Tšukotskin autonominen piirikunta — Venäjän itäisin alue, rajanaapuri Alaskalle
Tšukotskin autonominen piirikunta — Venäjän itäisin alue ja Alaskan merirajanaapuri: arktinen luonto, alkuperäiskulttuurit ja strateginen sijainti.
Tshukotkan autonominen piirikunta on itäisin kaikista Venäjän 85 federaatiosubjektista. Se sijaitsee Venäjän Aasian puoleisessa osassa ja kuuluu hallinnollisesti Kaukoidän piiriin. Kaukoidän piiriin kuuluu myös kymmenen muuta liittovaltion subjektia. Tshukotkalla on myös yhteinen kansainvälinen meriraja Yhdysvaltojen Alaskan kanssa.
Sijainti ja rajat
Tšukotka ulottuu Pohjois-Tyynen valtameren rannikolta Koillis- Jäämeren rannikkoalueille. Alueen länsiosat rajautuvat muiden Itä-Venäjän alueiden kanssa, mutta sen itäinen ja pohjoisrannikko avautuvat arktisille merialueille. Meriraja Yhdysvaltojen Alaskan kanssa kulkee Beringin salmen kohdalla; tunnettuja maamerkkejä rajaseudulla ovat Diomeden saaret, joiden välillä kansainvälinen päivä eroaa vuorokaudella.
Luonto ja ilmasto
Tšukotka on suurelta osin tundraa ja naispuolista arktista erämaata. Pinta-ala on laaja, noin 737 700 neliökilometriä, mutta väestöä on vähän, joten asutus on hajanaista. Alueella on pysyvää routaa (permafrost), alhainen kasvillisuus ja karut olosuhteet. Eläimistöön kuuluvat mm. napajääkarhu, valaslajit, hylkeet, sekä perinteisesti ihmisten toimeentulon kannalta tärkeät porot ja villieläimet.
Väestö ja kulttuuri
Tšukotkassa asuu arviolta noin 50 000 ihmistä, mikä tekee siitä yhden harvimmin asutuista federaatioalueista. Väestö koostuu venäläisistä kaupunkiin muuttaneista ja alkuperäiskansoista, erityisesti tšuktsista (Chukchi) ja siperialaisista yupikeista (Siberian Yupik). Alkuperäiskansojen elämä perustuu yhä osin perinteisiin elinkeinoihin kuten poronhoitoon, kalastukseen ja merieläinten metsästykseen. Kulttuurissa näkyvät perinteiset käsityöt, laulut ja tarinat sekä moderni arktinen elämäntapa.
Talous ja infrastruktuuri
Alueen talous perustuu luonnonvaroihin ja perinteisiin elinkeinoihin. Tärkeitä sektoreita ovat kalastus, merieläinten käyttö, poronhoito sekä kaivostoiminta (mm. malmit ja jalometallit). Lisäksi arktinen sijainti ja strateginen asema tekevät alueesta merkittävän huomioitavan kohteen Pohjoisen merireitin kehittyessä ja resurssien hyödyntämisen kasvaessa.
Infrastruktuuri on kehittymätöntä verrattuna Venäjän länsimaisiin osiin: tiet ja lentoyhteydet yhdistävät pääasiallisesti suuremmat keskukset, ja monet kylät ovat saavutettavissa vain meriteitse tai talvella jääteitä pitkin. Alueella on kuitenkin satamia ja lentoasemia, jotka palvelevat sekä siviili- että huoltotoimintaa.
Hallinto ja asutuskeskukset
Tšukotkan hallinnollinen keskus on Anadyr, joka on alueen suurin kaupunki ja hallintokeskus. Muita merkittäviä asutuskeskuksia ovat muun muassa Pevek, Bilibino, Provideniya ja Lavrentiya. Alue on jaettu useisiin hallinnollisiin piireihin (rayoneihin), joiden tehtävä on hoitaa paikallista hallintoa ja palveluja laajalla, harvaanasutulla alueella.
Historia ja strateginen merkitys
Alueella on pitkä historia, joka yhdistää alkuperäiskansojen perinteet ja venäläisen tutkimus- ja kolonisaatiovaiheen. Kylmän sodan aikana Tšukotkalla oli sotilaallista merkitystä strategisen sijaintinsa vuoksi; nykyisin sen merkitys korostuu arktisten reittien ja luonnonvarojen hyödyntämisen myötä. Ilmastonmuutos ja arktisen alueen avautuminen merenkululle ovat lisänneet kansainvälistä kiinnostusta aluetta kohtaan.
Haasteet ja tulevaisuus
Tšukotka kohtaa monia haasteita: pitkät etäisyydet, ankara ilmasto, väestön harvinaisuus ja infrastruktuurin kehittämisen tarve. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa permafrostiin ja paikallisiin elinkeinoihin, mutta samalla avaa mahdollisuuksia merenkululle ja resurssien hyödyntämiselle. Alueen tulevaisuus riippuu sekä paikallisesta elinvoimasta että valtakunnallisesta ja kansainvälisestä politiikasta arktisella alueella.
Yhteenvetona: Tšukotkan autonominen piirikunta on laaja, harvaan asuttu ja monella tapaa ainutlaatuinen osa Venäjän Kaukoitää, jolla on sekä kulttuurista perintöä alkuperäiskansoilta että kasvavaa strategista ja taloudellista merkitystä arktisessa ympäristössä.
Historia
Muinaisina aikoina nykyinen Tshukotkan alue yhdistettiin Pohjois-Amerikkaan maasillalla, joka tunnetaan nimellä Beringia. Ihmisten uskottiin ensin siirtyneen Amerikkaan tätä reittiä pitkin. Myöhemmin alueella asuivat tšuktšit ja muut alkuperäisasukkaat. Osa näistä alkuasukkaista on sukua inuiiteille. 1600-luvulla venäläiset saapuivat ensimmäisen kerran saadakseen alkuasukkaat hallintaansa. Aluksi Tshukotkan syrjäiseen maahan ei kiinnitetty paljon huomiota. Pian kuitenkin huomattiin sen luonnonvarat ja mahdollisuus käyttää aluetta hyökkäyksiin kauempana sijaitseviin maihin. Tämän jälkeen venäläiset yrittivät useaan otteeseen saada alkuasukkaat väkisin hallintaansa. Nämä yritykset kuitenkin epäonnistuivat. Venäläiset solmivat lopulta rauhan tšuktšien kanssa vuonna 1778. 1800- ja 1900-luvuilla myös muut ulkomaiset vallat yrittivät vallata alueen maata ja luonnonvaroja. Venäläiset karkottivat ne kuitenkin pois. Venäläiset olivat yhä huolestuneempia heidän läsnäolostaan. Neuvostoliiton aikana alkuasukkaat otettiin valtion valvontaan ja heidät pakotettiin asumaan uudelleen. Alueelle rakennettiin myös useita gulageja. Toisen maailmansodan alettua alueelta louhittiin tinaa ja paljon myöhemmin kultaa. Tina ja kulta käytettiin sotatoimien rahoittamiseen. Neuvostoliiton hajotessa vuonna 1991 Tshukotka julisti irtautuvansa ja siirtyi Venäjän alaisuuteen. Se on edelleen autonominen maakunta tähän päivään asti.
Maantiede
Tshukotka on Venäjän ja Aasian mantereen itäisin kohta. Sen erottaa Alaskasta, Yhdysvalloista, Beringinsalmi ja kansainvälinen päivämääräraja. Tshukotka sijaitsee Siperian koillisosassa. Tämän vuoksi siellä vallitsee polaarinen tundrailmasto, jossa on pitkät, kylmät talvet ja lyhyet, leudot kesät. Ilmaston vuoksi alueella ei sada paljon. Myös maa on enimmäkseen jäässä. Maisema on enimmäkseen karua, ja eläimiä ja kasveja on vähän. Alueella on kuitenkin runsaasti mineraaleja. Tshukotkan pohjoispuolella sijaitseva Wrangelin saari on Unescon maailmanperintökohde.
Demografiset tiedot
Tietojen mukaan Tšukotkan väestö on vähentynyt Neuvostoliiton lopusta lähtien. Noin 65 prosenttia väestöstä asuu kaupungeissa. Etnisiä tšuktšeja on noin kolmannes väestöstä. Venäläisten osuus väestöstä on noin puolet. Loput väestöstä koostuu muista paikallisista etnisistä ryhmistä. Useimmat tšuktšit harjoittavat joko shamanismia, joka on uskomus, jossa palvotaan henkiä ja luontoa, tai ortodoksista kristinuskoa. Tšukotkassa opetetaan ja käytetään yleisesti venäjää. Tšuktšien kielen käyttö vähenee, ja sitä käytetään lähinnä kotona. Sitä yritetään parhaillaan tehdä jälleen suosituksi.
Venäjän presidentti Dmitri Medvedev Tšukotkassa vuonna 2008.
Talous
Tshukotkan talous on enimmäkseen riippuvainen mineraalien, kuten hiilen, kullan, maakaasun ja öljyn, louhinnasta. Suurin osa Tšukotkan väestöstä on töissä kaivostoimintaa harjoittavissa suuryrityksissä. Muu maaseutuväestö harjoittaa edelleen poronhoitoa, valaanpyyntiä ja kalastusta. Viljanviljely ja eläinten kasvatus eivät useimmiten ole mahdollisia ilmaston vuoksi. Lisäksi pohjoisen merireitin kautta käytävän merikaupan odotetaan parantavan taloutta. Tämän merireitin odotetaan valmistuvan tulevaisuudessa.
Politiikka
Tšukotkan kuvernööri on okrugin johtaja. Kuvernööri valitaan yleisöäänestyksellä joka viides vuosi. Tšukotkan autonomisen piirikunnan duuma on piirikunnan parlamentti. Duuman jäsenet valitaan samoin yleisöäänestyksellä joka viides vuosi. Parlamentissa on nyt 15 jäsentä. Enemmistö näistä duuman lainsäätäjistä kuuluu tällä hetkellä Yhtenäinen Venäjä -puolueeseen. Yhtenäinen Venäjä -puolue on Venäjän valtapuolue. Roman Abramovitš, Tšukotkan entinen kuvernööri, on kuuluisa Chelsean jalkapalloseuran omistajana. Hän on lahjoittanut yli 2,5 miljardia dollaria koulujen, sairaaloiden ja rakennusten rakentamiseen Tšukotkaan.
Kuljetus
Tshukotkassa ei ole rautateitä eikä monia teitä, mikä vaikeuttaa matkustamista. Suurin osa kaukomatkoista tehdään meritse tai lentäen. Tšukotkassa on useita lentokenttiä, kuten Ugolnyn lentokenttä. Kansainvälisiä lentoja ei kuitenkaan ole. Tshukotkaan saapuminen edellyttää erityislupia, koska alue sijaitsee kansainvälisen rajan varrella.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Missä sijaitsee Tšukotkan autonominen piirikunta?
V: Tšukotkan autonominen piirikunta sijaitsee Venäjän Aasian puoleisessa osassa.
K: Mikä on Tšukotkan autonomisen piirin sijainnin merkitys?
V: Tshukotka on Venäjän 85 liittovaltion alueesta itäisin.
K: Miten Tshukotkan autonomista piirikuntaa hallinnoidaan?
V: Tshukotka on ryhmitelty ja sitä hallinnoidaan osana Kaukoidän aluetta, johon kuuluu myös kymmenen muuta liittovaltion aluetta.
Kysymys: Millä maalla on yhteinen kansainvälinen meriraja Tšukotkan kanssa?
V: Yhdysvaltojen Alaskalla on yhteinen kansainvälinen meriraja Tšukotkan kanssa.
Kysymys: Kuinka monta liittovaltion aluetta kuuluu Kaukoidän piirikuntaan?
V: Kaukoidän piiriin kuuluu Tshukotkan lisäksi kymmenen muuta liittovaltion aluetta.
K: Mikä on käsiteltävän alueen täydellinen nimi?
V: Käsiteltävänä olevan alueen täydellinen nimi on Tšukotkan autonominen piirikunta.
K: Missä osassa Venäjää Tšukotkan autonominen piirikunta sijaitsee?
V: Tshukotkan autonominen piirikunta sijaitsee Venäjän Aasian puoleisessa osassa.
Etsiä