Piikkitähti (Acanthaster planci) — koralleja syövä sarvikruunu-meritähti
Piikkitähti (Acanthaster planci) — sarvikruunu-meritähti, joka syö koralleja ja uhkaa riuttoja. Tutustu väreihin, yösaaliiseen ja vaikutuksiin Tyynenmeren sekä Intian valtameren riutoilla.
Piikkitähti (Acanthaster planci) on meritähti, joka tunnetaan tavallisesti myös nimellä sarvikruunu- tai piikkitähti. Niiden iho vaihtelee yleensä oranssinpunaisesta purppuranpunaiseen, ja niiden ihossa on keltaisia tai vaaleanpunaisia piikkejä, jotka ovat teräviä ja usein myrkyllisiä. Sarvikruunu on yksi maailman suurimmista meritähdistä: sen halkaisija voi olla jopa kolme metriä, ja sillä voi olla tyypillisesti useita kymmeniä käsivarsia (yleensä noin 7–23). Piikkitähtiä esiintyy lämpimillä merialueilla, muun muassa Tyynenmeren, Intian valtameren ja Punaisenmeren koralliriutoilla.
Ulkonäkö ja myrkyllisyys
Piikkitähdellä on litteä, pyöreähkö runko ja pitkät, terävät piikit, jotka peittävät sen yläpinnan. Väritys vaihtelee alueittain: ne voivat olla hillityn ruskeita tai harmaanvihreitä, mutta joissakin populaatioissa värit ovat hyvin kirkkaita. Näitä kirkkaampia värejä pidetään usein varoitusväreinä, jotka ilmaisevat mahdolliselle saalistajalle, että eläin on myrkyllinen tai epämiellyttävä syötäväksi. Piikit voivat aiheuttaa ihmiselle voimakasta kipua, turvotusta ja paikallista ihovaurioita, joten eläintä ei tule käsitellä paljain käsin.
Ravinto ja saalistustapa
Piikkitähti on lähes yksinomaan korallipolyyppien syöjä: se syö korallipolyppeja pääasiassa öisin. Saalistaessaan se kiipeää korallin päälle, peittää sen osittain vatsapuolellaan ja vapauttaa ruoansulatusentsyymejä ulos vatsan päältä hajottaakseen polypit solutasolle. Tämän jälkeen se imee hajonneen kudoksen — korallin pehmeän osan — ja jättää jälkeensä vaalean korallin luurangon, joka on kuollut. Piikkitähden ruokailu voi tuhota suuria alueita koralliriuttoja, jos yksilöitä on paljon samassa paikassa.
Lisääntyminen ja elinkaari
Piikkitähti lisääntyy ulkoisesti: naaras ja koiras päästävät veteen suuria määriä mätimunia ja siittiöitä, ja hedelmöitys tapahtuu vedessä. Toukkavaihe on planktoninen ja voi kestää useita viikkoja, jolloin tuulen ja virtauksien kuljettamina toukat levittäytyvät laajalle. Toukkien eloonjääntiä lisäävät tekijät, kuten ravinteiden runsaus pintavedessä, voivat johtaa suurten poikasmäärien syntymiseen ja siten paikallisiin populaatio-epäonnistumisiin eli räjähdysmäisiin lisääntymiskausiin.
Ekologinen vaikutus ja aiheuttajat
Piikkitähtien ajoittaiset massapoikkeamat eli "epidemiat" voivat tuhota laajoja alueita koralliriuttoja, mikä heikentää riuttojen monimuotoisuutta ja toiminnallisuutta. Tällaiset puhjaukset liittyvät moniin tekijöihin: ravinteiden lisääntyminen rantavesiin valumien kautta, ylikalastus (joka vähentää piikkitähden luonnollisia saalistajia), ilmastonmuutoksen aiheuttamat stressit koralleille ja satunnaiset luonnolliset vaihtelut. Kun korallit vähenevät, riutan rakenteellinen monimuotoisuus alenee ja koko ekosysteemi kärsii.
Saalistajat ja torjunta
- Luonnollisia saalistajia ovat esimerkiksi jotkin kalat, kilpikonnat ja muut merieläimet, mutta niiden vaikutus ei aina riitä estämään populaation kasvua.
- Ihmisen toteuttamia torjuntamenetelmiä ovat yksittäisten piikkitähden poisto sukeltajien toimesta sekä kohdennetut ruiskutukset (esim. etikkahappo, oksibentsyyliaineet tai erityisesti suunnitellut injektioaineet), jotka johtavat yksilön kuolemaan ilman laajempaa myrkytysriskin leviämistä ympäristöön.
- Seurantaprojektit ja aktiivinen hoito, yhdistettynä rantavesien ravinnekuormituksen vähentämiseen ja kalakantojen suojeluun, auttavat hillitsemään uusia puhjauksia.
Ihmiset ja turvallisuus
Piikkitähti on potentiaalisesti vaarallinen kosketettaessa: sen piikit voivat pistää ja aiheuttaa kipua sekä paikallisia myrkytysoireita. Sukeltajia ja rannoilla liikkuvia kehotetaan välttämään koskettamista. Toisaalta piikkitähden uhka koralliriutoille on myös merkittävä taloudellinen ja ekologinen huolenaihe, sillä riutat tukevat kalastusta, matkailua ja rannikkojen suojelua.
Yhteenveto
Piikkitähti (Acanthaster planci) on näyttävä ja tehokas korallisyöjä, jonka luontainen rooli kuuluu riuttoekosysteemiin, mutta jonka paikalliset populaatiopuhjaukset voivat aiheuttaa laajaa tuhoa. Torjunta vaatii sekä suoraa toimintaa yksilöiden poistamiseksi että pitkäjänteisiä toimenpiteitä, kuten rantavesien laadun parantamista ja luonnollisten saalistajien suojelua, jotta koralliriutat säilyvät tuleville sukupolville.
Epätavallisen kirkkaanvärinen piikkitähti, Thaimaa
Piikkikruunu meritähti
Vaikutus koralliriuttoihin
Sarvikruunu tunnetaan hyvin sen tuhoisista tavoista syödä koralleja erityisesti Great Barrier Reefillä, joka on maailmanperintökohde. Yleensä, kun niitä ei ole liikaa, nämä meritähdet auttavat ylläpitämään koralliriuttaa estämällä nopeammin kasvavia koralleja valtaamasta koralliriuttaa. Kun piikkitähtiä on kuitenkin liikaa, ne voivat tuhota riutan.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on okatähtikala?
V: Tulikruunutähti on eräänlainen meritähti.
K: Minkä värinen on okatähtitähden iho?
V: Tavallisesti piikkitähden iho on oranssinpunainen tai purppuranpunainen, ja sen ihossa on keltaisia tai vaaleanpunaisia piikkejä.
K: Kuinka suuri voi olla kruununpiikkitähti?
V: Tulikruunu on yksi maailman suurimmista meritähdistä, ja sen halkaisija voi olla jopa kolme metriä.
K: Missä piikkitähtitähti elää?
V: Tyrnikruunutähtitähti elää Tyynenmeren, Intian valtameren ja Punaisenmeren lämpimämmillä alueilla.
K: Millä piikkikruunu syö?
V: Piikkikruunu syö vain korallipolyppeja, yleensä öisin.
Kysymys: Miten okaraspääkallokala saa ravintonsa?
V: Piikkikruunu kiipeää saaliinsa päälle, vapauttaa ruoansulatusentsyymejä hajottaakseen ravintonsa ja imee sitten korallipolypin, joka on muuttunut nesteeksi.
K: Miksi joissakin piikkitähden osissa on kirkkaat varoitusvärit?
V: Joissakin osissa sen laajaa levinneisyysaluetta piikkikruunutähtitähti voi olla räikeän kirkkailla varoitusväreillä. Nämä värit varoittavat eläimiä, jotka saattavat haluta syödä sen, että se on myrkyllinen.
Etsiä