Siirry sisältöön
Etusivu

Asunnottomuus: määritelmä, syyt, tilastot ja ratkaisut

Asunnottomuus: selkeä määritelmä, syyt, ajankohtaiset tilastot ja käytännön ratkaisut — tietoa politiikkaan, palveluihin ja ehkäisyyn Suomessa ja kansainvälisesti.

Tekijä: Luotu: Päivitetty:

Asunnottomuus tarkoittaa ihmisiä, joilla ei ole yösijaa. Asunnottomuus käsittää myös ihmiset, jotka nukkuvat lämpökeskuksissa, asunnottomien turvakodeissa tai hylätyissä rakennuksissa, parkkihalleissa tai muissa paikoissa, joita ei ole tarkoitettu ihmisten asumiseen. Asunnottomuutta esiintyy monista syistä. Se voi tapahtua, kun ihmiset tai kotitaloudet eivät pysty ostamaan ja/tai ylläpitämään asuntoa, johon heillä on varaa. Kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö sisältää oikeuden asumiseen.

Asunnottomia ihmisiä asuu monissa osissa maailmaa, kuten: Kalifornian San Franciscossa, Irlannin Dublinissa ja Viron Tallinnassa.



Kuvagalleria

10 Kuvat
File:Homeless_Crisis_18.JPG
simple.wikipedia.org · CC BY-SA 4.0

Määritelmä ja eri muodot

Asunnottomuus ei ole vain yksi tila, vaan sitä on erilaisia muotoja. Yleisesti erotetaan ainakin seuraavat ryhmät:

  • Näkymätön tai piilevä asunnottomuus – ihmiset, jotka yöpyvät tuttavien tai sukulaisten luona väliaikaisesti, vähintäänkin epävarmissa olosuhteissa.
  • Katuasunnottomuus – ihmiset, jotka nukkuvat ulkona, tilapäismajoituksissa tai paikoissa, joita ei ole tarkoitettu asumiseen.
  • Turvakodissa tai hätämajoituksessa olevat – esimerkiksi hätämajoitukset, lämpötilateltat ja muut väliaikaiset järjestelyt.
  • Pitkäaikainen tai krooninen asunnottomuus – henkilöt, jotka ovat olleet ilman pysyvää asuntoa pitkään ja usein kärsivät myös mielenterveys- tai päihdeongelmista.

Syyt

Asunnottomuuden taustalla on usein useita päällekkäisiä syitä. Tavallisimpia selittäviä tekijöitä ovat:

  • Asuntopula ja korkeat hinnat – vuokrat ja asumiskustannukset voivat nousta nopeammin kuin ansiotulot.
  • Köyhyys ja työttömyys – riittämättömät tulot tai arjen yllättävät menetykset johtavat vuokrarästeihin ja häätöihin.
  • Perhe- ja ihmissuhdeongelmat – esimerkiksi väkivalta ja perhesuhteiden katkeaminen voivat pakottaa lähtemään kodista.
  • Mielenterveys- ja päihdeongelmat – ne voivat vaikeuttaa työssä pysymistä ja itsenäisen asumisen ylläpitoa.
  • Häätö ja oikeudelliset ongelmat – ennakko- tai kertaluonteiset tilanteet, joissa asunto menetetään oikeustoimien seurauksena.
  • Maahanmuutto ja pakolaisuus – kieli-, verkosto- ja työllistymisvaikeudet voivat lisäävät riskiä jäädä ilman pysyvää asuntoa.

Tilastot ja trendit

Tilastot asunnottomuudesta vaihtelevat maittain ja käyttötavasta riippuen. Monet maat ja kaupungit seuraavat asunnottomuuden määrää ja rakennetyyppejä esimerkiksi vuosittaisilla laskennoilla tai asiakastietojärjestelmien kautta. Yleisluontoisesti voidaan todeta:

  • Asunnottomuus voi olla näkyvä kaupunkikuvassa (katuasuminen) mutta suurin osa asunnottomista voi olla piilevää tai tilapäismajoituksessa.
  • Pitkäaikaisen asunnottomuuden vähentäminen on mahdollista kohdennetuilla toimilla; esimerkiksi Housing First-mallin käyttöönotto on monissa maissa vähentänyt pitkäaikaista asunnottomuutta tarjoamalla ensin pysyvän asunnon ja sen jälkeen tukipalvelut.
  • Suurissa kaupungeissa, kuten mainituissa San Franciscossa, Dublinissa ja Tallinnassa, asunnottomuus voi näkyä voimakkaammin katukuvassa johtuen mm. asuntojen kalleudesta ja alueellisista eroista palveluissa.

Vaikutukset yksilölle ja yhteiskunnalle

Asunnottomuudella on laaja-alaisia vaikutuksia:

  • Terveyshaitat – lisääntynyt sairastuvuus, mielenterveysongelmat ja heikompi pääsy terveyspalveluihin.
  • Sosiaalinen eristäytyminen – vaikeudet ylläpitää ihmissuhteita, koulutusta ja työtä.
  • Taloudelliset kustannukset – tilapäismajoituksen, hätäpalveluiden ja terveydenhuollon suuret kustannukset yhteiskunnalle.
  • Inhimillinen kärsimys – turvallisuuden ja ihmisarvon menettäminen vaikuttaa elämänlaatuun voimakkaasti.

Ratkaisut ja toimenpiteet

Asunnottomuuden hillitsemiseen tarvitaan monipuolisia keinoja, joita voidaan yhdistellä paikallisten olosuhteiden mukaan:

  • Ennaltaehkäisy – vuokranmääräysten, tukien ja sosiaalityön keinoin estetään häätöjä ja taloudellisia romahduksia.
  • Pysyvä asuminen ensin (Housing First) – tarjoamalla ensin pysyvän asunnon ja sen jälkeen yksilöllistä tukea (terveys, päihdehoito, työllistyminen) on saatu hyviä tuloksia erityisesti pitkäaikaisessa asunnottomuudessa.
  • Lisää sosiaalista ja kohtuuhintaista vuokra-asuntokantaa – investoinnit yleishyödylliseen asumiseen vähentävät riippuvuutta kalliista vuokramarkkinoista.
  • Integroitu tukipalvelu – mielenterveys-, päihde-, työllistymis- ja sosiaalipalvelujen yhteistyö helpottaa ihmisten paluuta pysyvään asumiseen.
  • Lainsäädäntö ja oikeudet – oikeudellinen suoja häätötilanteissa, oikeus asumiseen ja kansainväliset ihmisoikeussitoumukset vaikuttavat politiikkaan.

Miten yksityishenkilö tai yhteisö voi auttaa

Myös yksittäinen ihminen voi vaikuttaa:

  • Tue paikallisia asunnottomuustyötä tekeviä järjestöjä rahallisesti tai vapaaehtoistyöllä.
  • Osallistu häätöjen ehkäisyä tukeviin hankkeisiin tai neuvontapalveluihin.
  • Vaadi päättäjiltä pitkäjänteistä asuntopolitiikkaa ja sosiaaliturvan turvaamista.
  • Kohtele asunnottomia ihmisiä kunnioittavasti ja auta tarvittaessa ohjaamalla heidät paikallisen avun piiriin.

Lisätietoja ja apu

Paikalliset kunnat ja järjestöt tarjoavat usein tietoa ja apua asunnottomille tai niiden läheisille. Kansainvälinen näkökulma ja ihmisoikeusnäkökulma korostuvat myös asunnottomuuden ehkäisyssä ja hoidossa, kuten yllä mainittu Kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö ja oikeus asumiseen osoittavat.

Asunnottomuuden luonne ja sen hoitokeinot vaihtelevat paikallisesti, mutta tutkimus ja käytännön kokemukset osoittavat, että yhdistelmä pysyvää asumista, yksilöllistä tukea ja ennaltaehkäiseviä toimia on tehokkain tapa vähentää sekä näkyvää että piilevää asunnottomuutta.

Koditon mies nukkuu tien vieressä.
Koditon mies nukkuu tien vieressä.

Kodittomat ihmiset

Akateemisissa artikkeleissa ja hallituksen raporteissa näitä ihmisiä kutsutaan "kodittomiksi". Asunnottomuutta ja asunnottomia ihmisiä voidaan kuvata eri sanoilla. Jotkut näistä sanoista koskevat ihmisiä, jotka eivät välttämättä ole asunnottomia. Joskus ne perustuvat stereotypioihin. Esimerkiksi slangissa irtolainen on henkilö, joka matkustaa ilman rahaa, joka riittäisi hyviin hotelleihin. Tällaisella henkilöllä voi olla tai olla olematta koti jossain. Joskus poliisiraportissa käytetään sanaa "transient" kuvaamaan ihmisiä, jotka tulevat muualta kuin kaupungista tai ovat läpikulkumatkalla. Monesti nämä sanat sekoittavat asioita, koska joku vain läpikulkumatkalla oleva saattaa omistaa kartanon jossain tai sitten ei.

Asunnottomien lajitteluun liittyy vaikeita kysymyksiä, vaikka yritetäänkin luoda ohjelmia ja palveluja heidän auttamisekseen. Asunnottomien laskentaa edellyttävät asunnottomuutta käsittelevät valtion virastot.

Yhdysvalloissa asunto- ja kaupunkikehitysvirasto (Housing and Urban Development, HUD) vaatii asunnottomien "laskentaa" joka toinen vuosi. He luokittelevat "kodittomat" huolellisesti, ja tämä tapa on hyvin vaikutusvaltainen, ja monet muut virastot ja kirkolliset ryhmät kopioivat sitä. Vancouverin metropolialueella asunnottomat lasketaan Brittiläisen Kolumbian (B.C.) mukaan.) Non-Profit Housing Society, joka suorittaa asunnottomien laskennan noin 1 200 vapaaehtoisen avulla.



Henkilö nukkuu suurkaupungissa
Henkilö nukkuu suurkaupungissa

HUD-määritelmät

Yhdysvaltojen asunto- ja kaupunkikehitysvirasto (Housing and Urban Development of the United States) levittää tietoa siitä, mikä toimii ja mikä ei toimi, kun asunnottomille tarjotaan suojaa. Tätä tietoa asioista, jotka näyttävät toimivan, kutsutaan "parhaiksi käytännöiksi". HUD määrittelee asunnottomaksi 1. henkilön, jolla ei ole kiinteää, säännöllistä ja kunnollista yösijaa, tai 2. henkilön, joka nukkuu yönsä A.valvotussa turvakodissa (mukaan luettuina sosiaalihotellit, asunnottomien turvakodit, lämmittelykeskukset ja siirtymäkauden asunnot) ; B.paikassa, joka tarjoaa tilapäismajoituksen henkilöille, jotka odottavat paikkaa sairaalasta, vankilasta tai saattohoitokodista; tai C.paikassa, jota ei ole suunniteltu ihmisten nukkumiseen, kuten puistoissa tai julkisilla kaduilla.



Uusi kiinnostuksen kohde: ihmiset, jotka asuvat ulkopuolella

HUD-määritelmän C-osaan kiinnitetään nyt enemmän huomiota. Sitä kutsutaan "krooniseksi asunnottomuudeksi". (HUD) määrittelee "kroonisesti asunnottoman" henkilön seuraavasti: "ilman huoltajaa oleva asunnoton henkilö, jolla on jokin vamma". Määritelmään liittyy muitakin ehtoja. Kyseessä on oltava henkilö, joka on ollut asunnoton joko vuoden tai kauemmin tai joka on ollut asunnoton neljä kertaa kolmen viime vuoden aikana."

Näitä asioita tutkivat ihmiset uskovat, että "krooniset" asunnottomat maksavat paljon enemmän kuin muut. Uusi lähestymistapa on etsiä tietoa siitä, keitä nämä ihmiset ovat. He käyttävät niin sanottua haavoittuvuusindeksijärjestelmää. Sen keksi bostonilainen lääkäri, joka työskentelee New Yorkissa toimivan Common Ground -järjestön kanssa. Nämä "haavoittuvuusindeksit" kuvaavat esimerkiksi maksan vajaatoimintaa, munuaissairauksia, HIV:tä ja aidsia, ikää ja sairaalakäyntejä.



Terveydenhuolto

Asunnottomien terveydenhuolto on merkittävä kansanterveydellinen haaste. Asunnottomat kärsivät todennäköisemmin vammoista ja lääketieteellisistä ongelmista, jotka johtuvat heidän elämäntyylistään kadulla. Melko monet juovat tai kärsivät huumeriippuvuudesta. Joillakin on ihosairauksia, jotka johtuvat auringossa oleskelusta ilman UV-säteilyltä suojaavaa aurinkovoidetta. Peseytymispaikkoja on vaikea löytää, ja kodittomat altistuvat äärimmäiselle kylmyydelle ja kuumalle auringolle. Monien kodittomien on vaikea löytää hyvää ruokaa, joten he kärsivät usein sairauksista. Tähän voi kuulua lihavuus, jos he syövät paljon huonolaatuista, tyhjiä kaloreita sisältävää ruokaa. Asunnottomilla voi myös olla yleisväestöä vakavampia hammasongelmia, koska heillä ei ole pääsyä pesutiloihin ja joissakin tapauksissa he syövät liikaa makeisia, jotka saattavat olla ainoa saatavilla oleva ruoka. Diabetes ja maksaongelmat eivät ole harvinaisia, samoin kuin tupakointiin liittyvät sairaudet........



Haavoittuvuusindeksi

Haavoittuvuusindeksi on väline, jonka avulla voidaan selvittää, ketkä katuasunnottomista tarvitsevat eniten terveydenhuoltoa ja asumista.

Haavoittuvuusindeksi perustuu tohtori Jim O'Connellin työhön Bostonin asunnottomien terveydenhuoltokeskuksessa. Hän oli huolissaan kadulla asuvien asunnottomien kuolemansyistä. Common Ground on käynnistänyt kansallisen kampanjan, joka liittyy HUD:n asunnottomien laskentaan. Koska yhteisöt tekevät laskentaa, hänen mielestään on hyvä aika tehdä myös haavoittuvuusindeksi. Ihmiset sanovat, että sen käyttäminen auttaa saamaan apua tarvitsevat henkilöt pois kadulta.

Haavoittuvuusindeksiä on kokeiltu monissa muissa paikoissa kuin vain itärannikolla. Näihin kuuluvat New Mexico ja Santa Monica.



Tärkeimmät syyt

Asunnottomuuden tärkeimpiä syitä on tutkittu monissa raporteissa ja tutkimuksissa. Esimerkiksi:

  • Kohtuuhintaisten asuntojen puute
  • Matalapalkkaiset työpaikat
  • Riippuvuus ja tarvittavien palvelujen puute
  • Mielenterveysongelmat ja tarvittavien palvelujen puute
  • Perheväkivalta
  • Työttömyys
  • Sosiaalinen syrjäytyminen
  • Itsetuntoa alentava syrjintä
  • Huolimaton elämäntapa
  • Köyhyys
  • Vankilasta vapautuminen ja yhteiskuntaan palaaminen
  • Muutos ja sosiaaliturvan leikkaukset
  • Luonnonkatastrofit

Kehitysmaat ja kehittymättömät maat

Asunnottomien määrä maailmassa on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Joissakin kolmannen maailman maissa, kuten Brasiliassa, Intiassa, Nigeriassa ja Etelä-Afrikassa, asunnottomuus on erittäin suuri ongelma, ja miljoonat lapset asuvat ja työskentelevät kaduilla. Asunnottomuudesta on tullut ongelma myös Kiinassa, Thaimaassa, Indonesiassa, Filippiineillä ja Japanissa.



Historia

Kuudennellatoista vuosisadalla Englannissa hallitus yritti ensimmäisen kerran antaa kulkureille asuntoja sen sijaan, että olisi rangaissut heitä. Kahdeksastoista-luvulla nämä talot korvattiin työväentaloilla. Myöhemmin ne korvattiin asuntolamajoituksella ("piikit"). Englannissa 1930-luvun alkuun mennessä näissä paikoissa asui 30 000 ihmistä.

Useimmissa maissa monissa kaupungeissa oli alue, jossa kaikki köyhät, siirtolaiset ja kärsivät asuivat, kuten "skid row". Pienemmissä kaupungeissa oli kulkureita, jotka leiriytyivät junaraiteiden läheisyyteen ja hyppivät juniin paikasta toiseen. Monissa paikoissa, joissa ihmiset saivat aikoinaan oleskella (kuten kirkoissa, julkisissa kirjastoissa ja julkisissa auloissa), tiukennettiin sääntöjä asunnottomien määrän kasvaessa.

1980-luvulla Yhdysvalloissa tehtiin joitakin uusia lakeja kodittomien hyväksi kongressiedustaja Stewart B. McKinneyn työn tuloksena. Vuonna 1987 säädettiin McKinney-Venton asunnottomien avustamista koskeva laki. Useat järjestöt joissakin kaupungeissa, kuten New Yorkissa ja Bostonissa, yrittivät auttaa kasvavaa asunnottomien määrää uudella tavalla.

Joulukuussa 2017 esitetyn 60 Minutes -ohjelman mukaan Kaliforniassa asuu neljäsosa amerikkalaisista kodittomista.



Asunnottomuus populaarimediassa

Suosittuja elokuvia

  • 1966. Cathy Come Home on IMDb - Ken Loachin vaikutusvaltainen elokuva, joka nosti asunnottomuuden profiilia Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja johti epäsuorasti useiden hyväntekeväisyysjärjestöjen perustamiseen ja lainsäädännön muutoksiin.
  • 1986. Down and Out in Beverly Hills IMDb:ssä
  • 1991. Elämä haisee IMDb:ssä
  • 1994. With Honors IMDb:ssä
  • 1997. La Vendedora de Rosas IMDb:ssä
  • 2003. Homeless to Harvard: Liz Murrayn tarina IMDb:ssä - katso Liz Murray.
  • 2006. The Pursuit of Happiness IMDb:ssä - Chris Gardnerin tarina

Kirjat

  • 2005 Ilman verkkoa: Michelle Kennedy: Keskiluokka ja kodittomat (lasten kanssa) Amerikassa.

Dokumenttielokuvat

  • 1985. Streetwise IMDb:ssä - seuraa Seattlen kodittomia nuoria.
  • 1997. Katu: Kanadan kodittomista Montrealissa. New York Timesin arvostelu,
  • 2000 Dark Days on IMDb -elokuva, joka seuraa New Yorkin Amtrak-tunneleissa asuvien kodittomien aikuisten elämää.
  • 2001 Children Underground IMDb:llä - Seuraa kodittomien lasten elämää Bukarestissa, Romaniassa.
  • 2003. À Margem da Imagem IMDb:ssä - kertoo São Paulon kodittomista Brasiliassa. Sen englanninkielinen nimi on "On the Fringes of São Paulo: Homeless".
  • 2004. Asunnottomat Amerikassa IMDb:ssä
  • 2005 Children of Leningradsky IMDb:ssä -Kerrotaan Moskovan kodittomista lapsista.
  • 2005 Reversal of Fortune on IMDb - Tutkii, mitä koditon, joka saa 100 000 dollaria ja voi tehdä sillä mitä haluaa.
  • 2007 Easy Street - Floridan kodittomista.

TV-dokumentit

  • 1988. Home Sweet Homeless IMDb:ssä

Kuvataide

  • 2005. Michel Mersereaun valokuvausnäyttely "Säröjen välissä".



Aiheeseen liittyvät sivut



Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitä on kodittomuus?

V: Asunnottomuudella tarkoitetaan sellaisten ihmisten tilaa, joilla ei ole yösijaa, mukaan lukien ne, jotka nukkuvat suojissa, hylätyissä rakennuksissa tai muissa paikoissa, joita ei ole tarkoitettu asumiseen.

K: Tapahtuuko asunnottomuus tietystä syystä?

V: Kyllä, asunnottomuus voi johtua monista eri syistä, kuten kyvyttömyydestä hankkia tai ylläpitää asuntoa.

Kysymys: Onko oikeus asumiseen osa kansainvälistä ihmisoikeuslainsäädäntöä?

V: Kyllä, oikeus asumiseen sisältyy kansainväliseen ihmisoikeuslainsäädäntöön.

K: Missä päin maailmaa asunnottomia ihmisiä on?

V: Asunnottomia löytyy monista maailman kolkista, kuten Kalifornian San Franciscosta, Irlannin Dublinista ja Viron Tallinnasta.

K: Missä paikoissa kodittomat nukkuvat?

V: Asunnottomien turvakotien lisäksi jotkut asunnottomat nukkuvat lämpökeskuksissa, hylätyissä rakennuksissa, parkkihalleissa ja muissa paikoissa, joita ei ole suunniteltu ihmisten asumiseen.

K: Ovatko kodittomat vain niitä, jotka ovat täysin vailla suojaa?

V: Ei, termi asunnottomuus kattaa myös ne, jotka nukkuvat suojissa tai muissa tilapäisissä asumismuodoissa.

K: Miksi kyvyttömyys säilyttää asunto on asunnottomuuden syy?

V: Asuminen voi olla kallista, ja asunnottomiksi voivat joutua ne, joilla ei ole varaa maksaa vuokraa tai ylläpitää asuntoaan.

Tekijä

AlegsaOnline.com Asunnottomuus: määritelmä, syyt, tilastot ja ratkaisut

URL: https://fi.alegsaonline.com/art/44893

Jaa

Lähteet