Englannin interregnum 1649–1660 – parlamentin ja Cromwellin aika

Syvenny Englannin interregnumiin 1649–1660: parlamentin ja Oliver Cromwellin vallan vaiheet, teloituksesta restauraatioon — selkeä ja mukaansatempaava historiakatsaus.

Englannin Interregnum oli parlamentaarisen ja sotilashallinnon ajanjakso nykyisen Englannin ja Walesin alueella Englannin sisällissodan jälkeen. Se alkoi Kaarle I:n teloituksesta vuonna 1649 ja päättyi, kun Kaarle II:sta tuli kuningas Oliver Cromwellin kuoltua vuonna 1660.

Tämä aikakausi Englannin historiassa voidaan jakaa neljään jaksoon.

Yleiskuva ja tausta

Interregnum (1649–1660) oli poikkeuksellinen jakso, jolloin perinteinen kuningashuone ja monarkian instituutiot oli kumottu ja valta oli pääasiassa parlamentin ja armeijan käsissä. Taustalla olivat vuosien 1642–1651 sisällissodat, joissa kuninkaallisten ja parlamentin joukot kamppailivat vallasta. Kaarle I:n teloitus vuonna 1649 merkitsi symbolista ja käytännöllistä katkaisua kuninkaallisen vallan kanssa. Seuraavina vuosina koetettiin rakentaa uutta valtiorakennetta tasapainottamalla parlamentaarista valtaa ja sotilaallista kontrollia.

Hallintojaksot — neljä päävaihetta

• Rump-parlamentti (1649–1653): Kaarle I:n teloituksen jälkeen pysyttiin ensin ilman monarkiaa. Rump-parlamentti oli jäljellä oleva osa pitkärumpua eli Long Parliamentia, joka toimi ensimmäisenä hallintona ja julisti Englannin tasavallaksi (Commonwealth). Rump pyrki lainsäädäntöön ja oikeudelliseen uudistukseen, mutta kärsi herruuden sisäisistä ristiriidoista ja kasvavasta sotilashallinnon vaikutuksesta.
• Barebone'n parlamentti (kesä–joulukuu 1653): Oliver Cromwell ja armeijan johtajat hajottivat Rumpin vuonna 1653 ja kutsuivat koolle niin kutsutun "Parliament of Saints" eli Barebone'n parlamentin. Se koostui useimmiten puritaanisista ja reformaation kannattajista, mutta sen kokeilu päättyi nopeasti sisäisten erimielisyyksien ja hallinnon tehottomuuden vuoksi.
• Protektoraatti (1653–1658): Vuonna 1653 astui voimaan Instrument of Government -perustuslaki, joka perusti Cromwellin viran Lord Protectorina. Tämän ajan hallintoa kutsutaan protektoraatiksi. Oliver Cromwell toimi käytännössä maan johtajana, yhdistäen sotilaallisen ja siviilivallan. Ajanjaksoon sisältyi mm. alueellisen sotilashallinnon järjestäminen (Major-Generals), uskonnollisia rajoituksia ja kestoltaan ajoittain autoritaarisia toimia sekä ulkopoliittisia konflikteja, kuten kauppasodat Hollantia vastaan.
• Protektoraatin jälkeinen sekasorto ja palautus (1658–1660): Oliver Cromwellin kuoltua 1658 hänen poikansa Richard Cromwell peri viran, mutta hänellä ei ollut isänsä auktoriteettia eikä armeijan tukea. Vuosi 1659–1660 oli täynnä poliittista hämmennystä: Rump palautettiin hetkellisesti, armeijan ja parlamentin väliset jännitteet kärjistyivät ja lopulta palattiin kuningashuoneen mukaiseen ratkaisuun. Vuonna 1660 kuningas Kaarle II:sta palautettiin valtaistuimelle (Restoraatio), jolloin interregnum päättyi.

Politiikka, laki ja uskonto

Interregnum-vuodet vaikuttivat syvästi englantilaiseen oikeusjärjestelmään, kirkolliseen elämään ja yhteiskuntaan:

• Instituutiomuutokset: Monarkian ja Ylähuoneen lakkauttaminen (House of Lords) mahdollisti uudenlaisten hallintomuotojen kokeilun.
• Uskonnollinen muutos: Puritaanisointia ja ankaraa moraalipolitiikkaa näkyi julkisessa elämässä (mm. teattereiden sulkeminen ja julkisen juhlatottumuksen rajoitukset). Toisaalta jotkut vähemmistöliikkeet, kuten baptistit ja kväkrit, saivat paikallista liikkumavapautta — mutta myös vainoa koettiin. Merkittävänä poikkeuksena oli juutalaisten käytännön jälleenpaluu Englantiin 1650-luvulla, kun Cromwell suostui heidän paluuseensa vuonna 1656.
• Oikeudelliset uudistukset: Yrityksiä lain ja hallinnon standardisoinnissa, osin sotilaallisen vallan suorittamina. Samalla laki ja järjestys pyrittiin ylläpitämään armeijan avulla levottomuuksien tukahduttamiseksi.

Ulkopolitiikka, talous ja siirtomaat

Interregnum vaikutti myös Englannin asemassa maailmalla:

• Kauppa ja talous: Cromwellin hallinto edisti merikauppaa ja protektionistisia toimenpiteitä, kuten Navigation Acts (1651), jotka tähtäsivät hollantilaisten kilpailijoiden rajoittamiseen ja siirtomaakaupan kehittämiseen Britannialle edullisella tavalla.
• Merisodat: Englanti oli sotatilassa Alankomaiden kanssa useampaan otteeseen (ensimmäinen ja toinen anglo-hollantilainen sota 1652–1654 ja 1665–1667 osittain myöhemmin), mikä vaikutti kauppareitteihin ja merenkulun turvallisuuteen.
• Skotlanti ja Irlanti: Sotilaallinen kampanjointi jatkui Irlannissa ja Skotlannissa. Irlannissa Cromwellin kampanja (1649–1653) oli erityisen verinen ja jätti pitkäaikaisia seurauksia suhteisiin katoliseen väestöön ja maanjakoihin.
• Siirtomaat: Uudet kauppakäytännöt ja merivallan vahvistaminen loivat pohjaa myöhemmälle Brittille imperiumille. Englantilaisten siirtokuntien asema Pohjois-Amerikassa ja Karibialla muuttui osin protektionistisen politiikan seurauksena.

Seuraamukset ja merkitys

Interregnum oli kokeilun aikaa, jossa demokratian, sotilashallinnon ja uskonnollisten aatteiden rajat testattiin. Vaikka monarkia palautettiin vuonna 1660, interregnum jätti pysyviä seurauksia:

• Perinteisen hallinnon valtarakenteiden kyseenalaistaminen ja parlamentin vahvistunut rooli pitkällä aikavälillä.
• Oikeudelliset ja uskonnolliset keskustelut, jotka edistivät myöhempää uskonnonvapautta ja poliittisia reformeja.
• Kansainvälisen kaupan ja laivaston kehitys, joka loi pohjaa Britannian myöhemmälle merelliselle ja taloudelliselle vallalle.

Yhteenvetona interregnum on keskeinen jakso Englannin historiassa, koska se osoitti, että monarkia ei ollut ehdoton eikä ikuinen instituutio. Jakso sisälsi sekä poliittisia uudistuksia että väkivaltaa, ja sen perintö näkyi Englannin poliittisessa kehityksessä vielä pitkään restoraation jälkeen.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä oli Englannin Interregnum?

K: Milloin Englannin interregnum alkoi?

K: Milloin Englannin interregnum päättyi?

K: Kuinka kauan Englannin Interregnum kesti?

Kysymys: Mihin neljään ajanjaksoon tämä aikakausi Englannin historiassa voitiin jakaa?

Kysymys: Kuka oli kuningas ennen Kaarle II:ta Englannin Interregnumin aikana?

K: Mikä aiheutti Englannin interregnumin?

Hae kirjaimella