Englantilais-hollantilaiset sodat
Englantilais-hollantilaiset sodat (hollanniksi Engels-Nederlandse Oorlogen tai Engelse Zeeoorlogen) olivat sarja sotia, jotka käytiin englantilaisten ja hollantilaisten välillä 1600- ja 1700-luvuilla. Nämä kaksi kansakuntaa taistelivat merten kauppareittien hallinnasta. Kaikki sodat käytiin enimmäkseen merisodankäynnillä.
Ensimmäinen sota (1652-1654) käytiin Englannissa Interregnumin aikana eli sisällissodan jälkeisenä aikana, jolloin Englannilla ei ollut kuningasta eikä kuningatarta. Sota käytiin Englannin ja Alankomaiden tasavallan (joka tunnettiin myös nimellä Yhdistyneet provinssit) laivastojen välillä. Se käytiin pääasiassa Englannin kanaalissa ja Pohjanmerellä. Se päättyi siihen, että Englannin laivasto sai näiden merialueiden hallinnan ja monopolin kauppaan Englannin siirtomaiden kanssa.
Toinen (1665-1667) ja kolmas (1672-1674) sota käytiin Englannin monarkian restauraation jälkeen. Englanti yritti lopettaa Alankomaiden monopolin maailmankaupassa. Suurin osa molempien sotien taisteluista käytiin Pohjanmerellä. Kolmannessa sodassa Englanti taisteli Ranskan rinnalla. Molemmat sodat päättyivät hollantilaisten vahvoihin voittoihin. Ne vahvistivat Alankomaiden tasavallan asemaa 1600-luvun johtavana merivaltana. Englantilaiset valtasivat Uuden Alankomaiden, ja hollantilaiset antoivat heidän pitää sen vastineeksi Surinamista.
Neljäs sota (1780-1784) käytiin Britannian unionisopimusten jälkeen, ja siihen osallistuivat Alankomaiden tasavalta ja Ison-Britannian kuningaskunta. Se alkoi pääasiassa siksi, että Britannia oli eri mieltä siitä, että Hollanti kävi kauppaa Yhdysvaltojen kanssa Yhdysvaltain vapaussodan aikana. Sota päättyi Pariisin sopimukseen (1784). Se päättyi Alankomaiden kannalta erittäin ikävään tappioon. He menettivät osia Alankomaiden valtakunnastaan.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Kunniakas vallankumous
- Alankomaiden historia
- Englannin historia
- Brittiläinen Itä-Intian yhtiö
- Alankomaiden Itä-Intian yhtiö
Lisää lukemista
- D. R. Hainsworth ym. (1998) Anglo-hollantilaiset laivastosodat 1652-1674.
- James Rees Jones (1996) The Anglo-Dutch wars of the sevententh century (Englannin ja Alankomaiden sodat 1600-luvulla).
- Angus Konstam ja Tony Bryan (2011) Englantilais-hollantilaisten sotien sotalaivat 1652-74.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä olivat Englannin ja Alankomaiden sodat?
V: Englannin ja Alankomaiden sodat olivat sarja sotia, joita käytiin Alankomaiden tasavallan ja Englannin kuningaskunnan ja myöhemmin Ison-Britannian Yhdistyneen kuningaskunnan välillä 1600- ja 1700-luvuilla. Ne taistelivat merten kauppareittien hallinnasta pääasiassa merisodan avulla.
Kysymys: Milloin ensimmäinen sota käytiin?
V: Ensimmäinen sota käytiin Englannissa Interregnumin aikana, joka oli Englannin sisällissodan jälkeinen ajanjakso, jolloin Englannilla ei ollut kuningasta tai kuningatarta. Se kesti vuodesta 1652 vuoteen 1654.
K: Mitä tapahtui toisessa ja kolmannessa sodassa?
V: Sekä toisessa (1665-1667) että kolmannessa (1672-1674) sodassa Englanti yritti lopettaa Alankomaiden monopolin maailmankaupassa. Suurin osa taisteluista käytiin Pohjanmerellä, ja kolmannessa sodassa Englannilla oli liittolaisenaan myös Ranska. Molemmat sodat päättyivät Alankomaiden tasavallan vahvoihin voittoihin, mikä vahvisti Alankomaiden asemaa 1600-luvun johtavana merivaltana.
Kysymys: Mikä aiheutti neljännen sodan?
V: Neljännen sodan (1780-1784) aiheutti se, että Britannia oli eri mieltä Alankomaiden kaupankäynnistä Yhdysvaltojen kanssa Yhdysvaltain vapaussodan aikana.
K: Miten neljäs sota päättyi?
V: Sota päättyi Pariisin sopimukseen (1784), joka merkitsi erittäin suurta tappiota hollantilaisille, jotka menettivät osia valtakunnastaan.
K: Kuka sai merien hallinnan ensimmäisen sodan lopussa?
V: Ensimmäisen sodan päätyttyä Englannin kuninkaallinen laivasto sai meret hallintaansa, ja sillä oli monopoliasema Englannin siirtomaiden kanssa käytävässä kaupassa.