaa tai jumalia) olemassa vai ei.
K: Kuka keksi termin "agnostikko"?
V: Englantilainen biologi Thomas Henry Huxley keksi sanan "agnostikko" vuonna 1869.
K: Mitä on absoluuttinen agnostilaisuus?
V: Absoluuttinen agnostilaisuus (jota kutsutaan myös kovaksi agnostilaisuudeksi, suljetuksi agnostilaisuudeksi, tiukaksi agnostilaisuudeksi, vahvaksi agnostilaisuudeksi) on uskomus, jonka mukaan ei ole mahdollista tietää, onko jumalaa/jumalia olemassa vai ei.
K: Mitä on empiirinen agnostilaisuus?
V: Empiirinen agnostilaisuus (jota kutsutaan myös pehmeäksi agnostilaisuudeksi, avoimeksi agnostilaisuudeksi, heikoksi agnostilaisuudeksi, ajalliseksi agnostilaisuudeksi) on uskomus siitä, että tällä hetkellä ei ole riittävästi tietoa, jotta voisimme tietää, onko jumalaa/jumalia olemassa vai ei, mutta että saatamme saada sen selville jonain päivänä.
K: Mihin ateistit uskovat?
V: Ateistit eivät usko jumaluuksien olemassaoloon, ja jotkut sanovat olevansa varmoja, ettei jumaluutta ole olemassa. Jotkut (ehkä useimmat) ateistit toteavat, että ei ole tarpeeksi todisteita eikä tarpeeksi vahvoja perusteluja uskoa, että jumalia on olemassa, ja siksi he torjuvat uskomuksen jumalien olemassaolosta.
Kysymys: Voiko joku olla sekä ateisti että agnostikko?
V: Kyllä, jotkut ihmiset ovat sekä ateisteja että agnostikkoja - he hylkäävät uskon jumaliin väittämättä kuitenkaan tietävänsä, että jumalia ei ole olemassa.
K: Voiko joku olla sekä agnostikko että teisti? V: Kyllä ,jotkut ihmiset ovat sekä agnostikkoja että teistejä - he uskovat, että ainakin yksi jumaluus on olemassa ,mutta eivät väitä tietävänsä sen olevan totta .
Etsiä