Knut (5. joulukuuta 2006 - 19. maaliskuuta 2011) oli jääkarhu, joka syntyi vankeudessa Berliinin eläintarhassa. Koska hänen äitinsä hylkäsi hänet syntyessään, eläintarhan hoitajat kasvattivat hänet. Ihmiset alkoivat osoittaa mieltään Knutin puolesta sen jälkeen, kun saksalainen Bild-Zeitung-niminen sanomalehti siteerasi erästä eläinoikeusaktivistia, jonka mukaan nuoren pennun oli kuoltava. Sekä lapset että aikuiset tukivat pentua, ja ympäri maailmaa lähetettiin sähköposteja ja kirjeitä, joissa pyydettiin eläintarhaa antamaan pentu eloon. Knutista tuli kuuluisuutensa vuoksi matkailunähtävyys ja kaupallinen menestys.

Knutista tuli hyvin suosittu ja joukkotiedotusvälineiden huomion keskipiste, jota kutsuttiin "Knutmaniaksi". Hänestä tehtiin monia leluja, DVD-levyjä ja kirjoja. Tämä toi Berliinin eläintarhaan paljon rahaa, noin viisi miljoonaa euroa, vuonna 2007. Eläintarhassa kävi enemmän ihmisiä, ja tuo vuosi oli eläintarhan 163-vuotisen historian kannattavin.

Jääkarhu Knut kuoli 19. maaliskuuta 2011 aivotulehdukseen.

Elämä ja hoito

Knut syntyi kauden normaalien lisääntymisongelmien yhteydessä, mutta hänen hylkäämisensä seurauksena eläintarhan työntekijät päättivät hoitaa pentua ihmisläheisesti. Knutin hoitajana erityisesti tunnetuksi tuli Thomas Dörflein, jonka läheinen suhde pentuun kiinnitti lisää julkisuutta. Knutin kasvatus vaati jatkuvaa valvontaa, ruokintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta, jotta pentu oppisi lajille tyypillisiä käytöksiä mahdollisimman hyvin.

Median ja yleisön reaktio

Knutin suosio oli poikkeuksellinen: hänestä tuli paitsi paikallinen ilmiö myös kansainvälinen mediailmiö. Julkisuus synnytti runsaasti myyntituotteita, televisio- ja lehtijuttuja sekä matkailijoita, jotka halusivat nähdä tunnetun jääkarhun eläintarhassa. Suosion varjopuolena nousi myös keskustelu eläinten oikeuksista ja eläintarhojen roolista: jotkut arvostelijat kritisoivat pentua ihmisten ympäröiväksi mediamaskotiksi muuttamista ja kummastelivat, oliko luonnollinen kehitys edullista eläimelle.

Kontroverssit ja perintö

Knutin ympärillä käyty julkinen keskustelu yhdisti iloa ja kaupallista hyötymistä sekä huolta eläimen hyvinvoinnista. Eläinsuojelujärjestöt ja muut asiantuntijat varoittivat, että liiallinen ihmiskontakti voi vaikuttaa eläimen käyttäytymiseen ja sopeutumiseen lajitoveriensa kanssa. Toisaalta Knutin tapaus toi myös laajempaa kiinnostusta jääkarhujen ja arktisen luonnon suojeluun.

Kuolemansa jälkeen Knutin perintö jatkoi keskustelua: hänen ruumiinsa säilytettiin ja myöhemmin se on ollut esillä luonnontieteellisissä näyttelyissä, mikä on herättänyt sekä tunteita että eettisiä pohdintoja säilyttämisen ja esillepanon oikeutuksesta.

Kuolema ja jälkiselvittely

Knut kuoli 19. maaliskuuta 2011. Eläinlääkärien ja patologien tekemät tutkimukset osoittivat, että kuolinsyy oli aivotulehdus (enkefaliitti). Autopsiassa löytyi tulehdusmuutoksia aivoista, mutta tarkka syy jäi osin epäselväksi; virusinfektio oli yksi mahdolliseksi pidetty selitys, mutta lopullista yksiselitteistä syytä ei julkistettu. Knutin kuolema herätti laajaa surua ja jatkokeskustelua eläintarhan hoitokäytännöistä ja eläinten kohtelusta viihdeteollisuuden paineessa.

Merkitys

Knut jäi monille mieleen sekä suloisena uudesta elämänläheisyyden symbolina että esimerkkinä median ja yleisön voimasta eläinsuojeluasioissa. Hänen tarinansa on muistutus siitä, miten nopeasti yksittäinen eläin voi muuttua globaaliin keskusteluun vaikuttavaksi ilmiöksi — ja miten tärkeää on yhdistää eläinten hyvinvointi vastuulliseen tiedonvälitykseen ja hoitoon.