Sisältö

Englanti ennen roomalaisia

Brittein saaret olivat asuttuja jo esihistoriallisina aikoina. Mesoliittiselta ja neoliittiselta ajalta peräisin olevat metsästäjä‑keräilijäyhteisöt muuttuivat vähitellen maanviljelijöiksi, ja saarelle levisi ajoittain yhteyksiä manner‑Eurooppaan. Rautakaudella alueella asui eri kelttiläisiä heimoja, kuten britit (kuvattu roomalaisten ja kreikkalaisten lähteissä).

Tärkeinä piirteinä esikaudella ovat:

  • kunnioitetut paikalliset johtajat ja heimojärjestelmät;
  • kauppayhteydet Atlantin ja Pohjanmeren kanssa;
  • rautateollisuuden ja maatalouden kehittyminen, joka loi pohjan myöhemmälle yhteiskunnalliselle muutokselle.

Roomalaisaika (43–410)

Roomalaiset valloittivat suuren osan nykyisestä Englannista vuonna 43 jKr. ja perustivat provinssin Britannia. Roomalainen läsnäolo vaikutti kaupunkeihin, teihin, linnoituksiin ja hallintoon.

Keskeisiä vaikutuksia:

  • kaupunkirakentaminen (esim. Londinium, Bath);
  • teiden ja linnoitusten rakentaminen (Hadrianuksen muuri pohjoisessa);
  • talouden ja viljelytekniikoiden kehittyminen sekä kauppa‑yhteyksien laajentuminen;
  • kristinuskon leviäminen provinssiin.

Roomalaisvallan heikentyessä 300–400‑luvulla provinssi ajautui vähitellen ilmanroomalaiseen aikakauteen, jolloin monet instituutiot romahtivat ja paikalliset varakastaat nousivat esiin.

Anglosaksinen Englanti

400–600‑luvuilla Brittein saaret kokivat merkittävän väestömuutoksen: germaaniset heimot (anglit, saksit ja jytit) muuttivat saarelle ja muodostivat useita kuningaskuntia, joiden tunnetuin on Englannin nimelle antanut "Angle‑land".

Anglosaksinen aika (noin 5.–11. vuosisata) luo perustan englannin kielelle, paikannimille ja monille yhteiskunnallisille rakenteille. Kristinusko palveli yhdistävänä tekijänä, erityisesti 600‑luvulta alkaen, jolloin missionaareja tuli muun muassa Irlannista ja Roomasta.

2.1 Viikingit

8.–11. vuosisadan aikana viikingit (pohjoismaiset merirosvot ja kauppiaat) iskivät ja asettuivat Englannin rannikkoseuduille. Viikingit perustivat pysyviä siirtokuntia erityisesti itäisessä ja pohjoisessa Englannissa (Danelagen alue).

Tärkeitä seurauksia:

  • kaupankäynnin ja meriyhteyksien laajeneminen;
  • poliittinen kilpailu ja liittoutumien synty, joka lopulta johti Englannin yhdentymiseen;
  • Vuonna 1066 Normanien maihinnousu (jonka taustalla vaikutti viikinkitausta Normandiassa) päätti anglosaksisen hallinnon ajan.

Englanti keskiajalla

Vuonna 1066 Vilhelm I Normandialainen valloitti Englannin. Normanin valloitus muutti maan hallintorakenteita, kieltä ja aatelistoa. Keskiajalla Englanti osallistui laajoihin sotilaallisiin ja poliittisiin konflikteihin sekä kehitti feodaalista yhteiskuntaa.

Keskeisiä vaiheita ja ilmiöitä:

  • feodalismi ja keskiaikainen kuntaelämä;
  • magna carta (1215) — rajoitti kuninkaan valtaa ja vahvisti lakien sekä aateliston oikeuksia;
  • Plantagenet‑suku ja sata‑vuotinen sota Ranskaa vastaan (1337–1453), joka vaikutti valtioon ja kansallistunteeseen;
  • Mustan surman (n. 1348–1350) aiheuttamat yhteiskunnalliset ja taloudelliset seuraukset — työvoimapula nopeutti palkkojen nousua ja yhteiskunnallista liikkuvuutta.

Myöhäiskeskiajan lopulla syntyi vahvempia kuningaskuntia ja keskiajan lopun kriisit (sisällissodat, taloudelliset vaikeudet) loivat edellytykset uuden ajan muutoksille.

Tudorin ajan Englanti

Tudor‑dynastia (1485–1603) aloitti uuden aikakauden poliittisessa yhtenäistämisessä ja keskitetyn vallan vahvistamisessa. Henry VII:n voitto Bosworthin taistelussa (1485) päätti ruusujen sodan ja loi vakautta. Henry VIII (1509–1547) on tunnetuin rohkeista hallinnollisista muutoksistaan, etenkin katolisen kirkon vallan kaventamisesta Englannissa.

Tärkeimmät tapahtumat:

  • kirkkokuntauudistus: Henry VIII:n ero Roomasta ja Englannin kirkon (Church of England) muodostaminen — seuraukset uskonnossa, maaomistuksessa ja politiikassa;
  • maatalouden ja kaupan kehitys, siirtymä kohti varhaisempaa kapitalismia;
  • Elizabeth I:n valtakausi (1558–1603): kulttuurinen nousu (Shakespeare, näyttämötaide), merellinen laajentuminen ja Englantilainen kansallinen itsetunto vahvistui (esim. voitto Espanjan armadasta 1588).

Tudorin ajan loppu loi pohjaa siirtomaapolitiikalle ja taloudelliselle laajenemiselle, jotka näkyvät seuraavilla vuosisadoilla.

Stuartit ja sisällissota

Stuartien aika alkoi kun Elizabeth I kuoli ilman suoraa perillistä ja Jakobi I (Jaakko I), Skotlannin kuningas, peri Englannin kruunun (1603). Stuartien valtakausi oli leimallinen valtio‑kirkko‑kiistoille, taloudelliselle kehitykselle ja lopulta poliittiselle kriisille.

Keskeiset vaiheet:

  • konflikti vallan ja parlamentin välillä: kuninkaan absoluuttiset pyrkimykset kohtasivat parlamentin vaatimukset valvonnasta ja verotuksesta;
  • Charles I:n hallituskausi ja hänen ristiriitaiset suhteensa parlamenttiin johtivat lopulta avoimeen sisällissotaan (Englannin sisällissota 1642–1651) kuninkaallisten (royalistien) ja parlamentin (parlamentaarinen / "pyhät" — Parliamentarians) välillä;
  • Oliver Cromwell ja kansallinen armeija (New Model Army) voittivat, Charles I teloitettiin 1649 ja Englannista tuli tasavalta eli Commonwealth, jota Cromwell hallitsi käytännössä protektoraattina;
  • Cromwellin kuoleman jälkeen monarkia palautettiin 1660 (Stuartien Restoraatio), mutta 1600‑luvun puolivälin kokemukset olivat jättäneet pysyvät jäljet: parlamentin asema vahvistui ja perinteinen valta jakautui monin tavoin uudella tavalla.

Stuartien kaudella syntyneet periaatteet — kuten parlamentin oikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteiden korostaminen — vaikuttivat myöhempään brittiläiseen ja laajemmin eurooppalaiseen poliittiseen kehitykseen.

Viitteet

Tässä artikkelissa on tiivistetty Englannin pitkä historia pääpiirteissään. Se perustuu yleisesti hyväksyttyihin historian lähestymistapoihin ja tunnettuihin tutkimuksiin. Tarkempaa faktatietoa ja lähdeviitteitä varten kannattaa katsoa akateemisia teoksia, museoiden julkaisuja ja yliopistojen verkkosivustoja.

Muut verkkosivustot

Hyviä lähtökohtia jatkolukemiselle ovat esimerkiksi historialliset arkistot, brittiläiset museoiden verkkosivustot ja yliopistojen oppimisresurssit. Myös paikallishistoriaa käsittelevät yhteisöt tarjoavat usein luotettavaa tietoa.

Lisälukemista

Seuraavia aiheita voi syventää: roomalainen Britannia, anglosaksinen yhteiskunta, normanninen valloitus, keskiajan poliittiset instituutiot, Tudorien reformaatiopolitiikka, Stuartien ja Cromwellin ajanjakso sekä Englannin tie kohti modernia parlamentaarista järjestelmää.

Suositeltuja hakusanoja jatkotutkimukseen: "Roman Britain", "Anglo‑Saxon England", "Norman Conquest", "Magna Carta", "Tudor England", "English Civil War", "Oliver Cromwell", "Restoration England".