Mitä on valaistuminen buddhalaisuudessa: bodhi, satori ja nirvana
Syvenny valaistumisen (bodhi, satori) ja nirvanan merkitykseen buddhalaisuudessa, keskitien, moraalin, keskittymisen ja oivalluksen polkuun.
Buddhalaisuudessa valaistuminen (jota kutsutaan intialaisessa buddhalaisuudessa nimellä bodhi tai zen-buddhalaisuudessa nimellä satori) tarkoittaa lopulta sitä, että ihminen oivaltaa elämän perimmäisen luonteen ja vapautuu syntymästä uudelleen eli samsaran kierrosta, koska hän on saavuttanut nirvanan. Kun joku saavuttaa nirvanan, hän ei enää palaa uudelleen kärsimyksen täyttämään olemassaoloon vaan on vapautunut takaisin-syntymän ketjusta.
Valaistumisen ymmärtäminen vaihtelee buddhalaisten koulukuntien välillä, mutta monta perusajatusta yhdistää: valaistuminen merkitsee kolmesta perusymmärryksestä syntyvää sisäistä muutosta — impermanenssin (aineellisten ja mentaalisten ilmiöiden katoavaisuus), kärsimyksen (dukkhan) ja ei-minän (anattan) tunnistamista — sekä riippuvuussuhteiden (dependent origination, pratītyasamutpāda) näkemistä. Tämän oivalluksen seurauksena katoavat siihen liittyvät kiintymykset ja harhakuvitelmat, jotka pitävät ihmistä kiinni kärsimyksessä.
Perinteisesti valaistumiseen johdetaan niin kutsutun keskitien kautta: elämäntapa, joka ei ole äärimmäisen nautinnollinen eikä äärimmäisen ankara. Keskitie yhdistetään kolmen harjoituksen — tai kolmen koulutuksen — kehittämiseen: Sila (eettinen elämä ja moraali), Samadhi (keskittyminen ja meditaation vakauttaminen) ja Prajna (viisaus tai syvä oivallus). Monien munkkien ja nunnien kuvaus on, että täydellinen valaistuminen voi vaatia pitkää kurinalaista harjoitusta ja elämän omistautumista, vaikka jotkin koulukunnat korostavat äkillistä oivallusta.
Erot traditioiden välillä:
- Theravada korostaa asteittaista polkua: moraalinen elämä, meditaatio (esim. vipassana) ja vaiheittainen syventyminen kohti arahaanien eli valaistuneiden tilaa.
- Mahayana painottaa bodhisattvan polkua: valaistumista tavoitellaan myös muiden hyväksi, ja ideaalina on täydellinen buddhan valaistuminen myötätunnon kautta.
- Zen (esim. satori) voi korostaa äkillistä, välitöntä heräämistä, joka usein seuraa intensiivisestä zazen-harjoituksesta tai koanien läpikäymisestä; samaan aikaan zenissä tunnustetaan myös pitkä harjoitus ja integroituminen arkeen.
Valaistumisen luonteesta on erilaisia käytännön ja teoreettisia kuvauksia: jotkut puhuvat asteittaisista tasoista (esim. neljä heräämisen astetta Theravadassa: stream-enterer, once-returner, non-returner, arahant), toiset korostavat yhden suuren läpimurron luonnetta. Myös terminologia vaihtelee: arhat tai arahantit ovat yksilöllisen vapautuksen saavuttaneita, kun taas buddhat ja täydelliset bodhisattvat liittyvät laajempaan, kaikkien olentojen hyväksi tehtävään vapautumistyöhön.
Käytännön polku sisältää usein:
- Eettisen elämän harjoittaminen (puhtaat teot, puhe ja toimeentulo)
- Meditaation eri muotoja (keskittymismeditaatio eli samatha ja läsnäoloon/insightiin tähtäävä vipassana)
- Opetusten ja opettajan ohjauksen sekä yhteisön (sangha) tuki
- Viisauden kasvattaminen opiskelemalla opetuksia, käyttämällä reflektiota ja suuntaamalla mielen harhailevia tapoja kohti selkeämpää näkemystä
Usein on hyödyllistä myös poistaa yleisiä väärinkäsityksiä: valaistuminen ei välttämättä tarkoita täydellistä tiedon lisääntymistä samalla tavalla kuin tieteen tulokset, eikä se yksin merkitse jatkuvaa euforiaa tai tunne-elämän sammumista. Kyse on ennemminkin sisäisestä vapautumisesta ja mielen muuttumisesta siten, että kärsimystä aiheuttava kiinnittyminen ja harhaiset käsitykset vähenevät tai loppuvat.
Lopuksi on hyvä muistaa, että vaikka perinteet kuvaavat valaistumista eri termein ja painotuksin (bodhi, satori, nirvana), niiden yhteinen ydin on samanlainen: päästä irti kärsimyksen toistuvasta kierrosta ja elää viisauden sekä myötätunnon ohjaamana.
Menetelmä
Kun buddhalaiset ovat luoneet vahvan perustan Silalle (moraalille), he valaistuvat meditaation avulla. Kun he harjoittavat Vipassana-meditaatiota, he rentouttavat mielensä ymmärtämällä selkeästi katoavaisuuden lain, mikä puhdistaa heidän mielensä kaikista kiintymyksistä; himo, vastenmielisyys ja harha tuhoutuvat.
Buddha
Siddhartha Gautama (Buddha) on ensimmäinen tunnettu (historiallinen) henkilö, joka saavutti valaistumisen ja oli buddhalaisuuden perustaja. (Buddhalaiset tuntevat hänet Shakyamuni-Buddhana ja uskovat, että Buddhoja on ollut ennen häntä ja tulee olemaan hänen jälkeensä). Hänen elämäntarinansa kerrotaan esimerkkinä siitä, mitä hän oppi.
Elämää palatsissa
Siddhartha oli rikas aristokraatti ja tasavallan hallitsijan poika. Hänen isänsä kävi ennustajan luona, joka ennusti, että Siddharthasta tulisi joko kuningas tai uskonnollinen johtaja. Hänen isänsä halusi, että hänestä tulisi kuningas. Hän antoi Siddharthalle paljon asioita eikä antanut tämän nähdä mitään pahaa. Siddhartha meni naimisiin naisen kanssa ja sai pojan. Hän antoi pojalleen nimen Rahula. Jotkut sanovat, että Siddhartha jätti palatsin ja lähti hengelliselle tielle sinä päivänä, kun hänen poikansa syntyi.
Neljä näköalapaikkaa
Siddhartha meni Shramana-opettajien luo pyytämään apua. Siddhartha matkusti neljä päivää. Ensimmäisenä päivänä hän näki vanhan miehen. Toisena päivänä hän näki sairaan naisen. Kolmantena päivänä hän näki hautajaiset. Se oli hänen ensimmäinen kertansa nähdä kuolema. Neljäntenä päivänä hän näki sadhun (pyhän miehen). Tämä mies oli hyvin köyhä. Siddhartha ajatteli, että mies oli onnellinen, vaikka hän oli köyhä. Siddhartha tiesi myös, että hän ei ollut onnellinen, vaikka oli rikas. Hän päätti lähteä palatsista eikä enää koskaan palata takaisin.
Askeettisuus
Siddhartha käveli metsän läpi. Metsässä hän löysi ryhmän askeetteja. Hän katseli heitä ja ajatteli, että tämä oli tie valaistumiseen. Kuuden vuoden ajan hän eli askeettien kanssa. Jonkin aikaa hän söi yhden riisinjyvän ja joi joesta joka päivä. Eräänä päivänä joella oli vene, jossa oli muusikko oppilaineen. Siddhartha kuuli muusikon sanovan: "Jos jousi on liian kireällä, se katkeaa. Jos se on liian löysällä, se ei soi." Kuultuaan tämän Siddhartha tiesi, että hän halusi löytää keskitien, jotain tehokkaampaa kuin askeettisuus. Hän otti kulhollisen riisiä maidon kanssa eräältä kylän naiselta. Sen jälkeen hän sai voimaa, meditoida valaistumiseen asti.
Valaistuminen
Siddhartha istui Bodhi-puun juurella. Hän lupasi jatkaa meditaatiota, kunnes hän valaistuu. Neljänkymmenen päivän ajan Devaputra Mara, demonien johtaja, yritti pysäyttää Siddharthan. Hän sai Siddharthan ajattelemaan pelottavia asioita. Hän sai demonit yrittämään vahingoittaa Siddharthaa keihäillä, nuolilla, tulella ja kivillä. Siddhartha ei pelännyt niitä ja piti mielensä rauhallisena, ja vahingolliset asiat muuttuivat kukkien ja monien värillisten valojen kaltaisiksi. Sila (moraali), Samadhi (keskittyminen) ja Prajna (oivallus; viisaus) tekivät hänestä valaistuneen. Kun hän oli valaistunut, hän opetti ihmisille 45 vuoden ajan siitä, mitä hän oli oppinut. Hän kuoli ollessaan 80-vuotias.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on valaistuminen buddhalaisuudessa?
V: Valaistuminen buddhalaisuudessa on sitä, kun buddhalainen löytää totuuden elämästä ja lakkaa syntymästä uudelleen, koska hän on saavuttanut nirvanan.
K: Mitä on nirvana?
V: Nirvana on tila, jossa ihminen ei synny uudelleen samsaraan, joka on kärsimystä.
K: Miten joku valaistuu buddhalaisuudessa?
V: Buddhalainen valaistuu noudattamalla keskitietä, joka ei ole liian äärimmäinen kummassakaan elämäntavassa, ei äärimmäisen ylellinen elämä, jossa eletään helposti ja nautinnollisesti, eikä äärimmäisen ankara elämä, jossa eletään kaikkein perustarpeiden minimillä. Ihminen kehittää Silaa (moraalia), Samadhia (keskittymistä) ja Prajnaa (oivallusta tai viisautta).
Kysymys: Mitkä ovat ne kolme ominaisuutta, joita ihminen kehittää valaistumisen aikana buddhalaisuudessa?
V: Kolme ominaisuutta, joita ihminen kehittää valaistumisen aikana buddhalaisuudessa, ovat Sila (moraali), Samadhi (keskittyminen) ja Prajna (oivallus tai viisaus).
K: Kestääkö valaistumisen saavuttaminen buddhalaisuudessa kauan?
V: Kyllä, monien buddhalaismunkkien ja -nunnien mukaan valaistumisen uskotaan vievän hyvin kauan aikaa.
K: Mikä on buddhalaisuuden keskitie?
V: Keskitie buddhalaisuudessa on elämäntapa, joka ei ole liian äärimmäinen kummallakaan tavalla, ei äärimmäisen ylellinen eikä äärimmäisen ankara.
K: Mikä on Zen-buddhalaisuudessa valaistumista vastaava sana?
V: Zen-buddhalaisuudessa valaistumista vastaava sana on satori.
Etsiä