Samppanja on ranskalainen kuohuviini. Se on nimetty Grand Estissä sijaitsevan Champagnen viinialueen mukaan. Tällä alueella Ranskassa on paljon viinitarhoja, joilla viljellään rypäleitä ja valmistetaan viiniä. Alue sijaitsee Koillis-Ranskassa Saksan vieressä.
Monet ihmiset kutsuvat kaikkia kuohuviinejä samppanjaksi, mutta kauppalain mukaan vain Champagnen alueelta peräisin olevaa kuohuviiniä voidaan kutsua samppanjaksi.
Missä ja millä rypäleillä
Champagnen alueella viljellyt päärypäleet ovat Pinot Noir, Chardonnay ja Pinot Meunier. Alueen kalkkinen ja kipsipitoinen maa sekä viileä ilmasto antavat viineille tyypillisen raikkauden ja hapokkuuden, jotka sopivat hyvin kuohuviinin valmistukseen. Champagnen alue jakautuu useisiin pienempiin vyöhykkeisiin, kuten Montagne de Reims, Vallée de la Marne, Côte des Blancs ja Côte des Bar (Aube).
Valmistusmenetelmä
Samppanja valmistetaan perinteisellä menetelmällä (ransk. méthode traditionnelle, joskus historiallisesti méthode champenoise). Keskeisiä vaiheita ovat:
- pohjaviinin eli perusviinin valmistus
- sekundäärinen käyminen pullossa, joka synnyttää kuplat
- kypsytys sakkojen (les) päällä, mikä lisää makujen syvyyttä
- dégorgement (sakan poistaminen) ja tarvittaessa lisätty sokeriliuos (dosage) ennen sulkemista
Kypsytys pullossa antaa samppanjalle monipuolisen aromiston: omenoita ja sitrusta nuorempina, sekä paahteisia, paahteisia ja briossin sävyjä pidemmässä säilytyksessä.
Tyylit ja makeusasteet
Samppanjaa valmistetaan useissa tyyleissä: kuivia (Brut, Extra Brut, Brut Nature), puolikuivia (Extra Dry, Sec) ja makeampia (Demi-Sec). Usein myydyin tyyli on Brut, joka on kuiva ja monikäyttöinen.
Luokittelu ja ikääntyminen
Samppanja voi olla non-vintage (NV, sekoitus useiden vuosien rypäleistä) tai vintage (vuosikertasanppanja, julkaistu vain erityisen hyvistä vuosista). AOC-sääntöjen mukaan non-vintage-samppanjat kypsytetään yleensä vähintään noin 15 kuukautta, kun taas vuosikertasanppanjat kypsyvät usein vähintään 3 vuotta tai pidempään, mikä vaikuttaa makujen syvyyteen.
Tuottajat ja käytännöt
Champagnessa on isoja taloja (maisons), jotka tekevät laajoja sekoituksia, sekä pienempiä viininviljelijöitä (growereita, vignerons), jotka valmistavat usein erillisiä, terroirille ominaisia samppanjoita. Tunnettuja suuria nimiä ovat esim. Moët & Chandon, Veuve Clicquot ja Dom Pérignon (historiallisesti yhdistetty nimeksi, mutta Dom Pérignon on myös vuosikertatuote). On syytä muistaa, että vaikka munkki Dom Pérignon liittyy legendaan samppanjan kehityksestä, kuplien kehitykseen liittyi useita tekijöitä ja kehitysvaiheita.
Tarjoilu ja yhdistely ruoan kanssa
Samppanja tarjoillaan tyypillisesti hyvin viilennettynä, noin 8–10 °C. Flöytin sijaan laajempi tulppaanin tai valkoviinilasin muotoinen lasi päästää aromit paremmin esiin. Samppanja sopii juhlahetkiin, mutta myös ruoan kanssa: kuiva samppanja toimii erinomaisesti äyriäisten, simpukoiden, savustetun kalan, frittattujen ruokien ja monien juustojen kanssa. Makeammat tyylit yhdistyvät paremmin jälkiruokiin.
Suojattu nimitys ja termin oikea käyttö
Samppanjan nimitys on suojattu: vain Champagnen AOC -alueelta peräisin olevaa kuohuviiniä saa kutsua samppanjaksi. Muiden alueiden kuohuviinejä (esim. asti, cava, crémant) ei tule kutsua samppanjaksi. Tämä ero on sekä laillinen että maun kannalta merkittävä.
Samppanja on monipuolinen ja arvostettu kuohuviini, jolla on pitkät perinteet ja tiukat laatustandardit. Se voi olla yksinkertaisen raikas tai monimutkainen ja ikääntynyt riippuen valmistustavasta, rypälelajikkeista ja kypsytysajasta.
