Amazonasjoki – maailman suurin joki Etelä-Amerikassa
Amazonasjoki – Etelä‑Amerikan valtava vesipääoma: tutustu maailman suurimpaan jokeen, sen jättimäiseen valuma‑alueeseen, ennätysvirtaamaan ja trooppiseen luonnonihmeeseen.
Amazonasjoki (portugaliksi ja espanjaksi myös Rio Amazonas) on maailman suurin joki sen kuljettaman vesimäärän perusteella. Se virtaa Etelä-Amerikan trooppisissa sademetsissä pääosin Brasiliassa, mutta sen lähteet ovat Andien vuoristossa Perussa. Joki kulkee idän suuntaan ja laskee Atlantin valtamereen lähellä päiväntasaajaa.
Amazonas siirtää enemmän vettä kuin maailman kahdeksan seuraavaa suurinta jokea yhteensä ja sillä on maailman suurin valuma-alue. Sen osuus maailman jokien kokonaisvirtaamasta on noin viidennes. Märkäkaudella Amazonin leveys voi paikoin ylittää 190 kilometriä (noin 120 mailia), ja laajat tulvatasangot muuttuvat hetkellisesti vesialueiksi. Kokonsa vuoksi sitä on joskus kutsuttu mereksi, vaikka se ei ole maailman pisin jokijärjestelmä; maailman pisin joki on Niili, ja Amazon on usein luokiteltu toiseksi pisimmäksi riippuen mittaustavasta.
Perustietoja
- Pituus: arvioitu pituus vaihtelee lähteestä riippuen, yleisesti noin 6 400–7 000 kilometriä eri haaroineen laskettuna.
- Virtaama: maailman suurin yksittäinen keskimääräinen virtaama, lukema riippuu tarkasta mittauspaikasta mutta on luokkaa 150 000–220 000 m³/s.
- Valuma-alue: yli 6–7 miljoonan neliökilometrin kokoinen alue, joka kattaa suuren osan Etelä-Amerikasta.
- Tärkeät sivujoet: mm. Madeira, Negro, Purus, Japurá (tunnetaan myös nimellä Caquetá) ja Tapajós.
Ekologia ja biodiversiteetti
Amazonas ja sitä ympäröivä sademetsä muodostavat yhden maailman rikkaimmista ekosysteemeistä. Joen alueella esiintyy tuhansia kalalajeja (useita tuhansia), lukuisia nisäkäslajeja, lintuja, matelijoita ja hyönteisiä. Tunnettuja lajeja ovat muun muassa amazoninpunasukeltaja eli vaaleanpunainen jokidelfiini (Inia geoffrensis), piraijat, anakondat ja erilaiset kaimani- ja kilpikonnalajit. Joen tulvatasangot eli várzea- ja igapó-alueet tarjoavat tärkeää ravintoa ja lisääntymisympäristöjä monille lajeille.
Ihmiset, liikenne ja talous
Monet alkuperäiskansat ja paikallisyhteisöt asuvat jokilaaksossa ja ovat sopeutuneet elämään tulvien rytmiin. Joella kulkee merkittävä määrä sisävesiliikennettä: Amazoniin ulottuvat laivat aloittavat matkojaan kaupungeista kuten Manaus (Brasilia) ja Iquitos (Peru). Joen rantakansojen toimeentulo perustuu kalastukseen, pienimuotoiseen maatalouteen, kaupankäyntiin ja uudempina vuosikymmeninä myös kaivostoimintaan ja puunkorjuuseen.
Amazonin suisto ja erikoispiirteet
Joen suistoalue on erikoinen: valtava vesimäärä muodostaa laajan estuaarivyöhykkeen, jossa makea vesi ja merivesi kohtaavat. Suistossa on laajoja hiekkasaaria, kuten Marajón saaren ympäristö, ja virtaukset voivat vaikuttaa meriveden suolapitoisuuteen kymmeniä kilometrejä merelle päin. Amazonin valtava kulkeuma tuo merkittävästi sedimenttiä ja ravinteita Atlanttiin.
Uhat ja suojelu
Amazonin ekosysteemi on uhattuna ihmistoiminnan seurauksena. Suurimpia uhkia ovat metsäkato (mm. karjatalouden, maatalouden ja laittoman puunkorjuun vuoksi), kaivostoiminta, öljynetsintä, padot ja vesistöjen saastuminen. Myös ilmastonmuutos voi muuttaa sadanta- ja tulvailmiöitä, mikä vaikuttaa lajeihin ja paikallisyhteisöihin. Suojelutoimet sisältävät kansallispuistoja, suojelualueita, alkuperäiskansojen maa-alueiden tunnustamista ja kansainvälistä yhteistyötä vesistöjen ja metsien säilyttämiseksi.
Amazonas on paitsi geografinen megailmiö myös elintärkeä osa planeettamme ekosysteemiä: se säätelee paikallista ja globaalista ilmastoa, tukee valtavaa lajimäärää ja tarjoaa ihmisille ravinnon, veden ja toimeentulon. Sen säilyttäminen on sekä alueellinen että maailmanlaajuinen haaste.
Satelliittikuva Amazon-joen suusta
Amazonin vesistöalue ja tärkeimmät joet. Myös Tocantins-joki kuuluu tähän altaaseen, vaikka se ei ole Amazonin sivujoki.
Yleiskatsaus
Kaikilla Amazonin pääuomilla on omat nimensä. Ne alkavat vuorilta (Andeilta) kirkkaana ja happipitoisuudeltaan korkeana vetenä ja yhdistyvät muihin jokiin, kun ne kaikki virtaavat kohti Amazonin suuta.
Amazonin vesi on lopulta täynnä mutaa. Tämä pätee erityisesti sen Rio Negro -sivujokeen). Ravinteikkaassa mudassa elää valtava määrä hyönteisiä, pieniä äyriäisiä ja loisia. Näillä pienillä poikasilla elävät saalistajat, linnut, kalat ja elämä yleensä. Muta aiheuttaa tämän valtavan elämän kirjon. Mudassa on ravinteita, ja siitä ovat riippuvaisia kärpäset ja kalat, kaikki muut eläimet.
Koko ja polku
Se on yksi maailman pisimmistä joista. Sen tarkkaa pituutta on yritetty mitata eri tutkimuksissa. Koska tutkimuksissa on päädytty erilaisiin lukuihin, tarkkaa lukua on vaikea antaa. Pituus muuttuu myös sadekaudella. Useiden Brasiliassa, Espanjassa ja Chilessä tehtyjen tutkimusten mukaan se on maailman pisin joki, pidempi kuin Niili. Niilin pituus on 6 571 kilometriä. Amazonin pituus voi olla 6 937 kilometriä. Espanjalainen sanomalehti El País ilmoittaa sen pituudeksi 6 850 kilometriä (4 260 mi). Vuonna 2007 perulaiset ja brasilialaiset tutkijat laskivat Amazonin pituudeksi 6 800 kilometriä (4 200 mi).
Vuonna 1969 tehdyn tutkimuksen mukaan Amazonin pituus on 6 448 kilometriä. Tämä mitattiin Apurimac-joen osasta. Vielä 1970-luvulle asti luultiin, että Marañón-joki on Amazonin lähde. Vuonna 2001 tutkimusretkikunta havaitsi, että Nevado Mismi oli itse asiassa Amazonin lähde. Toisessa Liman maantieteellisen seuran asiakirjassa Amazonin pituudeksi ilmoitetaan yli 7 000 kilometriä.
Amazonin lähde sijaitsee Andien vuoristossa läntisessä Etelä-Amerikassa. Sieltä se virtaa itään Atlantin valtamereen. Suurin osa valtavasta joesta ja sen lukuisista sivujoista sijaitsee Brasiliassa. Amazonilla on monia paikkoja, joissa joen toisella puolella oleva henkilö ei näe toiselle puolelle. Brasilialaiset kutsuvat Amazonia "jokimereksi". Amazonilla voi purjehtia valtamerestä Peruun asti. Merialukset voivat kulkea Amazonilla koko Brasilian ja suurimman osan Etelä-Amerikkaa halki Perussa sijaitsevaan Iquitosin kaupunkiin asti.
Yksi Amazon-joen ominaispiirre on Brazo Casiquiare, joka yhdistää nämä kaksi vesialuetta Orinoco-jokeen Venezuelassa.
Estuary
Amazonin suisto on noin 330 km leveä. Joen suun leveys mitataan yleensä Cabo do Nortesta Punto Patijocaan. Yleensä Para-joen suuaukko lasketaan mukaan. Se on 60 km (37 mi) leveä, ja se muodostaa Tocantinsinjoen suiston. Suistoalueeseen kuuluu myös Marajón saari, joka sijaitsee Amazonin suulla. Tämä tarkoittaa, että Amazon on suullaan leveämpi kuin koko Thames-joen pituus Englannissa.
Rannikon varrella, lähellä Cabo do Nortea, on monia saaria, jotka ovat osittain veden peitossa. Siellä on myös hiekkarantoja. Atlantin vuorovesi synnyttää aallon, joka ulottuu Amazon-jokeen. Tämä aalto kulkee rannikkoa pitkin noin 420 kilometriä. Tämän vuoroveden synnyttämän aallon ilmiötä kutsutaan vuorovesipurkaukseksi. Paikallisesti se tunnetaan nimellä pororoca. Pororocaa esiintyy siellä, missä vesi on alle 7 metrin (23 jalan) syvyistä. Se alkaa kovalla äänellä ja etenee 15-25 km/h (9-16 mph) nopeudella. Porora on syy siihen, ettei Amazonilla ole suistoa. Meri kuljettaa nopeasti pois Amazonin mukanaan tuoman suuren lietemäärän. Tämän vuoksi suisto ei voi kasvaa rantaviivan yli. Myös vuorovesi on erittäin suuri, ja se voi nousta 6 metriin (20 jalkaan). Paikasta on tullut suosittu jokisurffauspaikka.
Satelliittikuva Amazon-joen suusta etelään päin.
Käyttää
Amazon-joella on monia käyttötarkoituksia:
- Vesivoimaa saadaan joesta. Amazon-joen varrella on patoja, jotka lisäävät painetta.
- Ihmiset matkustavat sinne.
- Alkuperäiskansat kuljettavat sitä pitkin elintarvikkeita ja käyvät siinä kanootilla kauppaa.
- Osa siitä on makeaa vettä, joten eläimet voivat juoda siitä.
- Ihmiset viljelevät sen rannoilla.
"Käyttää" viittaa siihen, että maapallon ihmeet ovat olemassa meitä varten. Ne eivät ole. On meistä itsestämme kiinni, mitä teemme, ja ahneus ja korruptio ovat jo vahingoittaneet Amazonia suuresti. Sen puiden kaataminen ja ekosysteemin muuttaminen viljelymaaksi on jo pitkällä.
Sillat
Joen koko leveydeltä ei ole siltoja. Tämä ei johdu siitä, että joki olisi liian leveä silloitettavaksi; suurimman osan joen pituudesta insinöörit voisivat rakentaa sillan joen yli helposti. Suurimman osan matkastaan joki virtaa Amazonin sademetsän läpi, jossa on hyvin vähän teitä ja kaupunkeja. Suurimman osan ajasta ylitys voidaan tehdä lautalla, joten siltaa ei tarvitse rakentaa. Manausin ja Iranduban kaupungit yhdistävä Manaus-Iranduba-silta ylittää Rio Negron (Amazonin sivujoen).
Joki on alueen tärkein liikenneväylä. Useimmat kaupungit sijaitsevat joen rannoilla. Suurin kaupunki joen varrella on Manaus, joka on myös Brasilian Amazonasin osavaltion pääkaupunki. Amazonilla asuu monia alkuperäiskansoja, kuten Perussa asuvat urariinit.
Kauppareitti
Suuret valtameriveneet pääsevät jokea pitkin aina Manausiin asti, joka on lähes 1500 kilometrin päässä joen suulta. Pienemmät 3000 tonnin ja 7,9 metrin (26 jalan) syväyksen omaavat valtamerialukset pääsevät Perussa sijaitsevaan Iquitosiin, joka on 3700 kilometrin (2300 mailin) päässä merestä. Pienemmät jokilaivat voivat päästä 780 km (486 mailia) korkeammalle Actual Pointiin asti. Sen jälkeen pienet veneet kulkevat usein Pogo Ode Escherichia's -vuorelle, joka sijaitsee Actual Pointin yläpuolella.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on maailman pisimmän joen nimi?
V: Maailman pisin joki on Niilimeri.
K: Mistä Amazon-joki saa alkunsa?
V: Amazonjoki saa alkunsa Andien vuoristosta Perussa, Etelä-Amerikan länsireunalla.
K: Kuinka paljon vettä Amazonin joki kuljettaa muihin jokiin verrattuna?
V: Amazon joki kuljettaa enemmän vettä kuin maailman kahdeksan seuraavaa suurinta jokea yhteensä, ja sen valuma-alue on maailman suurin, ja sen osuus maailman jokien kokonaisvirtaamasta on noin viidennes.
K: Pitääkö paikkansa, että tiettyinä aikoina osa siitä voi olla yli 190 km (120 mailia) leveä?
V: Kyllä, kostean kauden aikana sen leveys voi olla osittain yli 190 kilometriä (120 mailia).
K: Mille kielelle Rio Amazonas on käännetty?
V: Rio Amazonas on käännetty portugaliksi ja espanjaksi.
K: Onko se siis meri vai jokijärjestelmä?
V: Kokonsa vuoksi sitä kutsutaan joskus mereksi, mutta se ei ole itse asiassa meri, vaan pikemminkin jokijärjestelmä.
K: Mihin suuntaan tämä joki virtaa?
V: Amazon-joki virtaa itään Atlantin valtamereen lähellä päiväntasaajaa.
Etsiä