AlegsaOnline.com

Kruppi (kurkunpääntulehdus): oireet, syyt ja hoito lapsilla

Kruppi lapsilla: tunnista haukkuva yskä, stridor ja käheys. Oireet pahenevat öisin — syyt, ensiapu ja tehokas hoito (steroidit, tarvittaessa epinefriini) helposti luettuna.

Tekijä: Leandro Alegsa

28-03-2026

Kruppi (engl. croup) on yleensä virusperäinen tulehdus, joka aiheuttaa kurkunpään (larynx) ja hengitysteiden limakalvojen turvotusta. Tämä turvotus kaventaa hengitysteitä ja vaikeuttaa normaalia hengitystä. Kruppiin liittyy tyypillisesti haukkuva yskä, stridor (korkea, vinkuva hengityksen ääni erityisesti sisäänhengityksessä) ja käheys. Oireet pahenevat usein öisin, ja kuume voi esiintyä riippuen taudin aiheuttajasta.

Oireet

Haukkuva, koiran haukuntaa muistuttava yskä (yskää).
Stridor eli vinkuna hengityksessä (erityisesti sisäänhengityksessä).
Käheys ja rohina äänessä.
Kuume ja yleistilan lasku.
Vaikeammissa tapauksissa hengitysvaikeus, sisäänveto (rintakehän ja solisluun välinen retarget), nopea hengitys, ihon sinertävyys (syanoosi) ja poikkeava väsyminen.

Syyt ja riskitekijät

Kruppi johtuu tavallisimmin viruksista, erityisesti parainfluenssavirusryhmän virusinfektioista. Myös muut hengitystievirukset kuten RSV, influenssavirus ja adenovirus voivat aiheuttaa kruppia. Kruppi on yleisin 6 kuukauden ja 3–5 vuoden iän välillä, mutta sitä voi esiintyä sekä nuoremmilla että vähän vanhemmilla lapsilla. Jotkut lapset saavat toistuvia oireita (spasmodinen kruppi), joka voi liittyä allergioihin, refluksioon tai herkkyyteen hengitystieärsykkeille.

Diagnoosi

Diagnoosi perustuu yleensä oireisiin ja lääkärin kliiniseen arvioon. Lääkäri sulkee pois muita mahdollisuuksia, kuten hengitysteihin juuttunutta vierasesinettä tai vakavampaa alahengitystieinfektiota. Yleensä röntgenkuvia, verikokeita tai viljelynäytteitä ei tarvita, ellei tilanne ole epäselvä tai vakava.

Hoito

Hoito on pääosin oireenmukaista ja kotona annettavaa tukea, mutta vaikeammissa tapauksissa tarvitaan lääkärin hoitoa sairaalassa.

Kortikosteroidit: Yksi suun kautta annettava kortikosteroidiannos (esim. deksametasoni) vähentää kurkunpään turvotusta, lyhentää oireiden kestoa ja pienentää tarvetta sairaalahoitoon. Steroidien käyttö on yleinen ja tehokas hoito.
Nebulisoitu epinefriini: Vakavammissa tapauksissa voidaan antaa sumutuksena (nebulisaattorilla) epinefriiniä, mikä voi nopeasti vähentää turvotusta ja helpottaa hengitystä. Sen vaikutus on kuitenkin lyhytaikainen, ja potilasta seurataan tarkasti.
Tukihoito kotona: Rauhoittaminen (lapsen itku voi pahentaa hengitysvaikeutta), pystyasento, riittävä nesteen saanti ja tarvittaessa viileä tai kostea ilma voivat helpottaa oireita. Vaikka kostean ilman vaikutuksesta on epäselvyyttä, monille vanhemmille ja lapsille viileä yöilma tai suihkusta tuleva höyry tuntuu hyödyttävän lyhytaikaisesti.
Happiterapia ja tehohoito: Tarvittaessa sairaalassa annetaan happea, ja erittäin vaikeissa tapauksissa voi olla tarpeen intubaation tai muu hengityksen tukitoimi.

Käytännön neuvot vanhemmille

Pysy rauhallisena: lapsen rauhoittaminen helpottaa hengitystä.
Pidä lapsi pystyasennossa sylissä, tämä helpottaa hengittämistä.
Tarjoa juotavaa säännöllisesti, mutta vältä pakottamista jos hengitys on hyvin vaikeaa.
Älä anna kotikonsteja, jotka voivat vaarantaa lasta; jos epäilet vakavaa hengitysvaikeutta, hakeudu heti hoitoon.

Milloin hakeutua välittömästi hoitoon

Ota yhteys päivystykseen tai soita hätänumeroon, jos lapsella on jokin seuraavista:

Stridor levossa (ei vain yskän tai itkun aikana), merkittävä hengitysvaikeus tai voimakas sisäänveto.
Nopea hengitys, kalpeus tai sinertävä ihonväri (syanoosi).
Heikentynyt tajunnantaso, poikkeava väsyminen tai kyvyttömyys juoda/ottaa nestettä.

Ennuste ja ehkäisy

Kruppi on yleensä itsestään rajoittuva sairaus, ja useimmat lapset toipuvat muutamassa päivässä tai viikon sisällä. Harvoin tauti etenee niin vaikeaksi, että tarvitaan pitkäaikaista sairaalahoidon tai hengitystuen jatkamista. Influenssaa vastaan rokottaminen voi osaltaan vähentää influenssasta johtuvan kruppitapauksen riskiä; parainfluenssavirukselle ei ole laajaa rokotetta.

Kruppi on yleinen. Arvioiden mukaan jopa noin 10–15 % lapsista saa elämänsä aikana jonkinasteisen kruppikohtauksen, ja tauti on yleisimmin iältään 6 kuukauden ja noin 3–5 vuoden välillä. Teini-ikäiset ja aikuiset sairastuvat harvemmin.

Merkit ja oireet

Stridor

Sisään- ja uloshengitysstridori 13 kuukauden ikäisellä lapsella, jolla oli kurkkukierre.

Ongelmia tämän tiedoston kuuntelemisessa? Katso mediaohjeet.

Croupin oireita ovat "haukkuva" yskä, stridor (korkea ääni yleensä sisäänhengityksen aikana), käheys ja hengitysvaikeudet, jotka pahenevat öisin. Haukkuva yskä voi kuulostaa hylkeen tai merileijonan yskältä. Itku voi pahentaa hengityksen vinkumista; vinkuminen voi tarkoittaa, että hengitystiet ovat ahtautuneet. Krupin pahentuessa hengityksen vinkuminen voi vähentyä.

Muita oireita ovat kuume, flunssalle tyypilliset oireet ja kylkiluiden välisen ihon vetäytyminen sisään, kun lapsi hengittää. Kuolaaminen tai sairaan näköinen olo voi merkitä eri sairautta. Virusinfektio johtaa kurkun ja hengitysteiden turvotukseen, joka voi vaikeuttaa hengittämistä.

Aiheuttaa

Useimmiten kuppa johtuu virusinfektiosta. Jotkut ihmiset kutsuvat vaikeaa kurkunpään kurkunpääntulehdusta krupiksi. Tämän taudin aiheuttaa lievempi virus. Croup voi olla myös kurkunpään kurkkukipulääke, bakteeriperäinen trakeiitti, laryngotrakeobronkiitti ja laryngotrakeobronkopneumoniitti. Nämä taudit ovat bakteerien aiheuttamia ja vakavampia.

Virus

75 prosentissa tapauksista parainfluenssavirus, pääasiassa tyypit 1 ja 2, aiheuttaa kupan. Muita viruksia, jotka voivat aiheuttaa kruppia, ovat A- ja B-influenssa, tuhkarokko, adenovirus ja hengitystieinfektiovirus (RSV). Kouristelevassa krupissa (kruppi, jossa esiintyy haukkumista) ei ole tavanomaisia infektion merkkejä, kuten kuumetta, kurkkukipua ja kohonnutta valkosolujen määrää). Kouristelevan krupin hoito on sama kuin tavallisen krupin hoito.

Bakteeri

Bakteeriperäiseen kruppiin kuuluvat kurkunpään kurkkumätä, bakteeriperäinen trakeiitti, laryngotrakeobronkiitti ja laryngotrakeobronkopneumoniitti. Corynebacterium diphtheriae aiheuttaa kurkunpään kurkkumätä; bakteeritrakeiitti, kurkunpään trakeobronkiitti ja kurkunpään trakeobronkopneumoniitti johtuvat virusinfektiosta, jota seuraa bakteeri-infektio. Yleisimmät kruppia aiheuttavat bakteerit ovatStaphylococcus aureus, Streptococcus pneumoniae, Hemophilus influenzae ja Moraxella catarrhalis.

Diagnoosi

Westley Score: Westleyley: Krupin vaikeusasteen luokittelu
Ominaisuus	Tälle ominaisuudelle annettujen pisteiden määrä
Ominaisuus	0	1	2	3	4	5
Rintakehän seinämän vetäytyminen	Ei ole	Lievä	Kohtalainen	Vakava
Stridor	Ei ole	Withagitation	Lepotilassa
Syanoosi	Ei ole				Withagitation	Lepotilassa
Tajunnan taso	Normaali					Disoriented
Ilman tulo	Normaali	Vähentynyt	Väheni huomattavasti

Kruppi diagnosoidaan oireiden perusteella. Ensin on varmistettava, ettei kyseessä ole jokin muu sairaus, joka voi tukkia ylähengitystiet, erityisesti epiglottiitti (henkitorvea tai henkitorvea peittävän kudoksen tulehdus) , jokin hengitysteissä, subglottinen ahtauma (hengitysteiden ahtautuminen äänihuulten alapuolella), angioedeema (turvotus ihon alla), retrofaryngeaalinen absessi (mätä kurkun takaosassa) ja bakteeritrakeiitti (bakteeri-infektio henkitorvessa).

Kaulan röntgenkuvaus ei ole rutiinitutkimus, mutta jos se tehdään, siinä voidaan havaita henkitorven ahtauma, jota kutsutaan tornin merkiksi, koska sen kapea muoto muistuttaa kirkon tornia. Puolessa tapauksista tornimerkkiä ei esiinny.

Verikokeet ja virusviljelyt (virustutkimukset) voivat ärsyttää hengitysteitä. Virusviljelyjä, jotka saadaan nenänielun aspiraatiolla (käyttämällä putkea, jolla imetään limaa nenästä), käytetään tarkan syyn varmistamiseen. Nämä viljelmät on rajoitettu tutkimustyötä tekeviin henkilöihin. Jos henkilö ei parane tavanomaisella hoidolla, voidaan tehdä lisätestejä bakteerien löytämiseksi.

Vakavuusaste

Yleisin järjestelmä krupin vaikeusasteen kuvaamiseen on Westleyn pistemäärä. Tätä testiä käytetään tutkimuksessa, mutta se ei auta kruppia sairastavaa henkilöä. Pisteitä annetaan viidestä tekijästä: tajunnan taso, syanoosi (ihon sininen väri), stridor (hengityksen vinkuminen), ilman sisäänpääsy ja retraktions (rintakehän ihon vetäytyminen sisäänpäin). Oikealla olevassa taulukossa luetellaan kullekin tekijälle annetut pisteet; lopullinen pistemäärä on 0-17.

Kokonaispistemäärä ≤ 2 pistettä tarkoittaa lievää kuroumaa. Henkilöllä voi olla haukkuvaa yskää ja käheyttä, mutta hänellä ei ole stridoria (hengityksen vinkumista) levossa.
Kokonaispistemäärä 3-5 tarkoittaa keskivaikeaa kruppia - henkilöllä on hengityksen vinkumista, mutta vain vähän muita oireita.
Kokonaispistemäärä 6-11 on vakava kruppi. Potilaalla on selvää hengityksen vinkumista ja rintakehän seinämän iho vetäytyy tai vetäytyy sisään.
Kokonaispistemäärä ≥ 12 tarkoittaa, että hengitysvajaus on mahdollinen. Haukottavaa yskää ja hengityksen vinkumista ei aina esiinny tässä vaiheessa.

85 prosentilla päivystyspoliklinikalle tulevista lapsista on lievä sairaus. Vakava kruppi on harvinainen - alle 1 % tapauksista.

Ennaltaehkäisy

Influenssan ja kurkkumädän rokottaminen (rokotteet) voi ehkäistä kupan.

Hoito

On tärkeää, että kruppia sairastava lapsi pysyy mahdollisimman rauhallisena. Lapsille annetaan usein steroideja, mutta vakavissa tapauksissa käytetään adrenaliinia. Jos veren happipitoisuus on alle 92 %, lapsi tarvitsee happea. Vaikeaa kruppia sairastavat voidaan ottaa sairaalaan tarkkailuun. Jos happea tarvitaan, "blow-by"-annostelu (happilähteen pitäminen lapsen kasvojen lähellä) on parempi kuin happinaamari, koska se ei todennäköisesti järkytä lasta niin paljon kuin happinaamari. Hoidon avulla alle 0,2 % ihmisistä tarvitsee endotrakeaalista intubaatiota (hengitysteihin asetettava putki).

Steroidit

Kortikosteroideja, kuten deksametasonia ja budesonidia, voidaan käyttää krupin hoitoon. Ihmisten vointi alkaa parantua huomattavasti kuuden tunnin kuluessa steroidien ottamisesta. Steroidit tehoavat, kun ne annetaan suun kautta, injektiona tai inhalaationa (hengittämällä sisään), mutta paras tapa on ottaa ne suun kautta. Useimmiten yksi annos riittää. Deksametasonin annokset 0,15, 0,3 ja 0,6 mg/kg näyttävät olevan yhtä hyviä.

Adrenaliini

Keskivaikeaa tai vaikeaa kruppia voidaan auttaa epinefriinin sumuttamisella (hengitettävä liuos, joka laajentaa hengitysteitä). Vaikka adrenaliini vähentää krupin vaikeusastetta 10-30 minuutissa, vaikutus kestää vain noin 2 tuntia. Jos oireet paranevat 2-4 tuntia hoidon jälkeen eikä muita komplikaatioita esiinny, lapsi voi yleensä lähteä sairaalasta.

Muut

Ei ole riittävästi näyttöä siitä, että muista krupin hoidoista olisi apua. Kliiniset tutkimukset eivät osoita, että kuuman höyryn tai kostutetun ilman hengittämisestä olisi apua, ja nykyisin sitä käytetäänkin harvoin. Lääketieteen ammattilaiset eivät halua ihmisten käyttävän yskänlääkkeitä, jotka sisältävät trimetorfaania ja/tai guiafenesiinia. Kliiniset tutkimukset eivät myöskään tue helioxin (heliumin ja hapen seos) hengittämistä hengityksen helpottamiseksi. Koska suurin osa kruppi-tapauksista on sairauksia, antibiootteja ei käytetä, ellei epäillä myös bakteereja. Antibiootteja vankomysiiniä ja kefotaksiimia suositellaan bakteeri-infektioihin. Influenssa A- tai B-influenssaan liittyvissä vaikeissa tapauksissa voidaan antaa neuraminidaasin estäjiä.

Todennäköinen tulos

Useimmiten viruksen aiheuttama kurkkumätä on lyhytaikainen sairaus. Kruppi aiheuttaa harvoin kuoleman hengitysvajaukseen ja/tai sydänpysähdykseen. Oireet paranevat kahdessa päivässä, mutta voivat kestää jopa seitsemän päivää. Muita harvinaisia komplikaatioita ovat bakteeriperäinen trakeiitti (henkitorven infektio), keuhkokuume (keuhkotulehdus) ja keuhkopöhö (keuhkoissa oleva neste).

Epidemiologia

Noin 15 % 6 kuukauden ja 5-6 vuoden ikäisistä lapsista sairastuu kruppiin. Kruppi aiheuttaa noin 5 % tämän ikäryhmän sairaalahoitojaksoista. Harvinaisissa tapauksissa jopa 3 kuukauden ikäiset ja 15-vuotiaat lapset sairastuvat kruppiin. Miehet sairastuvat 50 prosenttia useammin kuin naiset, ja kruppi on yleisempi syksyllä.

Historia

Sana croup tulee varhaismodernista englannin kielen verbistä croup, joka tarkoittaa "itkeä käheästi"; nimeä käytettiin taudista ensimmäisen kerran Skotlannissa. Difteriittinen kruppi on tunnettu jo Homeroksen antiikin Kreikan ajoista lähtien. Vuonna 1826 Bretonneau erotti toisistaan viruksesta johtuvan ja kurkkumätästä johtuvan krupin. Ranskalaiset kutsuivat viruksesta johtuvaa kruppia "faux-croupiksi" ja käyttivät "croupia" kurkkumätäbakteerin aiheuttamasta taudista. Kurkkumädän aiheuttama kruppi on tullut lähes tuntemattomaksi, koska useimmat ihmiset ovat saaneet rokotteen.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä aiheuttaa kruupin?

V: Croupin aiheuttaa virus.

K: Mitkä ovat krupin oireet?

V: Kruppia sairastavilla voi olla "haukkuvaa" yskää, stridoria (korkea vinkuva ääni) ja käheyttä.

K: Milloin krupin oireet usein pahenevat?

V: Croupin oireet pahenevat usein yöllä.

K: Mikä on krupin hoito?

V: Steroidien ottaminen suun kautta voi hoitaa kruppia. Joskus epinefriiniä käytetään vaikeammissa tapauksissa.

K: Tarvitaanko kruppiin sairaalahoitoa?

V: Sairaalahoitoa tarvitaan harvoin krupin vuoksi.

K: Miten lääkärit diagnosoivat krupin?

V: Lääkärit päättävät, onko henkilöllä kuppa, kun he ovat sulkeneet pois muut mahdollisuudet (esimerkiksi hengitysteiden vierasesine). Verikokeita, röntgenkuvia ja viljelmiä ei tarvita.

K: Kuka todennäköisimmin sairastuu kruppiin?

V: Noin 15 prosenttia 6 kuukauden ja 5-6 vuoden ikäisistä lapsista sairastuu kruppiin. Teini-ikäiset ja aikuiset sairastuvat harvoin kruppiin.