Jälkikäteislaki
Jälkikäteen annettu laki (latinaksi "jälkikäteen" tai "teon jälkeen") on laki, joka muuttaa ennen lain voimaantuloa tehtyjen tekojen oikeudellisia seurauksia (tai asemaa). Rikosoikeudessa jälkikäteinen laki voi kriminalisoida tekoja, jotka olivat laillisia niiden tekohetkellä, tai se voi pahentaa rikosta saattamalla sen vakavampaan luokkaan kuin se oli tekohetkellä.
Rikosoikeudessa
Se voi tiukentaa rikoksesta määrättyä rangaistusta. Se voi myös lisätä uusia rangaistuksia tai pidentää rangaistusta. Se voi muuttaa todisteita koskevia sääntöjä, jotta rikoksesta tuomitseminen olisi todennäköisempää kuin tekohetkellä. Toisaalta eräänlainen jälkikäteislaki, jota kutsutaan yleisesti armahduslaiksi, voi poistaa tiettyjen tekojen rangaistavuuden. Armahduksella on samanlainen vaikutus tietyssä tapauksessa. Muilla oikeudellisilla muutoksilla voidaan lieventää tai poistaa mahdollisia rangaistuksia (esimerkiksi korvaamalla kuolemantuomio elinikäisellä vankeusrangaistuksella) takautuvasti. Tällaiset oikeudelliset muutokset tunnetaan myös latinankielisellä termillä in mitius.
Yhdysvaltain perustuslaki
Yhdysvaltojen perustuslaki kieltää jälkikäteen annettavat lait. Kaksi perustuslain lauseketta kieltää jälkikäteislain. Yhdysvaltain perustuslain 1 artiklan 9 kohdassa todetaan: "No Bill of Attainder or ex post facto Law shall be passed,". Pykälän 10 kohdassa sanotaan: "Mikään valtio ei saa tehdä mitään sopimuksia, liittoja tai liittovaltioita, antaa takavarikko- ja vastalausekirjeitä, lyöttää rahaa, laskea liikkeeseen luottovelkakirjoja, käyttää muuta kuin kulta- ja hopeakolikoita maksuvälineenä velkojen maksussa, säätää mitään lakiesitystä, joka koskee hyökkäystä, eikä antaa jälkikäteen annettavia lakeja. . .'
Siviilioikeudessa
Jälkikäteen annetut lait koskevat vain rikosoikeudellisia lakeja, jotka on hyväksytty lainsäädännössä. Sitä ei sovelleta siviililakeihin, jotka "vaikuttavat kielteisesti yksityisiin oikeuksiin". Yhdysvaltain korkein oikeus totesi vuonna 2003, että siviili- ja rikoslakien välillä on ero. Tapauksessa Smith v. Doe tuomioistuin kyseenalaisti Alaskan seksuaalirikollisten rekisteröintilain taannehtivien vaatimusten perustuslainmukaisuuden. Alaskan Megan's Law -lakia sovellettiin seksuaalirikollisiin ennen lain voimaantuloa. Sen mukaan rikoksentekijöiden oli rekisteröidyttävä paikalliselle poliisille. Se edellytti myös julkista ilmoittamista Internetin kautta. Tuomioistuin teki oikeudellisen ennakkotapauksen päättäessään, että lain tarkoitus oli siviilioikeudellinen eikä rankaiseva. Sen tarkoituksena oli suojella yleistä turvallisuutta "suojelemalla yleisöä seksuaalirikollisilta".
Eurooppa
Euroopan parlamentti kieltää kaikkien jäsenvaltioiden jälkikäteislainsäädännön. He totesivat, että "jälkikäteinen lainsäädäntö voi myös loukata kansalaisten oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin...".
Englannin oikeudessa jälkikäteen annettavat lait ovat hyvin harvinaisia. Yksi esimerkki tästä on Englannin parlamentin vuonna 1991 antama sotarikoslaki (War Crimes Act 1991). Sen nojalla Britannian kansalaisia voitiin asettaa syytteeseen toisen maailmansodan aikana tehdyistä sotarikoksista.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä tarkoittaa termi "jälkikäteislaki"?
A: Termi "jälkikäteislaki" tarkoittaa lakia, joka muuttaa sellaisten tekojen oikeudellisia seurauksia tai asemaa, jotka on tehty ennen lain voimaantuloa.
Q: Miten jälkikäteinen laki määritellään latinaksi?
V: Jälkikäteinen laki määritellään latinaksi "tosiasian jälkeen" tai "teon jälkeen".
K: Millaisia tekoja jälkikäteislailla voidaan kriminalisoida rikosoikeudessa?
V: Jälkikäteisellä lailla voidaan rikosoikeudessa kriminalisoida tekoja, jotka olivat laillisia silloin, kun ne tehtiin.
K: Millä muulla tavalla jälkikäteislaki voi rikosoikeudessa pahentaa rikosta?
V: Rikosoikeudessa jälkikäteen annettu laki voi pahentaa rikosta saattamalla sen vakavampaan luokkaan kuin se oli tekohetkellä.
Kysymys: Voiko jälkikäteen annetulla lailla olla takautuva vaikutus tekoihin tai tapahtumiin?
V: Kyllä, jälkikäteen annetulla lailla voi olla taannehtiva vaikutus toimiin tai tapahtumiin.
K: Miksi jälkikäteen annettua lakia pidetään useimmissa oikeusjärjestelmissä epäeettisenä ja epäoikeudenmukaisena?
V: Useimmissa oikeusjärjestelmissä jälkikäteen annettua lakia pidetään epäeettisenä ja epäoikeudenmukaisena, koska se muuttaa sellaisten toimien asemaa, jotka olivat laillisia niiden tapahtumahetkellä, ja rikkoo oikeusvarmuuden periaatetta.
Kysymys: Mikä on jälkikäteislain ensisijainen vaikutus oikeudellisiin asioihin?
V: Jälkikäteislain ensisijainen vaikutus oikeudellisiin asioihin on se, että se vaikuttaa ennen lain voimaantuloa tehtyjen tekojen oikeudellisiin seurauksiin tai asemaan.
