Buitreraptor: pieni, höyheninen liitukauden dromaeosauri Argentiinasta

Buitreraptor — pieni, höyheninen liitukauden dromaeosauri Argentiinasta. Hoikka kuono ja pienet hampaat viittaavat liskoja ja nisäkkäitä metsästäneeseen petoon.

Buitreraptor on Argentiinan liitukaudelta peräisin oleva pieni dromaeosaurus. Se oli noin 1,5 metriä pitkä.

Buitreraptorilla on hoikka, litteä ja erittäin pitkänomainen kuono. Sen leuoissa on paljon pieniä hampaita, joista puuttuvat lihaa repivät hammastukset tai leikkaavat reunat. Ne ovat uritetut, voimakkaasti kuperat ja litteät. Tämän vuoksi se todennäköisesti söi melko pieniä eläimiä, kuten liskoja ja nisäkkäitä.

Koska sen lähisukulaisilla oli höyhenet, on todennäköistä, että myös Buitreraptorilla oli höyhenet.

Löytö ja ikä

Fossiileja on löytynyt Etelä-Amerikasta, Argentiinan alueelta. Ne on ajoitettu liitukaudelle, eli ne edustavat myöhäisliitukauden faunaa eteläisellä pallonpuoliskolla. Löydöt ovat antaneet tärkeää tietoa Gondwanan dromaeosaurideista, jotka erosivat jonkin verran pohjoisissa alueissa eläneistä sukulaisistaan.

Suku- ja sijoittuminen

Buitreraptor luokitellaan dromaeosaurideihin, ja useimpien tutkimusten mukaan se kuuluu eteläisiin dromaeosauruksiin (Unenlagiinae) tai sen läheisriippuvuuteen. Tämän ryhmän lajit erosivat anatomialtaan ja ruokailutavoiltaan pohjoisen dromaeosaurideista: niillä on usein pidemmät, hoikemmat kuonot ja pienemmät, hienohampaiset leuat.

Rakenne ja ruokavalio

1,5 metrin pituudestaan huolimatta Buitreraptor oli kevyt ja ketterä. Pitkänomainen kuono ja pienet, uritetut hampaat viittaavat siihen, että se ei ollut suunniteltu repimään suurta saalista kappaleiksi, vaan sieppaamaan ja nielemään tai pureskelemaan pieniä eläimiä. Sen ruokavalioon kuuluivat todennäköisesti pienet selkärankaiset, kuten liskot, pienet nisäkkäät ja mahdollisesti samankokoiset muiden ryhmien edustajat.

Höyhenet ja ulkonäkö

Vaikka suoria höyhenlöytöjä Buitreraptorista ei ole kaikissa tapauksissa kuvattu, sen läheiset sukulaiset kantavat selkeitä merkkejä höyhenpeitteestä. Siksi on yleisesti pidetty todennäköisenä, että Buitreraptorilla oli jonkinlainen höyhenpeite — ainakin ruumiin lämmönsäätelyyn, sukupuoliseen näyttöön tai pienien lajien siivekkeenomaiseen rakenteeseen soveltuva. Ulkonäöltään se olisi ollut hoikka, pitkäkuonoinen ja pienikokoinen dromaeosauridi, mahdollisesti pitkine raajoineen ja ketterine liikkeineen.

Käyttäytyminen ja elinympäristö

Buitreraptor eli todennäköisesti vaihtelevassa ympäristössä, jossa oli saatavilla pienikokoista saalista. Ketteryys ja pienten hampaiden muoto viittaavat siihen, että se saattoi olla aktiivinen metsä- tai pensaikkopeto, joka hyödyntää nopeutta, nokkelaa saalistustaktiikkaa ja ehkä myös hajua ja näköä pienen saaliin paikantamiseen. Sitä ei kuitenkaan pidetä suurten saalistajien tyypillisenä repijänä.

Tieteellinen merkitys

Buitreraptor on tärkeä, koska se havainnollistaa dromaeosauridien monimuotoisuutta eteläisellä pallonpuoliskolla ja osoittaa, että nämä liskoliskonkaltaiset petolinnut kehittyivät eri suuntiin eri mantereilla. Sen erikoistunut leukarakenne ja pienet hampaat tarjoavat esimerkin siitä, miten samaan ryhmään kuuluvat eläimet voivat erilaistua ruokavalion ja elintapojen suhteen.

Yhteenvetona Buitreraptor oli pieni, teräväkuonoinen ja todennäköisesti höyhenpeitteinen liitukauden dromaeosauridi, joka metsästi pieniä selkärankaisia Etelä-Amerikan muinaisessa ekosysteemissä. Sen löydöt ovat lisänneet ymmärrystämme Gondwanan dinosaurien monimuotoisuudesta ja ekologisesta erilaistumisesta.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on Buitreraptor?

K: Kuinka pitkä Buitreraptor oli?

K: Minkä muotoinen Buitreraptorin kuono oli?

K: Millaiset hampaat Buitreraptorilla on?

K: Mitä Buitreraptor todennäköisesti söi?

K: Oliko Buitreraptorilla höyheniä?

K: Mistä Buitreraptor löydettiin?

Hae kirjaimella