Samppanja – Ranskan Champagnen alueen kuohuviini
Samppanja on ranskalainen kuohuviini. Se on nimetty Grand Estissä sijaitsevan Champagnen viinialueen mukaan. Tällä alueella Ranskassa on paljon viinitarhoja, joilla viljellään rypäleitä ja valmistetaan viiniä. Alue sijaitsee Koillis-Ranskassa Saksan vieressä.
Monet ihmiset kutsuvat kaikkia kuohuviinejä samppanjaksi, mutta kauppalain mukaan vain Champagnen alueelta peräisin olevaa kuohuviiniä voidaan kutsua samppanjaksi.
Missä ja millä rypäleillä
Champagnen alueella viljellyt päärypäleet ovat Pinot Noir, Chardonnay ja Pinot Meunier. Alueen kalkkinen ja kipsipitoinen maa sekä viileä ilmasto antavat viineille tyypillisen raikkauden ja hapokkuuden, jotka sopivat hyvin kuohuviinin valmistukseen. Champagnen alue jakautuu useisiin pienempiin vyöhykkeisiin, kuten Montagne de Reims, Vallée de la Marne, Côte des Blancs ja Côte des Bar (Aube).
Valmistusmenetelmä
Samppanja valmistetaan perinteisellä menetelmällä (ransk. méthode traditionnelle, joskus historiallisesti méthode champenoise). Keskeisiä vaiheita ovat:
- pohjaviinin eli perusviinin valmistus
- sekundäärinen käyminen pullossa, joka synnyttää kuplat
- kypsytys sakkojen (les) päällä, mikä lisää makujen syvyyttä
- dégorgement (sakan poistaminen) ja tarvittaessa lisätty sokeriliuos (dosage) ennen sulkemista
Kypsytys pullossa antaa samppanjalle monipuolisen aromiston: omenoita ja sitrusta nuorempina, sekä paahteisia, paahteisia ja briossin sävyjä pidemmässä säilytyksessä.
Tyylit ja makeusasteet
Samppanjaa valmistetaan useissa tyyleissä: kuivia (Brut, Extra Brut, Brut Nature), puolikuivia (Extra Dry, Sec) ja makeampia (Demi-Sec). Usein myydyin tyyli on Brut, joka on kuiva ja monikäyttöinen.
Luokittelu ja ikääntyminen
Samppanja voi olla non-vintage (NV, sekoitus useiden vuosien rypäleistä) tai vintage (vuosikertasanppanja, julkaistu vain erityisen hyvistä vuosista). AOC-sääntöjen mukaan non-vintage-samppanjat kypsytetään yleensä vähintään noin 15 kuukautta, kun taas vuosikertasanppanjat kypsyvät usein vähintään 3 vuotta tai pidempään, mikä vaikuttaa makujen syvyyteen.
Tuottajat ja käytännöt
Champagnessa on isoja taloja (maisons), jotka tekevät laajoja sekoituksia, sekä pienempiä viininviljelijöitä (growereita, vignerons), jotka valmistavat usein erillisiä, terroirille ominaisia samppanjoita. Tunnettuja suuria nimiä ovat esim. Moët & Chandon, Veuve Clicquot ja Dom Pérignon (historiallisesti yhdistetty nimeksi, mutta Dom Pérignon on myös vuosikertatuote). On syytä muistaa, että vaikka munkki Dom Pérignon liittyy legendaan samppanjan kehityksestä, kuplien kehitykseen liittyi useita tekijöitä ja kehitysvaiheita.
Tarjoilu ja yhdistely ruoan kanssa
Samppanja tarjoillaan tyypillisesti hyvin viilennettynä, noin 8–10 °C. Flöytin sijaan laajempi tulppaanin tai valkoviinilasin muotoinen lasi päästää aromit paremmin esiin. Samppanja sopii juhlahetkiin, mutta myös ruoan kanssa: kuiva samppanja toimii erinomaisesti äyriäisten, simpukoiden, savustetun kalan, frittattujen ruokien ja monien juustojen kanssa. Makeammat tyylit yhdistyvät paremmin jälkiruokiin.
Suojattu nimitys ja termin oikea käyttö
Samppanjan nimitys on suojattu: vain Champagnen AOC -alueelta peräisin olevaa kuohuviiniä saa kutsua samppanjaksi. Muiden alueiden kuohuviinejä (esim. asti, cava, crémant) ei tule kutsua samppanjaksi. Tämä ero on sekä laillinen että maun kannalta merkittävä.
Samppanja on monipuolinen ja arvostettu kuohuviini, jolla on pitkät perinteet ja tiukat laatustandardit. Se voi olla yksinkertaisen raikas tai monimutkainen ja ikääntynyt riippuen valmistustavasta, rypälelajikkeista ja kypsytysajasta.


Samppanja ja samppanjapullo


Viinitarhoja Champagnen alueella; kuva otettu elokuun lopulla.
Samppanjalajit
Samppanjat on valmistettava tietyntyyppisistä rypäleistä. Ne voidaan valmistaa valkoisista Chardonnay- tai punaisista Pinot Noir- tai Pinot Meunier -rypäleistä. Vaikka käytettäisiin punaisia rypäleitä, useimmat samppanjat ovat valkoisia tai joskus vaaleanpunaisia (rosé).
Samppanjoilla on erilaisia nimiä sen mukaan, kuinka paljon niihin on lisätty sokeria. Tässä on luettelo samppanjalajeista vähiten makeasta (ns. "kuivasta") makeimpaan (ns. "märkä"/"doux"):
- brut zéro tai brut natural - ei lisättyä sokeria.
- extra brut
- brut
- erittäin kuiva
- sec
- demi-sec
- doux
Brut on yleisin samppanjatyyppi.
Ominaisuudet
Samppanja, kuten kaikki kuohuviinit, on hiilihappopitoinen. Kaikkien kuplien vuoksi samppanjaa kutsutaan joskus bubblyksi (esim. "Otamme bubblya häihimme.").
Samppanja voidaan avata siten, että korkki "ponnahtaa" ulos ja samppanja suihkuaa ulos kuplivana vaahtona. Yleensä näin tehdään vain juhlissa. Se onnistuu ravistamalla pulloa ennen avaamista. Yleensä samppanjapulloja avattaessa on oltava varovainen, jotta se ei aiheuta sotkua. Oikein tehtynä korkki tulee ulos hiljaa, enemmänkin huokaillen kuin paukahtaen.
Samppanja tarjoillaan yleensä samppanjalasissa (korkea, kapea lasi). Lasin muoto auttaa säilyttämään kuplat pidempään.
Samppanja tarjoillaan aina kylmänä (jäähdytettynä). Paras lämpötila on 7-9 °C (43-48 °F). Usein pullo jäähdytetään jääkauhassa ennen avaamista ja sen jälkeen.


Samppanjan korkit
Miten se sanotaan
Englanniksi se lausutaan kuten "shampain" (/ʃæmˈpeɪn/). Ranskaksi se kuulostaa enemmänkin "shampanye" (ranskaksi: [ʃɑ̃paɲ]).
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on samppanja?
V: Samppanja on ranskalainen kuohuviini.
K: Mistä samppanjaviini on peräisin?
V: Champagne-viini on peräisin Champagnen viinialueelta Grand Estissä Ranskassa.
K: Mikä on prosessi, jonka avulla samppanjaviiniin muodostuu hiilidioksidia?
V: Hiilidioksidi samppanjaviinissä on peräisin pullossa tapahtuvasta toisesta käymisestä, eikä sitä ole lisätty.
K: Voiko kaikkia kuohuviinejä kutsua samppanjaksi?
V: Ei, kauppalain mukaan vain Champagnen alueelta peräisin olevaa kuohuviiniä voidaan kutsua samppanjaksi.
K: Onko Champagnen alue sama kuin Champagne-Ardennen alue?
V: Ei, Champagnen alue ei ole sama kuin Ranskan Champagne-Ardennen alue tai historiallinen Champagnen maakunta.
K: Mitä rypäleitä Champagnen alueella viljellään pääasiassa?
V: Ranskassa sijaitsevalla Champagnen alueella on monia viinitarhoja, joilla viljellään rypäleitä ja valmistetaan viiniä.
K: Voivatko muut alueet Champagnen ulkopuolella tuottaa samankaltaisia kuohuviinejä kuin Champagne?
V: Kyllä, muut Champagnen ulkopuoliset alueet voivat valmistaa Champagnen kaltaisia kuohuviinejä, mutta niitä ei voida kutsua samppanjaksi kauppalain mukaan.