Suuri valliriutta: maailman suurin koralliriutta ja UNESCO-kohde
Suuri valliriutta – Australian UNESCO-kohde, maailman suurin koralliriutta. Tutustu sen henkeäsalpaavaan monimuotoisuuteen, uhkiin kuten korallien valkaisuun ja suojelutoimiin.
Iso valliriutta on maailman suurin koralliriutta. Se sijaitsee lähellä Queenslandin rannikkoa Australiassa. Se koostuu lähes 2900 koralliriutasta ja yli 600 saaresta. Se on 327 800 km² suuri ja 2600 km pitkä. Unesco on listannut sen tärkeäksi maailmanperintökohteeksi. Iso valliriutta on suurin elävien olentojen tekemä rakenne. Se voidaan nähdä ulkoavaruudesta. Riutat ovat uhanalaisia. Suuren valliriutan suurin uhka nykyään on korallien valkaisu, joka johtuu ilmaston lämpenemisen aiheuttamasta korkeasta meriveden lämpötilasta. Vuonna 2016 tapahtui kaikkien aikojen pahin koskaan mitattu korallien kuoleminen, joka johtui merten lämpenemisestä Suuren valliriutan ympärillä. Kaksi kolmasosaa 700 kilometrin (435 mailin) pituisesta korallipinta-alasta kuoli yhdeksän kuukauden aikana.
Sijainti ja koko
Iso valliriutta (Great Barrier Reef) ulottuu Pohjois-Queenslandista etelään pitkin Australian itärannikkoa. Alueen muodot, riuttojen määrä ja pinta-ala voivat vaihdella laskentatavasta riippuen, mutta se kattaa satojen kilometrien pituuden ja satoja tuhansia neliökilometrejä merenalaisia ja saaristoalueita. Se on maailman suurin yhtenäinen koralliriutta-alue ja ainoa niin laaja korallijärjestelmä, joka voidaan erottaa avaruudesta.
Elämä ja biodiversiteetti
Suuri valliriutta on ekologisesti erittäin monimuotoinen. Alueella elää tuhansia lajeja, muun muassa kaloja, merikilpikonnia, delfiinejä, haikaloja, koralleja ja lukuisia selkärangattomia. Korallien ohella alueella esiintyy runsaskasvuista meren kasvillisuutta ja monimuotoisia ekosysteemejä kuten mangrovemetsiä ja meriheinikkoniittyjä, jotka toimivat poikasalueina monille lajeille. Riutta on myös tärkeä elinympäristö uhanalaisille lajeille, kuten useille merikilpikonnalajeille ja dugongeille.
Korallien valkaisu ja muut uhat
Korallien valkaisu syntyy, kun korallit joutuvat lämpöstressiin ja menettävät yhteyttämisyhteiseläimensä, zooxanthellat. Ilman näitä leväkumppaneita korallit vaalenevat ja niiden energiavarannot hupenevat — pitkäkestoinen valkaisu voi johtaa laajoihin kuolemisiin.
- Ilmastonmuutos ja merten lämpeneminen — pääuhka, joka lisää valkaisujaksojen todennäköisyyttä.
- Vesien rehevöityminen ja maatalousperäinen ravinnekuormitus — heikentävät veden laatua ja lisäävät kasviplanktonin sekä levien kasvua.
- Tuhoisat sääilmiöt kuten syklonit — voivat aiheuttaa mekaanista vahinkoa riutoille.
- Ennallistumattomat laji-invaasiot ja tautiepidemiat sekä meteoriittien kaltaiset poikkeustapaukset.
- Ihmistoiminnan aiheuttama paine: liikakalastus, rannikkoalueiden kehitys ja turismista aiheutuva häirintä.
Suojaaminen ja hallinta
Suuren valliriutan suojelua koordinoi australialainen Great Barrier Reef Marine Park Authority ja muut kansalliset ja osavaltiolliset toimijat. Suojelutoimia ovat muun muassa kalastuksen rajoitukset, suojavyöhykkeet, vedenlaatua parantavat toimet maatalouden päästöjen vähentämiseksi sekä tutkimus- ja valvontaohjelmat. Myös kansainvälinen yhteistyö ja ilmastopolitiikka ovat keskeisiä, koska ilmastonmuutoksen hillitseminen on ratkaisevaa riuttojen tulevaisuudelle.
Palautumiskyky ja tutkimus
Vaikka koralliriutat voivat palautua valkaisujaksoista, palautuminen vie aikaa ja vaatii toistuvien stressijaksojen välillä riittävästi rauhoittumisaikaa. Tieteellinen tutkimus keskittyy niin ekosysteemin seurannan, ilmastonmuutoksen vaikutusten, kuin mahdollisten sopeutumis- ja ennallistamiskeinojen kehittämiseen. Useat tutkimushankkeet selvittävät myös, mitkä korallilajit ja alueet ovat luonnostaan kestävämpiä lämpöstresseille.
Matkailu ja kestävä käyttö
Suuri valliriutta on suosittu matkailukohde: sen kirkkaat vedet, snorklaus- ja sukellusmahdollisuudet sekä luonnon monimuotoisuus vetävät vuosittain lukuisia vierailijoita. Kestävä matkailu pyrkii minimoimaan vierailijoiden ympäristövaikutukset, opastamaan käyttäytymisestä riutoilla ja tukemaan paikallista suojelutyötä. Turismilla on samalla suuri taloudellinen merkitys alueen asukkaille ja Australialle yleisesti.
Yhteenvetona, Iso valliriutta on ainutlaatuinen luonnonihme ja tärkeä maailmanperintökohde, mutta se on herkän tasapainon varassa. Sen tulevaisuus riippuu sekä paikallisista suojelutoimista että globaalista onnistumisesta ilmastonmuutoksen hillinnässä.
Satelliittikuva osasta Suurta valliriuttaa
Geologia
Riuttatutkimuskeskus on löytänyt puoli miljoonaa vuotta vanhoja korallien jäänteitä. Koralleja on kasvanut alueella jopa 25 miljoonaa vuotta. Korallit eivät ole aina muodostaneet koralliriuttoja.
Suuren valliriutan ikää on vaikea arvioida. Tämä johtuu siitä, että riutta voi kasvaa ja kutistua merenpinnan tason muuttuessa. Koralliriutan halkaisija eli leveys voi kasvaa 1-2 cm vuodessa. Ne voivat myös kasvaa ylöspäin 1-15 cm vuodessa. Koralli ei voi kasvaa, jos vesi on liian syvää (150 metriä tai enemmän), koska se tarvitsee auringon valoa. Ne eivät voi kasvaa veden ulkopuolella (merenpinnan yläpuolella).
Great Barrier Reef Marine Park Authorityn ja Australian Institute of Marine Science -instituutin mukaan nykyinen, elävä riutta alkoi kasvaa noin 20 000 vuotta sitten. Se alkoi kasvaa vanhemman riutan päällä. Tämä tekee riutan alusta aikayksikön. Suuren valliriutan pohjan muodostava maa oli rannikkotasanko. Tasangolla oli joitakin suuria kukkuloita. Osa näistä kukkuloista oli vanhempien riuttojen osia.
Vuodesta 20 000 vuotta sitten vuoteen 6 000 vuotta sitten merenpinta alkoi nousta. Kun se nousi, korallit pystyivät kasvamaan korkeammalla rannikkotasangon kukkuloilla. 13 000 vuotta sitten merenpinta oli 60 metriä nykyistä alempana. Korallit alkoivat kasvaa rannikkotasangon kukkuloiden ympärillä. Niistä tuli mannermaisia saaria. Kun merenpinta nousi korkeammalle, suurin osa näistä mannersaarista peittyi veden alle. Korallit pystyivät sitten kasvamaan kukkuloiden päällä. Näin muodostuivat nykyiset lahdet ja riutat. Suuren valliriutan merenpinta ei ole noussut paljon viimeisten 6 000 vuoden aikana. CRC Reef Research Centre on laskenut, että nykyinen elävä riutta on 6 000-8 000 vuotta vanha.
Kimberleyn alueelta on löydetty hyvin vanhan valliriutan jäänteitä. Tämä sijaitsee Länsi-Australian pohjoisosassa.
Great Barrier Reefin maailmanperintöalue on jaettu 70 eri alueeseen. Näitä kutsutaan bioalueiksi. Jokaisella bioalueella on omat erityiset kasvinsa ja eläimensä. Riutta-alueista 30 on riuttabiorialueita ja 40 muita kuin riuttabiorialueita. Suuren valliriutan pohjoisosassa on nauharantoja ja suistoalueita. Tällaisia riuttoja ei ole muualla Great Barrier Reef -järjestelmässä.
Heron Island, korallisaari Great Barrier Reefin eteläosassa.
Ekologia
Suurella valliriutalla on 1 500 kalalajia ja monia muita eläimiä, leviä ja koralleja. Joukossa on monia haavoittuvia tai uhanalaisia lajeja. Osa niistä esiintyy vain tällä riuttajärjestelmällä.
Nisäkkäät
Suurella valliriutalla on nähty kolmekymmentä valas-, delfiini- ja pyöriäislajia. Näihin kuuluvat muun muassa kääpiöminkovalaat, Indo-Tyynenmeren kyttyräselkädelfiini ja ryhävalas. Suurin osa dugongien populaatiosta elää siellä.
Kilpikonnat ja dugongit
Kuusi merikilpikonnalajia tulee riutalle lisääntymään. Ne ovat vihreä merikilpikonna, nahkaselkäkilpikonna, hawksbill-kilpikonna, loggerhead-kilpikonna, litteäselkäkilpikonna ja oliivikilpikonna. Suurella valliriutalla on kaksi eri ryhmää vihreitä merikilpikonnia. Toinen ryhmä elää riutan pohjoisosassa ja toinen eteläosassa. Viisitoista meriruoholajia houkuttelee dugongeja ja kilpikonnia. Ne tarjoavat myös ravintoa ja suojaa kaloille. Yleisimmät meriruoholajit ovat Halophila ja Halodule.
Muut merieläimet
Suolaisen veden krokotiilit elävät rannikon mangrove- ja suolasoilla lähellä riuttaa. Riutalta ei ole löydetty krokotiilien pesiä. Riutalla olevat suolaisen veden krokotiilit kulkevat pitkiä matkoja. Niitä ei ole paljon riutan ympärillä. Riutalla elää noin 125 hai-, rausku-, räpylä- ja kilpikonnalajia. Riutalla elää noin 5 000 nilviäislajia. Näihin kuuluvat jättiläissimpukka, nuudibranchit ja kartiosimpukat. Piippukaloja on löydetty 49 lajia ja merihevosia yhdeksän lajia. Saarilla elää seitsemän sammakkolajia. Pohjalla elää myös muraali, joka saalistaa kaloja.
Linnut
215 lintulajia käy riutalla tai pesii tai lepäilee saarilla. Näihin kuuluu 22 merilintulajia ja 32 rantalintulajia. Näihin kuuluvat muun muassa merikotka ja ruusutylli. Suurin osa pesimäpaikoista on saarilla Suuren valliriutan pohjois- ja eteläosissa. Noin 1,7 miljoonaa lintua käyttää näitä paikkoja pesintään.
Kasvit
Suuren valliriutan saarilla on 2 195 tunnettua kasvilajia. Näistä kolmea ei esiinny missään muualla. Pohjoisilla saarilla on 300-350 kasvilajia, jotka ovat puuvartisia. Eteläisillä saarilla on 200 ruohovartista kasvia. Whitsundayn alueella on eniten kasvilajeja, 1 141 lajia. Kasvilajit leviävät enimmäkseen kalojen välityksellä.
Merikäärmeet
Suurella valliriutalla elää seitsemäntoista merikäärmelajia. Niiltä kestää noin 4 vuotta tulla tarpeeksi vanhaksi lisääntyäkseen. Ne elävät yleensä merenpohjassa. Ne elävät lämpimissä vesissä jopa 50 metrin syvyydessä. Ne ovat yleisempiä riutan eteläosassa.
Kalat, ascidiat ja bryozoanit.
Riutalla elää yli 1 500 kalalajia. Näihin kuuluvat pellekala, punasimppu, punakurkku-keisari sekä useita napsija- ja korallitaimenlajeja. Riutalla on ainakin 330 lajia merisimpukoita (ascidians). Niiden koko vaihtelee halkaisijaltaan 1 mm-10 cm välillä. Riuttajärjestelmällä elää 300-500 lajia ruohokotiloita. Ne ovat pieniä vesieläimiä, jotka muistuttavat sammalta tai oksia.
Korallit
Riutalla elää neljäsataa korallilajia, sekä kovakoralleja että pehmytkoralleja. Useimmat niistä kutevat ja päästävät irti tuhansia munia valtavissa tapahtumissa. Tätä kutua ohjaa meren lämpötilan nousu. Tämä tapahtuu keväällä, kesällä ja joissakin osissa syksyä osana kuun kuunkiertoa ja päivän ja yön vuorokausisykliä. Suuren valliriutan sisäosan riutat kutevat lokakuun täysikuun jälkeisellä viikolla. Ulommat riutat kutevat marras- ja joulukuussa. Suuren valliriutan yleiset pehmeät korallit kuuluvat 36 eri tyyppiin. Riutalla elää viisisataa merilevä- tai levälajia. Näihin kuuluu kolmetoista Halimeda-lajia. Ne muodostavat jopa 100 metriä leveitä kalkkikumpuja. Niiden pinnalla on miniekosysteemejä, joita on verrattu sademetsän peittoon.
Vihreä merikilpikonna Suurella valliriutalla
Koralli Mackayn riutalla
Ilmastonmuutos
Uuden raportin, Reef Outlook Reportin, mukaan ilmastonmuutos aiheuttaa valtavaa vahinkoa riutalle. Raportin on laatinut Great Barrier Reef Marine Park Authority. Lämpimämpi ja happamampi vesi koralliriutan ympärillä hidastaa kalkkiutumista, jonka avulla koralli kasvaa ja vahvistuu. Korallit valkaistuvat (menettävät värinsä), ja monet riutalla ja sen ympäristössä elävät lajit ovat vaarassa. Australian hallitus on jo käyttänyt 325 miljoonaa Australian dollaria riutan terveyden parantamiseen kahden viime vuoden aikana.
Muut vaarat
Riutan tulevaisuudennäkymiä koskevassa raportissa varoitetaan myös muista riutalle aiheutuvista vaaroista. Näitä olivat muun muassa mantereelta mereen valuva huonolaatuinen vesi. Tämä vesi on saastunut maatilojen hyönteismyrkyistä ja läheisistä kaupungeista peräisin olevasta jätteestä. Rannikon lisääntyvä rakentaminen tuhoaa meren ja rannikon luonnollisia elinympäristöjä. Myös kalastus aiheuttaa jonkin verran vahinkoa.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Luettelo Australian maailmanperintökohteista
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Suuri valliriutta?
V: Suuri valliriutta on maailman suurin koralliriutta, joka sijaitsee lähellä Queenslandin rannikkoa Australiassa.
K: Kuinka monta koralliriuttaa ja saarta Suurella valliriutalla on?
V: Iso valliriutta koostuu lähes 2900 koralliriutasta ja yli 600 saaresta.
K: Kuinka suuri Suuri valliriutta on?
V: Iso valliriutta on 327 800 km2 suuri ja 2600 km pitkä.
K: Miksi Iso valliriutta on merkitty maailmanperintökohteeksi?
V: Unesco on luokitellut Suuren valliriutan tärkeäksi maailmanperintökohteeksi.
K: Mikä on nykyisin suurin uhka Suurelle valliriutalle?
V: Korallien valkaisu, joka johtuu ilmaston lämpenemisen aiheuttamasta korkeasta meriveden lämpötilasta, on nykyisin suurin uhka Suurelle valliriutalle.
Kysymys: Onko Suurella valliriutalla tapahtunut ilmastonmuutoksen aiheuttamaa korallien kuolemista?
V: Kyllä, vuonna 2016 tapahtui kaikkien aikojen pahin koskaan mitattu kuolema, joka johtui merten lämpenemisestä Suuren valliriutan ympärillä. Kaksi kolmasosaa 700 kilometrin (435 mailin) pituisesta korallipinta-alasta kuoli yhdeksän kuukauden aikana.
K: Voiko Suuren valliriutan nähdä avaruudesta?
V: Kyllä, Iso valliriutta näkyy avaruudesta.
Etsiä