Germania — mikä se oli? Rooman kuvaama pohjoinen metsäalue ja kansat
Tutustu Germaniaan: Rooman kuvaama pohjoinen metsäalue ja sen kansat — kiehtova historia, alkuperä, rajat ja vaikutus Euroopan kehitykseen.
Germania oli roomalainen nimi, joka alun perin annettiin Rein-joen varrella asuvalle heimolle. He olivat teutoninen kansa, joka mainittiin ensimmäisen kerran 4. vuosisadalla eaa. Gallialaiset muuttivat sen kansan nimestä alueen nimeksi. Kyseessä oli laaja metsäinen erämaa pohjoisessa, josta Rooma tiesi hyvin vähän. Se ulottui lännestä Rein-jokea pitkin itään ja Karpaattien ja Veiksel-joen yli. Pohjoisessa sitä rajoitti Pohjanmeri ja etelässä Hister-joki (Tonava).
Mistä nimi ja rajat syntyivät?
Nimi "Germania" on roomalainen nimitys, jonka alkuperä liittyy kreikkalais-roomalaisten lähteiden ja gallialaisten käytäntöihin nimetä eri heimoja ja alueita. Alkuperäinen termi liitettiin tiettyyn heimoon Rein-joen lähettyvillä, mutta ajan mittaan se vakiintui kattamaan laajemman alueen, jota roomalaiset ja gallialaiset kutsuivat yhteisnimellä. Tarkkoja, pysyviä rajoja ei ollut: muinaisessa lähdeaineistossa ja arkeologisissa havainnoissa "Germania" viittaa useisiin eri puolilla Keski- ja Pohjois-Eurooppaa eläviin heimoihin ja vyöhykkeisiin.
Roomalaisten kuva ja lähteet
Roomalaiset tietolähteet, kuten keisari Tarkinuksen aikaan eläneen historioitsija Tacituksen teos Germania (n. 98 jaa.), muistuttavat, että roomalaisten käsitys Germanialta oli osittain stereotyyppinen: se nähtiin metsien, soiden ja pienten kyläyhteisöjen maana, jossa ihmiset olivat sotaisia, vapaita ja erillään roomalaisesta sivistyksestä. Samalla lähteet kertovat myös yksityiskohtia tavoista, oikeudesta ja uskonnosta, vaikka lähteet heijastavat roomalaisten näkökulmaa ja joskus idealisointia tai pelkoa.
Kansat ja kulttuuri
Germanian alueella asui lukuisia eri heimoja ja ryhmiä. Heimojen nimet vaihtelivat ajasta ja alueesta riippuen; tunnettuja esimerkkejä historiassa ovat muun muassa Suebit, Cherusci, Saxit ja monia muita. Heimojen yhteiskunnat olivat yleensä heimoyhteisöjä, joissa valtaa saattoi pitää johtajasuku tai sotapäälliköt.
- Kulttuuri perustui pääosin maatalouteen, karjanhoitoon, metsästykseen ja kalastukseen.
- Arkeologiset löydöt osoittavat paikallisia käsityötaitoja, kuten metallityötä ja puusepäntyötä.
- Uskonnossa oli paikallisia jumaluuksia, esi-isien palvontaa ja eri seremonioita; Tacitus mainitsee esimerkiksi jumaluuksia ja yhteisöllisiä rituaaleja.
Rooman ja Germanian suhteet
Rooman valtakunnan ja Germanian heimojen suhteet vaihtelivat kaupankäynnistä ja diplomaattisuhteista avoimiin sotatoimiin. Julius Caesar mainitsee jo 100–ikäluvun eaa./100–50 eaa. sotilaallisia yhteyksiä ja sotaretkiä, ja myöhemmin keisariaikana käytiin useita kampanjoita Germanian suuntaan.
- Vuonna 9 jaa. tapahtunut Varuksen tappio (Teutoburgin metsä) oli yksi merkittävimpiä tapahtumia, jossa germaaniset heimot tuhosivat kolme roomalaista legioonaa. Tämä pysäytti Rooman laajentumisaikeet Reinin itäpuolelle pitkiksi ajoiksi.
- Roomalaiset perustivat rajaseutuja ja provinsseja länsireinille, kuten Germania Inferior ja Germania Superior, mutta "Magna Germania" (suuri Germania) jäi pääosin roomalaisten hallinnan ulkopuolelle.
- Kaupankäynti ja kulttuurivaikutus kulkivat kuitenkin rajan yli: roomalaisia tuotteita ja vaikutteita levisi germaanisiin yhteisöihin, ja toisaalta germaanisia sotilaita palveli joskus roomalaisissa joukoissa.
Merkitys myöhemmässä historiassa
Antiikin ajan "Germania" ei suoraan vastaa nykyaikaista Saksan valtiota, mutta termillä oli pitkä jälkivaikutus. Keskiajalla ja uudella ajalla alueen eri osat kehittyivät omiksi historiallisiksi kokonaisuuksikseen, ja moderni kansallinen Saksan käsitys syntyi vasta varsin myöhään. Termillä "germaaninen" viitataan nykyään usein kielellisiin ja kulttuurisiin ryhmiin, mutta varovaisuutta vaaditaan: antiikin ja nykyaikaisen terminologian suora yhtäläistäminen voi olla harhaanjohtavaa.
Yhteenveto
Germania oli roomalaisten käyttämä nimitys laajalle pohjoiselle metsä- ja maaseutualueelle, jonka asukkaat muodostuivat monista eri heimoista. Roomalaisen lähestymistavan vuoksi kuva alueesta oli paitsi osin yksioikoinen myös arvokas ikkuna muinaisten germaanisten yhteisöjen tavoista ja suhteista Välimeren maailmaan. Alueen tarkat rajat ja sisäinen moninaisuus ovat olleet arkeologien ja historioitsijoiden tutkimuksen kohteena yhä tänäänkin.

Germanian kartta
Heimot
Germania Inferior
Germanian alueella asui hyvin suuri määrä germaanisia ja muutamia kelttiläisiä heimoja. Germanian pohjoisia maakuntia kutsuttiin "Germania Inferioriksi". Joitakin täällä tunnetusti asuneita heimoja olivat Menapii, Batavi, Condrusi, Atuataci ja Eburones. Reinin itäpuolella sijaitsevien roomalaisten linnoitusten läheisyydessä asuivat Frisii, Chauci, Istavones, Sicambri, Marsii, Cattii ja Ubii -heimot. Ubiit olivat ystävällismielisiä roomalaisten kanssa, ja he toimittivat ratsuväkeä sekä vartioivat rajaa roomalaisille.
Germania Superior
"Germania Superior" eli eteläinen Germania oli Triboci-, Rauraci- (kelttiläiset), Nemetes-, Caeroesi-, Sequani- (gallialaiset) ja Helvetii- (gallialaiset) heimojen koti. Reinin itäpuolella ja Tonavan varrella asuivat marvingiit, varisciit (joita kutsuttiin myös nimellä narisciit), burgundit, hermundurit, suebit ja cherusci-heimot.
Rooman valloitus
Gallialaisten sodan aikana Julius Caesar lopetti germaanien läsnäolon Elsassissa tuhoamalla Ariovistoksen. Hän rakensi sillan Reinin yli vuonna 55 eaa. ja tunkeutui Germaniaan. Hän sai suebit ja muut heimot vakuuttuneiksi siitä, etteivät ne sekaantuisi Galliaan, joka oli Rooman aluetta. Lukuun ottamatta sitä, että hän uskaltautui toisen kerran Germaniaan vuonna 53 eaa. ja kävi sotaa useita heimoja vastaan, hän jätti Germaniaan rauhaan. Näin Rein muodostui Germaniaa ja roomalaista Galliaa erottavaksi rajaksi. Vuodesta 49-45 eaa. Caesarilla oli sisällissota. Sen jälkeen hänet murhattiin vuonna 44 eaa.
Rooman miehitys alkoi vuonna 15 eaa. Germaniassa. Alppien juuret valloitettiin Augustuksen valtakaudella. Siitä ja Caesarin valloittamista Reinin länsipuolisista alueista tuli Rooman tukikohta. Roomalaiset yrittivät saada Rooman vallan alaisuuteensa maat Elbe-joen pohjoispuolelle asti. Vuonna 7 jKr. Rooma oletti, että Germania oli Rooman vallan alla, kun Publius Quinctilius Varus tuli Rooman miehittämän Germaniaan maaherraksi. Koska roomalaiset olivat niin voimakkaita, he eivät laskeneet saksalaisheimojen vastarintaan.
Teutoburgin metsän taistelu
Vuonna 9 jKr. Varus ja kolme legioonaa roomalaisia huippujoukkoja olivat siirtymässä pysyvään tukikohtaan Reinin varrella. Paikalliset heimot olivat ilmoittaneet kapinasta, johon Varus aikoi puuttua. Varus oli varma, että Saksan miehittäminen olisi helppoa. Hän oli hyvä hallintomies mutta ei sotilas. Teutoburgin metsän halki marssin aikana Rooman armeijan kolme legioonaa joutui väijytykseen. Barbaareiksi kutsutut ihmiset tappoivat kolmen päivän ajan jopa 30 000 roomalaista sotilasta, heidän perheitään ja orjia. Taistelu oli Rooman suurin tappio.
Saksan johtaja Arminius ymmärsi sekä Rooman armeijan vahvuudet että heikkoudet. Hän tiesi, ettei roomalaisten legioonien kimppuun kannata hyökätä avoimessa taistelussa. Teutoburgin metsässä hän houkutteli 17., 18. ja 19. legioonan väijytykseen. Taistelu käytiin kohtaamisen aikana useassa paikassa. Ne, joita ei tapettu, otettiin vangiksi. Kun keisari Augustus kuuli uutisen, hän tiettävästi huusi: "Quintilius Varus, anna minulle legioonani takaisin!". Numeroita XVII (17), XVIII (18) ja XIX (19) ei enää koskaan käytetty legioonan numeroina.
Germanicus sai käskyn kostaa legioonien tappiot. Vuonna 14 jKr. hän aloitti uudelleen Germaniaan kohdistuvan valloituksen. Kahden vuoden kuluttua hän kuitenkin päätti, että hän oli tehnyt tarpeeksi kostaakseen Rooman suuren tappion, ja palasi Roomaan. Hän jätti Germaniat omien riitojensa varaan. Arminius murhattiin vuonna 21 jKr. sukulaisten toimesta sisäisten taistelujen vuoksi.
Teutoburgin metsässä Saksassa sijaitseva muistomerkki sotapäällikkö Arminiuksen voitosta roomalaisista legioonista vuonna 9 jKr.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Keitä olivat germaanit?
A: Germaanit olivat teutoninen kansanheimo, joka asui alun perin Rein-joen varrella.
K: Milloin germaanikansasta on puhuttu?
V: Ensimmäisen kerran germaanit mainittiin 4. vuosisadalla eaa.
K: Mitä gallialaiset tekivät nimelle Germania?
V: Gallialaiset muuttivat Germaniaa kansan nimestä alueen nimeksi.
Kysymys: Kuinka laaja oli Germania-nimellä tunnettu alue?
V: Germania oli laaja metsäinen erämaa, joka ulottui lännestä Rein-jokea pitkin itään Karpaattien ja Veiksel-joen yli. Se rajoittui pohjoisessa Pohjanmereen ja etelässä Hister-jokeen.
Kysymys: Tiesikö Rooma paljon Germaniasta?
V: Ei, Rooma tiesi hyvin vähän Germaniasta.
Kysymys: Missä sijaitsi Germaniaan pohjoinen raja?
V: Germanian pohjoisraja oli Pohjanmeri.
K: Mikä oli Germania eteläinen raja?
V: Germanian eteläraja oli Hister-joki (Tonava).
Etsiä