Mannin herra (Lord of Mann) – Mansaari, titteli ja historia
"Lady of Mann" ohjaa tänne. Mannin herrojen vaimoista katso Luettelo manxilaisista puolisoistaan tai laivasta katso MS Lady of Mann.
Lord of Mann (Manx: Çhiarn Vannin), jota käytetään Mansaarella osana kuningatar Elisabet II:n arvonimeä. Lord of Mann oli saaren feodaalinen lordiomistaja, Englannin monarkki oli valtionpäämies.
Yleiskuva
Lord of Mann on historiallinen ja nykyinen arvonimi, jolla tarkoitetaan Manninsaarta eli Isle of Mania koskevaa suvereniteettia. Manx-kielinen muoto on Çhiarn Vannin. Vaikka nimitys on perinteisesti liittynyt saaren feodaalisiin herroihin, se kuuluu nykyään Britannian monarkille osana tämän muodollisia arvonimiä. Tittelin kantajana on ollut kuningatar Elisabet II viime vuosisadalla, ja nykyisin vastaava arvo kuuluu kuningas Kaarle III:lle osana hänen muodollista statustaan saarella.
Historia lyhyesti
- Saarta ovat hallinneet eri aikakausina viikinkiajasta lähtien sekä paikalliset että skandinaaviset ruhtinaat; myöhemmin valta-asema siirtyi mantereelta tuleville feodaalisille lordeille.
- Useat suvut ja feodaaliset haltijat ovat kantaneet Mannin herran arvoa vuosisatojen aikana. Saarella on pitkä itsehallinnon perinne, ja sen oma lainsäädäntöelin Tynwald väittää olevansa maailman vanhin toiminnassa oleva parlamentti.
- Merkittävä käännekohta oli 1765 tapahtunut niin kutsuttu Revestment, jolloin osa saaren hallinnollisista oikeuksista siirtyi Britannian kruunulle. Tämän jälkeen kruunu on käytännössä suvereeni, mutta saarella on säilynyt laaja itsehallinto.
Nykyinen asema ja toimivalta
Mannin saari on Crown dependency eli kruunun riippuvuus, eikä se ole osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa. Lord of Mann on monarkki muodollisessa ja perustuslaillisessa asemassa, mutta päivittäinen hallinto hoidetaan saaren omien instituutioiden kautta:
- Tynwald muodostaa saaren lainsäädäntövallan; se säätää paikallisia lakeja ja ylläpitää omaa oikeusjärjestelmää.
- Kruunun edustajana saarella toimii nykyisin Lieutenant Governor (käytännössä kruunun edustaja), jonka tehtävänä on mm. vahvistaa Tynwaldin hyväksymät lait muodollisesti ja edustaa monarkkia virallisissa tilaisuuksissa.
- Saarella on omat verotusjärjestelyt, oman valuutan kolikkoja ja postimerkkien liikkeeseenlasku; se hoitaa suurimman osan sisäisistä asioistaan itse.
Tittelin käyttö ja nimistön erityispiirteet
Perinteisesti kansainvälisissä ja muodollisissa yhteyksissä monarkki on käyttänyt muotoa "Lord of Mann" riippumatta siitä, onko monarkki mies vai nainen — näin teki myös kuningatar Elisabet II. Samanaikaisesti termi "Lady of Mann" voi viitata joko Mannin herran puolisoon tai tietyissä yhteyksissä käytettyyn nimeen, mutta virallinen muoto säilyy yleensä Lord of Mann.
Merkitys ja perintö
Lord of Mann -arvonimi yhdistää saaren pitkään historiaan, sen ainutlaatuiseen asemaan brittiläisen kruunun riippuvuuksien joukossa ja Manxin kulttuuriperintöön. Vaikka arvonimen sisältämä suvereenisuus on nykyaikana pitkälti muodollista, se on edelleen tärkeä osa saaren identiteettiä ja julkista instituutiota.
Lisätietoja saaren historiasta, Tynwaldista ja nykyisestä hallintorakenteesta löytyy laajemmista historiateksteistä ja Isle of Mannin virallisista julkaisuista.
Suhde kruunuun
Otsikkoa ei käytetä yksinään. Vuodesta 1399 lähtien Mannin kuninkaat ja lordit olivat Englannin ja sittemmin Ison-Britannian ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallitsevan kuninkaan feodaalisia alamaisia, joka oli saaren lopullinen hallitsija. Tämä "lordiomistajan" oikeus siirtyi uudelleen kruunulle, kun Mansaari ostettiin Isle of Man Purchase Act -säädöksellä vuonna 1765, ja se lakkasi olemasta olemassa erillisenä. Kulttuuri- ja perinnesyistä käytetään kuitenkin edelleen titteliä Lord of Mann. Näistä syistä Mansaarella käytetään Loyal Toast -nimitystä "The Queen, Lord of Mann".
Titteli on nyt Lord of Mann sukupuolesta riippumatta. Kuningatar Victoria käytti kuitenkin valtakautensa aikana nimitystä Lady of Mann.
Virallinen latinankielinen tyyli on Dominus Manniae.
Luettelo herroista
Ennen vuotta 1504 Mansaaren hallitsijaa kutsuttiin yleisesti Mannin kuninkaaksi.
1500-luku
- Thomas III Stanley, 1504-1521
- Edward Stanley, 1521-1572
- Henry Stanley, 1572-1593
- Ferdinando Stanley, 1593-1594
Perintöriita (1594-1607)
Vuonna 1598 käsiteltiin Derbyn viidennen jaarlin Ferdinando Stanleyn tyttärien ja Stanleyn veljen William Stanleyn tyttärien välistä perintöriitaa. Valtakunnanneuvosto päätti, että oikeus Mansaareen kuului yksinomaan kuningatar Elisabet I:lle, ja vuonna 1405 annetut patenttikirjeet, joilla Mansaari oli annettu Stanleyn suvulle, julistettiin mitättömiksi. Tämä johtui siitä, että Percy ei ollut joutunut maanpetoksesta huolimatta laillisen syytteen kohteeksi, eivätkä vuosien 1405 ja 1406 patenttikirjeet näin ollen olleet tulleet voimaan.
Kuningatar otti huomioon "monet huomattavat palvelut, joita kunniallinen ja jalo Stanleyn suku oli tehnyt itselleen ja kuninkaallisille edeltäjilleen", ja peruutti oikeutensa ja antoi riitaisat kantajat salaisen neuvoston päätettäväksi parhaasta perintöoikeudesta.
Salaisen neuvoston lakimiehet päättivät, että "koska saari oli myönnetty Englannin suuren sinetin alla olevalla kirjepatentilla, tällainen oikeus periytyy Englannin yleisen lain mukaan yleisperillisille eikä miespuolisille perillisille", ja saari myönnettiin näin ollen Ferdinandon tyttärille, minkä jälkeen Vilhelm suostui ostamaan heidän osuutensa ja osuutensa.
Alkuperäiset patenttikirjeet oli julistettu mitättömiksi, joten Englannin parlamentti hyväksyi vuonna 1609 Jaakko I:n johdolla yksityislain nimeltä "An Act for assuring and establishing the Isle of Man in the name and blood of William, Earl of Derby" [(1609) 7 Jac.1 c. 4], jolla vahvistettiin laissa nimitys Lord of Mann. Lordin arvo myönnettiin 7. heinäkuuta 1609 päivätyllä patenttikirjeellä William Stanleylle, Derbyn kuudennelle jaarlille. Myöhempi perimys tapahtui tämän lahjan ehtojen mukaisesti.
Väliaikaiset lordit (1607-1609)
Perintöriidan ratkaisun jälkeen Ferdinando Stanleyn tyttäret todettiin laillisiksi perillisiksi. Koska vanhin heistä ei saavuttaisi täysi-ikäisyyttä ennen vuotta 1609, Jaakko I nimitti kirjepatenttia käyttäen kaksi väliaikaista Mannin lordia, jotta tyttäret voisivat hyötyä saaren tuloista.
- Henry Howard, 1607-1608
- Robert Cecil, 1608-1609
Mansaaren herruuden perillisten tultua täysi-ikäisiksi saaren oikeudet myytiin heidän sedälleen William Stanleylle. Hän sai Mannin lordin arvonimen parlamentin antaman lain jälkeen.
1700-luvulla
- William I Stanley, 1609-1612
- Elizabeth Stanley, 1612-1627
- James I Stanley, 1627-1651 (tunnetaan nimellä 'Suuri Stanley').
- Thomas Fairfax, 1651-1660 (Oliver Cromwell nimitti hänet Englannin interregnumin aikana).
- Charles Stanley, 1660-1672 (Kaarle II:n kunnostama)
- William II Stanley, 1672-1702
- James II Stanley, 1702-1736
- James III Murray, 1736-1764
- Charlotte ja John III Murray, 1764-1765
Revestment
Vuonna 1765 Charlotte Murray, 8. paronitar Strange, myi saaren itsevaltiuden Britannian hallitukselle 70 000 punnalla. Vuoden 1765 Isle of Man Purchase Act -säädöksen (Isle of Man Purchase Act 1765) myötä Mannin lordin arvonimi siirtyi jälleen Britannian kruunulle. Sen vuoksi sitä on sittemmin käytetty Mansaarella viittaamaan Yhdistyneen kuningaskunnan hallitsevaan monarkkiin.
Kaikki Athollin herttuoiden jäljellä olevat oikeudet ja omaisuus saarella myytiin Britannian hallitukselle vuonna 1828.
