Iso valliriutta

Geologia

Riuttatutkimuskeskus on löytänyt puoli miljoonaa vuotta vanhoja korallien jäänteitä. Koralleja on kasvanut alueella jopa 25 miljoonaa vuotta. Korallit eivät ole aina muodostaneet koralliriuttoja.

Suuren valliriutan ikää on vaikea arvioida. Tämä johtuu siitä, että riutta voi kasvaa ja kutistua merenpinnan tason muuttuessa. Koralliriutan halkaisija eli leveys voi kasvaa 1-2 cm vuodessa. Ne voivat myös kasvaa ylöspäin 1-15 cm vuodessa. Koralli ei voi kasvaa, jos vesi on liian syvää (150 metriä tai enemmän), koska se tarvitsee auringon valoa. Ne eivät voi kasvaa veden ulkopuolella (merenpinnan yläpuolella).

Great Barrier Reef Marine Park Authorityn ja Australian Institute of Marine Science -instituutin mukaan nykyinen, elävä riutta alkoi kasvaa noin 20 000 vuotta sitten. Se alkoi kasvaa vanhemman riutan päällä. Tämä tekee riutan alusta aikayksikön. Suuren valliriutan pohjan muodostava maa oli rannikkotasanko. Tasangolla oli joitakin suuria kukkuloita. Osa näistä kukkuloista oli vanhempien riuttojen osia.

Vuodesta 20 000 vuotta sitten vuoteen 6 000 vuotta sitten merenpinta alkoi nousta. Kun se nousi, korallit pystyivät kasvamaan korkeammalla rannikkotasangon kukkuloilla. 13 000 vuotta sitten merenpinta oli 60 metriä nykyistä alempana. Korallit alkoivat kasvaa rannikkotasangon kukkuloiden ympärillä. Niistä tuli mannermaisia saaria. Kun merenpinta nousi korkeammalle, suurin osa näistä mannersaarista peittyi veden alle. Korallit pystyivät sitten kasvamaan kukkuloiden päällä. Näin muodostuivat nykyiset lahdet ja riutat. Suuren valliriutan merenpinta ei ole noussut paljon viimeisten 6 000 vuoden aikana. CRC Reef Research Centre on laskenut, että nykyinen elävä riutta on 6 000-8 000 vuotta vanha.

Kimberleyn alueelta on löydetty hyvin vanhan valliriutan jäänteitä. Tämä sijaitsee Länsi-Australian pohjoisosassa.

Great Barrier Reefin maailmanperintöalue on jaettu 70 eri alueeseen. Näitä kutsutaan bioalueiksi. Jokaisella bioalueella on omat erityiset kasvinsa ja eläimensä. Riutta-alueista 30 on riuttabiorialueita ja 40 muita kuin riuttabiorialueita. Suuren valliriutan pohjoisosassa on nauharantoja ja suistoalueita. Tällaisia riuttoja ei ole muualla Great Barrier Reef -järjestelmässä.

Heron Island, korallisaari Great Barrier Reefin eteläosassa.

Ekologia

Suurella valliriutalla on 1 500 kalalajia ja monia muita eläimiä, leviä ja koralleja. Joukossa on monia haavoittuvia tai uhanalaisia lajeja. Osa niistä esiintyy vain tällä riuttajärjestelmällä.

Nisäkkäät

Suurella valliriutalla on nähty kolmekymmentä valas-, delfiini- ja pyöriäislajia. Näihin kuuluvat muun muassa kääpiöminkovalaat, Indo-Tyynenmeren kyttyräselkädelfiini ja ryhävalas. Suurin osa dugongien populaatiosta elää siellä.

Kilpikonnat ja dugongit

Kuusi merikilpikonnalajia tulee riutalle lisääntymään. Ne ovat vihreä merikilpikonna, nahkaselkäkilpikonna, hawksbill-kilpikonna, loggerhead-kilpikonna, litteäselkäkilpikonna ja oliivikilpikonna. Suurella valliriutalla on kaksi eri ryhmää vihreitä merikilpikonnia. Toinen ryhmä elää riutan pohjoisosassa ja toinen eteläosassa. Viisitoista meriruoholajia houkuttelee dugongeja ja kilpikonnia. Ne tarjoavat myös ravintoa ja suojaa kaloille. Yleisimmät meriruoholajit ovat Halophila ja Halodule.

Muut merieläimet

Suolaisen veden krokotiilit elävät rannikon mangrove- ja suolasoilla lähellä riuttaa. Riutalta ei ole löydetty krokotiilien pesiä. Riutalla olevat suolaisen veden krokotiilit kulkevat pitkiä matkoja. Niitä ei ole paljon riutan ympärillä. Riutalla elää noin 125 hai-, rausku-, räpylä- ja kilpikonnalajia. Riutalla elää noin 5 000 nilviäislajia. Näihin kuuluvat jättiläissimpukka, nuudibranchit ja kartiosimpukat. Piippukaloja on löydetty 49 lajia ja merihevosia yhdeksän lajia. Saarilla elää seitsemän sammakkolajia. Pohjalla elää myös muraali, joka saalistaa kaloja.

Linnut

215 lintulajia käy riutalla tai pesii tai lepäilee saarilla. Näihin kuuluu 22 merilintulajia ja 32 rantalintulajia. Näihin kuuluvat muun muassa merikotka ja ruusutylli. Suurin osa pesimäpaikoista on saarilla Suuren valliriutan pohjois- ja eteläosissa. Noin 1,7 miljoonaa lintua käyttää näitä paikkoja pesintään.

Kasvit

Suuren valliriutan saarilla on 2 195 tunnettua kasvilajia. Näistä kolmea ei esiinny missään muualla. Pohjoisilla saarilla on 300-350 kasvilajia, jotka ovat puuvartisia. Eteläisillä saarilla on 200 ruohovartista kasvia. Whitsundayn alueella on eniten kasvilajeja, 1 141 lajia. Kasvilajit leviävät enimmäkseen kalojen välityksellä.

Merikäärmeet

Suurella valliriutalla elää seitsemäntoista merikäärmelajia. Niiltä kestää noin 4 vuotta tulla tarpeeksi vanhaksi lisääntyäkseen. Ne elävät yleensä merenpohjassa. Ne elävät lämpimissä vesissä jopa 50 metrin syvyydessä. Ne ovat yleisempiä riutan eteläosassa.

Kalat, ascidiat ja bryozoanit.

Riutalla elää yli 1 500 kalalajia. Näihin kuuluvat pellekala, punasimppu, punakurkku-keisari sekä useita napsija- ja korallitaimenlajeja. Riutalla on ainakin 330 lajia merisimpukoita (ascidians). Niiden koko vaihtelee halkaisijaltaan 1 mm-10 cm välillä. Riuttajärjestelmällä elää 300-500 lajia ruohokotiloita. Ne ovat pieniä vesieläimiä, jotka muistuttavat sammalta tai oksia.

Korallit

Riutalla elää neljäsataa korallilajia, sekä kovakoralleja että pehmytkoralleja. Useimmat niistä kutevat ja päästävät irti tuhansia munia valtavissa tapahtumissa. Tätä kutua ohjaa meren lämpötilan nousu. Tämä tapahtuu keväällä, kesällä ja joissakin osissa syksyä osana kuun kuunkiertoa ja päivän ja yön vuorokausisykliä. Suuren valliriutan sisäosan riutat kutevat lokakuun täysikuun jälkeisellä viikolla. Ulommat riutat kutevat marras- ja joulukuussa. Suuren valliriutan yleiset pehmeät korallit kuuluvat 36 eri tyyppiin. Riutalla elää viisisataa merilevä- tai levälajia. Näihin kuuluu kolmetoista Halimeda-lajia. Ne muodostavat jopa 100 metriä leveitä kalkkikumpuja. Niiden pinnalla on miniekosysteemejä, joita on verrattu sademetsän peittoon.

Vihreä merikilpikonna Suurella valliriutalla


Koralli Mackayn riutalla

Ilmastonmuutos

Uuden raportin, Reef Outlook Reportin, mukaan ilmastonmuutos aiheuttaa valtavaa vahinkoa riutalle. Raportin on laatinut Great Barrier Reef Marine Park Authority. Lämpimämpi ja happamampi vesi koralliriutan ympärillä hidastaa kalkkiutumista, jonka avulla koralli kasvaa ja vahvistuu. Korallit valkaistuvat (menettävät värinsä), ja monet riutalla ja sen ympäristössä elävät lajit ovat vaarassa. Australian hallitus on jo käyttänyt 325 miljoonaa Australian dollaria riutan terveyden parantamiseen kahden viime vuoden aikana.

Muut vaarat

Riutan tulevaisuudennäkymiä koskevassa raportissa varoitetaan myös muista riutalle aiheutuvista vaaroista. Näitä olivat muun muassa mantereelta mereen valuva huonolaatuinen vesi. Tämä vesi on saastunut maatilojen hyönteismyrkyistä ja läheisistä kaupungeista peräisin olevasta jätteestä. Rannikon lisääntyvä rakentaminen tuhoaa meren ja rannikon luonnollisia elinympäristöjä. Myös kalastus aiheuttaa jonkin verran vahinkoa.

Aiheeseen liittyvät sivut

• Luettelo Australian maailmanperintökohteista