Amazonasjoki (portugaliksi ja espanjaksi myös Rio Amazonas) on maailman suurin joki sen kuljettaman vesimäärän perusteella. Se virtaa Etelä-Amerikan trooppisissa sademetsissä pääosin Brasiliassa, mutta sen lähteet ovat Andien vuoristossa Perussa. Joki kulkee idän suuntaan ja laskee Atlantin valtamereen lähellä päiväntasaajaa.

Amazonas siirtää enemmän vettä kuin maailman kahdeksan seuraavaa suurinta jokea yhteensä ja sillä on maailman suurin valuma-alue. Sen osuus maailman jokien kokonaisvirtaamasta on noin viidennes. Märkäkaudella Amazonin leveys voi paikoin ylittää 190 kilometriä (noin 120 mailia), ja laajat tulvatasangot muuttuvat hetkellisesti vesialueiksi. Kokonsa vuoksi sitä on joskus kutsuttu mereksi, vaikka se ei ole maailman pisin jokijärjestelmä; maailman pisin joki on Niili, ja Amazon on usein luokiteltu toiseksi pisimmäksi riippuen mittaustavasta.

Perustietoja

  • Pituus: arvioitu pituus vaihtelee lähteestä riippuen, yleisesti noin 6 400–7 000 kilometriä eri haaroineen laskettuna.
  • Virtaama: maailman suurin yksittäinen keskimääräinen virtaama, lukema riippuu tarkasta mittauspaikasta mutta on luokkaa 150 000–220 000 m³/s.
  • Valuma-alue: yli 6–7 miljoonan neliökilometrin kokoinen alue, joka kattaa suuren osan Etelä-Amerikasta.
  • Tärkeät sivujoet: mm. Madeira, Negro, Purus, Japurá (tunnetaan myös nimellä Caquetá) ja Tapajós.

Ekologia ja biodiversiteetti

Amazonas ja sitä ympäröivä sademetsä muodostavat yhden maailman rikkaimmista ekosysteemeistä. Joen alueella esiintyy tuhansia kalalajeja (useita tuhansia), lukuisia nisäkäslajeja, lintuja, matelijoita ja hyönteisiä. Tunnettuja lajeja ovat muun muassa amazoninpunasukeltaja eli vaaleanpunainen jokidelfiini (Inia geoffrensis), piraijat, anakondat ja erilaiset kaimani- ja kilpikonnalajit. Joen tulvatasangot eli várzea- ja igapó-alueet tarjoavat tärkeää ravintoa ja lisääntymisympäristöjä monille lajeille.

Ihmiset, liikenne ja talous

Monet alkuperäiskansat ja paikallisyhteisöt asuvat jokilaaksossa ja ovat sopeutuneet elämään tulvien rytmiin. Joella kulkee merkittävä määrä sisävesiliikennettä: Amazoniin ulottuvat laivat aloittavat matkojaan kaupungeista kuten Manaus (Brasilia) ja Iquitos (Peru). Joen rantakansojen toimeentulo perustuu kalastukseen, pienimuotoiseen maatalouteen, kaupankäyntiin ja uudempina vuosikymmeninä myös kaivostoimintaan ja puunkorjuuseen.

Amazonin suisto ja erikoispiirteet

Joen suistoalue on erikoinen: valtava vesimäärä muodostaa laajan estuaarivyöhykkeen, jossa makea vesi ja merivesi kohtaavat. Suistossa on laajoja hiekkasaaria, kuten Marajón saaren ympäristö, ja virtaukset voivat vaikuttaa meriveden suolapitoisuuteen kymmeniä kilometrejä merelle päin. Amazonin valtava kulkeuma tuo merkittävästi sedimenttiä ja ravinteita Atlanttiin.

Uhat ja suojelu

Amazonin ekosysteemi on uhattuna ihmistoiminnan seurauksena. Suurimpia uhkia ovat metsäkato (mm. karjatalouden, maatalouden ja laittoman puunkorjuun vuoksi), kaivostoiminta, öljynetsintä, padot ja vesistöjen saastuminen. Myös ilmastonmuutos voi muuttaa sadanta- ja tulvailmiöitä, mikä vaikuttaa lajeihin ja paikallisyhteisöihin. Suojelutoimet sisältävät kansallispuistoja, suojelualueita, alkuperäiskansojen maa-alueiden tunnustamista ja kansainvälistä yhteistyötä vesistöjen ja metsien säilyttämiseksi.

Amazonas on paitsi geografinen megailmiö myös elintärkeä osa planeettamme ekosysteemiä: se säätelee paikallista ja globaalista ilmastoa, tukee valtavaa lajimäärää ja tarjoaa ihmisille ravinnon, veden ja toimeentulon. Sen säilyttäminen on sekä alueellinen että maailmanlaajuinen haaste.